VATES-säätiö - Etusivu - Vuoden esimerkillinen työllistäjä

Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi on valittu Kolarin Seurakunta Lapista. Kolarin seurakunta on osoittanut esimerkillisyyttä kiinnittämällä huomiota ihmisen kykyihin vamman sijaan jo rekrytointivaiheessa. Palkitsemisperusteissa mainitaan, että seurakunta on palkannut näkövammaisen Hannele Juutisen (26) seurakuntapastorin virkaan ilman työkokeilua, määräaikaisuutta tai yhteiskunnan palkkatukia.

VATES-säätiö kiittää Kolarin seurakuntaa myös siitä, että se on oivaltanut, kuinka nykyaikaisilla teknisillä apuvälineillä ja muilla työolosuhteiden sopeutuksilla voidaan ylittää vammasta johtuvat työkyvyn esteet vaativassakin henkisessä työssä. Kolarin seurakunta valitsi teologian maisteri Hannele Juutisen seurakuntapastorikseen vuoden 2009 lopussa.

Hannele Juutinen tekee seurakuntapastorin työnsä niin kuin muutkin virkasisarensa ja -veljensä. Vaikka näköä ei käytännössä ole lainkaan jäljellä, niin tekniset apuvälineet, kuten tietokoneen ruudun lukuohjelma, puhesyntetisaattori, pistenäyttö ja matkapuhelimen puheohjelma sekä henkilökohtainen avustaja auttavat pärjäämään työssä siinä missä muutkin.

Innojok Oy palkittiin esimerkillisenä vammaistyöllistäjänä, koska yrityksen omistaja ja toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Jukka Jokiniemi on luonut sekä itselleen että useille muille vammaisille ja osatyökykyisille henkilöille töitä normaalin liiketoiminnan ehdoin. Yritys on tehnyt esimerkillisesti työpaikka- ja työnkuvasopeutusratkaisut.

Yhden miehen valaistussuunnitteluun keskittyneestä yrityksestä on kehittynyt kirkasvalovalaisimen markkinajohtaja ja apuvälineiden markkinointiyritys, joka työllistää tällä hetkellä 14 henkilöä. Heistä vammaisia on neljännes. Innojok työllistää myös välillisesti vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä valmistuttamalla kirkasvalovalaisimia alihankintana lohjalaisessa Lovak ja porvoolaisessa Duuni-monipalvelukeskuksessa.

Yritys tarjoaa vuosittain työharjoittelu- ja työelämän tutustumispaikkoja näkövammaisten Arla-instituutin opiskelijoille. Työtehtävät vaihtelevat varasto-, toimisto- ja tietoteknisistä toimista aina henkilökohtaisen avustajan tehtäviin.

Designvalaisimien valmistaminen ja tuottaminen ovat Jukka Jokiniemen mukaan yrityksen tulevaisuuden kasvualusta. Innojok tekee yhteistyötä mm. Eero Aarnion ja Aarikan suunnittelijoiden kanssa.

Grundfos Pumppujen palkitsemisen perusteena on oma-aloitteinen vammaisten työntekijöiden rekrytointi ja ennakkoluuloton vammaisten kykyihin ja osaamiseen uskominen. Työtehtävät on oivallisesti sopeutettu vastaamaan niin työntekijöiden kuin työnantajan tarpeita.

Vantaalla sijaitseva yhtiön pääkonttoriin ja pumppuhuoltamoon 80 henkilöä työllistävä yritys on rekrytoinut 49-vuotiaan kehitysvammaisen Ari Rantasen huoltoapulaiseksi ja 40-vuotiaan reumaan sairastuneen, hoitoalalla aiemmin työskennelleen, sosionomi Marjo Särkiön markkinointiassistentiksi. Ari Rantasen töihin kuuluu pumppujen purkaminen, puhdistus ja kokoaminen, moottoreiden asennus pumppuihin ja pakkaustyöt. Työssään hän on todellinen ammattimies.

Palkkaamalla vammaisia ja osatyökykyisiä Grundfos Pumput on toteuttanut yhtä keskeistä arvoaan: yrityksen henkilöstöstä kolme prosenttia palkataan sosiaalisin perustein.

Vantaalla toimiva, kirjoja ostava ja myyvä Vantaan antikvariaatti palkkasi vuonna 2005 kuuron Sari Pirisen hoitamaan nettiantikvariaattinsa tallennus- ja pakkaustyötä. Hänet palkattiin ilman varsinaista viranomaistukea.

Työntekijän työnkuvaa on myöhemmin laajennettu ja hän vastaa yksin myös Martinlaaksoon avatun myymälän asiakaspalvelusta. Asiakkaita on informoitu työntekijän kuuroudesta tiskillä olevalla kyltillä: ”Myyjä on kuuro ja lukee huulilta! Siksi pyydämme teitä puhumaan rauhallisesti ja selvästi. Voitte myös kirjoittaa vaikeammat asiat paperille. Kiitos yhteistyöstänne.”

Yritys palkittiin, koska se on esimerkillisesti huomioinut vammaisen ihmisen yhdenvertaisena työnhakijana, sopeuttanut hänen työtehtävänsä ja -menetelmänsä sekä räätälöinyt liiketoimintansa.

Työtä ja työharjoittelua vaikeasti työllistyville mielenterveyskuntoutujille

Maamme johtaviin kaihdinyrityksiin kuuluva perheyritys, Lapuan Kaihdin Ky, on osoittanut suurta ennakkoluulottomuutta ja joustavuutta tarjoamalla työtä ja työharjoittelua mielenterveyskuntoutujille, joiden on vaikea saada työmarkkinoilta työ- tai jopa edes työharjoittelupaikkaa. Lapuan Kaihdin on räätälöitynyt työtehtävät kuntoutujien erityistarpeiden mukaan. Heidän työaikansa ja harjoittelujaksonsa on sovitettu vastaamaan kuntoutujien tavoitteita. Yritys antaa myös realistista palautetta kuntoutujien onnistumisesta työssään ja harjoittelussaan.

Lapuan Kaihdin on tehnyt yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen Työhönvalmennusyksikkö Tähtiportin kanssa 2000-luvun alusta alkaen. Se on mm. palkannut yhden Tähtiportissa työhönvalmennuksessa olleen työntekijän ja tarjonnut usealla muulle kuntoutujalle mahdollisuuden työharjoitteluun yrityksessään. Lisäksi Lapuan Kaihdin teettää säleverhoihin liittyvää alihankintatyötä Tähtiportissa. Yhteistyötä tehdään myös tuotekehittelyssä.

Uusia ja käytettyjä merkkiautoja fiksaava, yrittäjä Viking Hjortin luotsaama Carfix Wasa on osoittanut erityistä ennakkoluulottomuutta työntekijän työn osaamisen, ohjauksen ja tukimenetelmien hyödyntämisessä. Yrittäjä on oivaltanut, että tuloksellisessa työn tekemisessä oleellista on motivaatio ja ammattiosaaminen.

Vammainen voi olla täysin työkykyinen, kunhan hänelle annetaan mahdollisuus, ja tarvittaessa käytetään hyväksi niin teknisiä kuin muitakin tukikeinoja. Yhteistyössä Jupiter työvalmennussäätiön kanssa työpaikalle työstettiin erityinen kommunikaatio-ohjelma kuurolle työntekijälle ja työvalmentaja laati yhdessä yrittäjän kanssa kansa tietokonepohjaisen opastuskansion. Siihen on kuvattu eri merkkiautojen fiksaamisen työvaiheet.

Jyväskylän kaupungin liikelaitos Total Kiinteistöpalvelu on etsinyt ennakkoluulottomasti ratkaisuja niin tämän päivän kuin tulevaisuudenkin työvoimapulaan. Se on tarjonnut työtä, työkokeilua tai työharjoittelua erilaisille vammaisille ja vajaakuntoisille henkilöille mm. kuuroille ja mielenterveyskuntoutujille. Yrityksen puhtaanpitoyksikössä työskenteli vuoden 2004 alussa seitsemän Työvalmennussäätiö Tekevän kautta työllistettyä vammaista, vajaakuntoista tai pitkäaikaistyötöntä työntekijää. Total Kiinteistöpalvelu on tehnyt kiinteää yhteistyötä Tekevän kanssa vuodesta 2000 alkaen.

Total Kiinteistöpalvelussa vammaiset ja vajaakuntoiset ovat voineet osallistua muiden työntekijöiden tapaan erilaisiin koulutuksiin ja muihin työntekijöille järjestettyihin tilaisuuksiin. Heidän vaatimat erityisjärjestelyt on otettu huomioon, esimerkiksi kuuroille on tilattu viittomakielen tulkki.

HKL Bussiliikenteen ja Helsingin kaupungin Vaihetyökeskuksen, nykyisin Vallilan työ ja valmennus, yhteistyöprojekti Toimiva pesuryhmä on oiva esimerkki sitä, kuinka yrityksen ja valmennuskeskuksen määrätietoisella yhteistyöllä saadaan työllistymistä aikaan. Projekti poiki neljä työpaikkaa kehitysvammaisille työntekijöille Bussiliikenteen itäiselle varikolle. Se oli päänavaus vajaakuntoisten normaaleille työsuhteille kunnallissektorilla pääkaupunkiseudulla.

Työpaikan työmarkkinaosapuolet ja työtoverit sitoutuivat periaatteeseen, että vajaakuntoiset työntekijät ovat osa työvoimaa. Ennen vajaakuntoisten työntekijöiden rekrytoimista HKL Bussiliikenne teki räätälöidyn työolosuhteiden kartoituksen, jotta työolot soveltuvat palkatuille vajaakuntoisille työntekijöille mahdollisimman hyvin.

Tasa-arvo ja henkilöstöpolitiikka yhteistyössä tuetun työllistymin yksiköiden kanssa

McDonald´s ravintolat ovat palkanneet vammaisia työsuhteeseen tuetun työllistymisen ensimmäisistä projekteista vuodesta 1995 alkaen. Yritys on luonut osakeyhtiöravintoloihinsa yhtenäisen henkilöstöpolitiikan, minkä valmistelussa se on konsultoinut VATES-säätiötä ja Helsingin kaupungin tuetun työllistymisen palveluyksikköä. Se on kehittänyt vammaisille ja vajaakuntoisille oman palkkapoliittisen mallin, jonka pohjana on alan normaali työehtosopimus. Työnantaja esittää oma-aloitteisesti vajaakuntoiselle työntekijälle urakehitystä ja palkankorotusta.

McDonald´s-ravintolat toimivat aktiivisessa yhteistyössä tuetun työllistymisen yksiköiden kanssa eri puolilla Suomea. McDonald´s on tehnyt systemaattista yhteistyötä Helsingissä ja Espoossa myös ammattioppilaitosten kanssa. Se on työllistänyt vammaisia henkilöitä ammattikoulusta työsuhteeseen opiskeluun liittyvän työharjoittelun kautta. Yritys on palkannut vammaisten lisäksi myös maahanmuuttajia tärkeänä tavoitteenaan edistää nuorten työntekijöiden keskuudessa erilaisuuden ymmärtämistä ja tasa-arvoa.

McDonalds

Leipätehdas Baguette on palkannut vajaakuntoisia puhtaasti todelliseen työvoimatarpeeseen. Yritys haluaa myös kantaa vastuuta vaikeasti työllistyvien henkilöiden asemasta. Palkkatyön lisäksi leipätehdas tarjoaa heille mahdollisuuden omatoimiseen kouluttautumiseen. Yrityksen mukaan tämänkaltainen toiminta on hyödyllistä myös yrityksen itsensä kannalta: yhteiskunnallista vastuuta osoittava yritys on luotettava myös asiakkaiden silmissä.

Vuonna 2000 leipomossa työskenteli on kaksi vajaakuntoista työntekijää. Heidän tehtävinään on huolehtia mm. leipomon yhteydessä olevan kahvilan puhtaanpidosta, astioiden tiskauksesta ja pöytien siivoamisesta. He auttavat myös tuotteiden pakkaamisessa. Leipätehdas toimii myös maahanmuuttajien kielikylpy-harjoittelupaikkana. Maahanmuuttajat saavat työharjoittelun ohella totutella Suomen kieleen ja sen käyttöön työympäristössä.

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa PKO on työllistänyt vuodesta 1977 lähtien eri tavalla vammaisia ja vajaakuntoisia henkilöitä mm. S-marketeihinsa ja Prismaan sekä omaan konttoriinsa. PKO; on sitoutunut yhteiskunnallisen hyvinvoinnin lisäämiseen alueellaan työllistämällä vajaakuntoisia ja vammaisia henkilöitä. Se toimii vahvasti yhteistyössä alueen eri työllistämisprojektien kanssa. Vajaakuntoisten työllistäminen on antanut PKO:lle kokemusta mm. ikääntyvien työntekijöiden työn uudelleen organisointimahdollisuuksista.

Myymälöissä työntekijät ovat työskennelleet pullojen palautuksessa ja hyllytystehtävissä. Konttorissa on työskennellyt merkonomin oppisopimuskoulutuksessa oleva työntekijä, joka on tehnyt palkanlaskentaan, myynti- ja ostoreskontraan liittyviä tehtäviä.

Vuoden esimerkillinen vammaistyöllistäjä 1998
Pääkaupunkiseudun S-market –ketju

Vuonna 1996 Helsingin Vaihetyökeskuksen työvalmentaja ehdotti Lauttasaaren marketpäällikölle uudenlaista rekrytointimahdollisuutta. Työvalmentaja tarjosi myymälän tarpeisiin räätälöityä työvoimaa. Kun työ ja tekijä kohtasivat syntyi malli, joka levisi moniin muihin pääkaupunkiseudun S-marketeihin

S-market –ketju kouluttaa ja kehittää vammaisia työntekijöitään. Perehdyttämisohjelmassa on huomioitu vammaisten työllistämisen erityisasema. Työntekijöitä kannustetaan ja rohkaistaan selviytymään työtehtävistään ja ymmärretään vammaisuudesta johtuvia erityispiirteitä työyhteisössä. Työnantaja ottaa vammaisen työntekijän tiimiinsä mukaan yhtenä tiimin jäsenenä. Tehtävät marke-teissa ovat monipuolisia, ennen muuta hyllytystä ja pullonpalautustöitä.