Sosiaalisen työllistämisen toimiala

Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä työllistäville ja heidän työllistymismahdollisuuksiaan sekä toimintakykyään parantaville tai ylläpitäville

• erityistyöllistämisen yksiköille
• työllistymistä tukeville projekteille
• sosiaalisille yrityksille.

Erityistyöllistämisen yksiköitä ovat tuotannolliset työkeskukset, työllistymisen monipalvelukeskukset, työpajat, eri kohderyhmille suunnatut työtoimintayksiköt, tuetun työllistymisen yksiköt ja palvelut sekä mielenterveyskuntoutujien klubitalot.

Erityistyöllistämisen yksiköitä on yli 500. 

Historia

Sosiaalisen työllistämisen toimiala on ollut olemassa vuosikymmeniä, vaikka käsitettä on laajemmin käyttämään vasta viime vuosina. Lähinnä kunnallisia ja kuntayhtymien / kuntainliittojen tuotannollisia työkeskuksia ja työtoimintayksiköitä jo 1970–luvulla runsaasti ja niiden määrä kasvoi voimakkaasti 70- ja 80–luvuilla. Tuolloin yksityinen toiminta oli vielä vähäistä, työllistämispalveluiden valikoima suppea, yksiköiden toiminta ”sisäänpäin kääntynyttä” eikä kaikille kohderyhmille ollut tarjolla palveluita tarjoavia yksiköitä. Toisaalta vallalla oli käsitys, että vammaisten paikka ei ole avoimilla työmarkkinoilla. Eikä vammaisia juuri avoimilla työmarkkinoille valmennettukaan vaikka 1980–luku oli liki täystyöllisyyden aikaa.

1990–luvulle tultaessa vahvistui käsitys siitä, että jokaisella – myös vammaisella – on oikeus osallistua työelämään kykyjensä ja halujensa mukaisesti. Euroopan unionin tavoitteisiin kuului ja kuuluu edelleen vajaakuntoisten syrjäytymisen estäminen ja avoimille työmarkkinoille työllistyminen. Tavoitteeksi tuli vammaisten ja vajaakuntoisten mahdollisimman täydellinen integroituminen yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi.

Toimiala kehittyi voimakkaasti erityisesti EU:n jäseneksi liittymisen jälkeen 90-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.Vasta tämä kehittyminen on aikaansaanut sen, että voidaan todella puhua sosiaalisen työllistämisen toimialasta. Siihen voidaan nähdä sisältyvän suuri määrä eri tavoittein toimivia yrityksiä ja yksiköitä, jotka tuottavat tarvelähtöisesti työllistämispalveluita eri kohderyhmille ja saavat tästä pääsääntöisesti tuotettujen palveluiden määrään sidotun korvauksen.  

Toimialan murros

Sosiaalisen työllistämisen toimialan nopea kehittyminen erityisesti 1990-luvun puolivälin jälkeen näkyi muun muassa seuraavasti

Syntyi kokonaan uudenlaisia yksiköitä ja projektitoimintaa tuottamaan palveluita eri kohderyhmille

• Mielenterveyskuntoutujien työtoimintayksiköt (laajemmin 1990-luvulta alkaen)
• Työpajat (laajemmassa mitassa 90-luvun alun lama-ajasta alkaen)
• Mielenterveyskuntoutujien klubitalot (ensimmäinen v. 1995)
• Työllistymistä tukeva projektitoiminta (EU-jäsenyyden myötä, v. 1995 alkaen)
• Työllistymisen monipalvelukeskukset (1990-luvun lopusta alkaen)
• Sosiaaliset yritykset (1.1.2004 alkaen).

Projektitoiminnan merkitys toimialan ja sen palveluiden kehittymisessä muodostui suureksi.

Yksityisten palveluntuottajien merkitys kasvoi. Erityisen merkittävää oli kunnallisten erityistyöllistämisen palveluiden yksityistäminen, joka usein toteutettiin perustamalla palveluja tuottava säätiö. Järjestöjen ja yhdistysten tuottamien työllistämispalveluiden määrä lisääntyi projektitoiminnan kasvun myötä.

Työllistämispalveluiden valikoima lisääntyi erityisesti avoimille työmarkkinoille ohjaavien palveluiden suunnalla. Luotiin yhä enemmän ja tarkemmin tietylle kohderyhmälle kohdennettuja palveluita. Uusia palveluita olivat esimerkiksi tuettu työllistyminen, kuntouttava työtoiminta, mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus, työkokeilu, työkunnon arviointi sekä erilaiset valmentavat ja ohjaavat koulutukset

Työllistämispalveluiden tuotteistaminen ja tilaaja-tuottaja –mallin käyttöön otto.

Uusien palveluiden myötä kuvioon tuli mukaan kokonaan uusia toimialan yksiköiltä palveluja ostavia tahoja, Kela ja työhallinto.

Tavoitteeksi tuli työllistyminen avoimille työmarkkinoille, pysyväisluonteinen työ erityistyöllistämisen yksikössä on aina toissijainen vaihtoehto. Tavoitetta kohti pyritään räätälöityjen työllistymispolkujen avulla.