|
Tuetun työllistymisen prosessi
Tuetun työllistymisen prosessi jakautuu kolmeen päävaiheeseen:
1. Tuetun työllistymisen suunnittelu ja sopimus 2. Työllistymisen valmistelu 3. Työllistyminen
1. Tuetun työllistymisen suunnittelu ja sopimus
Asiakkaaksi ohjautuminen
Tuetun työllistymisen palvelun asiakkaaksi voi ohjautua monia eri reittejä. Lähettävänä tahona toimii usein työhallinto, joka voi ostaa työhönvalmentajan palvelua asiakkaalleen. Paikallinen erityistyöllistämisen yksikkö voi myös lähettää asiakkaan työhönvalmentajalle, vaikka usein työhönvalmentaja työskentelee jo yksikössä. Yhteys työhönvalmentajaan voi tulla myös sosiaalityöntekijältä tai oppilaitoksesta. Asiakas voi ohjautua palveluun myös kuntoutusohjaajan tai vakuutuslaitoksen kautta.
Alkuhaastattelu ja sopimus
Tuetun työllistymisen prosessissa on tärkeää, että asiakas itse on sitoutunut palveluprosessiin. Menetelmän laadun varmistamiseksi on varmistuttava siitä, että työnhakija ymmärtää toiminnan tavoitteen, tarkoituksen ja sisällön, ja että hänellä on täysivaltainen mahdollisuus osallistua prosessin eri vaiheisiin.
Alkuhaastattelussa kartoitetaan työnhakijan toiveita, työllistymisen tilannetta ja mahdollisuuksia sitoutua tuetun työllistymisen prosessiin. Työnhakijan kanssa solmitaan yhteistyösopimus toiminnan aloittamisesta, mikäli hänellä nähdään olevan mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille.
Työkyvyn kartoittaminen
Työkyvyn kartoittaminen tapahtuu oikeassa työssä työkokeilujen tai työharjoittelun avulla. On hyvä, jos työkokeilun voi järjestää jo siinä työpaikassa, johon työllistymistä suunnitellaan. Työkokeiluja voi toteuttaa myös muissa työpaikoissa tai esimerkiksi jossakin erityistyöllistämisen yksikössä.
Tavoitteena on kartoittaa työnhakijan osaamista ja työkykyä aidossa työympäristössä. Työhönvalmentaja seuraa ja arvioi työskentelyä ja keskustelee sen sujumisesta sekä työnantajan että työnhakijan itsensä kanssa. Työkyvyn arvioinnin tukena voi käyttää erilaisia menetelmiä.
Tukien ja etuuksien selvittäminen
Koska tuetun työllistymisen prosessiin voi ohjautua hyvin erilaisia ja eri tilanteissa olevia työnhakijoita, tulee jokaisen tilanne selvittää omana kokonaisuutenaan. Työnhakijan tulee myös ymmärtää, miten työllistyminen vaikuttaa hänen toimeentuloonsa ja saamiinsa sosiaaliturvan etuuksiin. Myös työnantajan mahdollisuudet saada työllistämiseen liittyen esimerkiksi palkkatukea tai työolosuhteiden järjestelytukea tulee selvittää jo tässä vaiheessa.
2. Työllistymisen valmistelu
Työn etsiminen ja työnantajayhteyksien luominen
Työhönvalmentajan tehtävänä on etsiä ja kartoittaa mahdollisia työpaikkoja, jotka vastaisivat työnhakijan toiveita, osaamista ja kykyjä. Työn etsiminen vaatii hyviä markkinointikykyjä ja sinnikkyyttä sekä aikaa. Usein työnantajien luona kannattaa käydä useampiakin kertoja ennen kuin työpaikka löytyy. Kokeneilla työhönvalmentajilla on lukuisia menetelmiä ja keinoja saada työnantaja kiinnostumaan juuri hänen asiakkaansa osaamisesta ja kyvyistä.
Työhönvalmentaja auttaa työnhakijaa työnhaussa, ansioluetteloiden ja hakemusten teossa ja usein osallistuu myös työhaastatteluun. Tavallista on, että ennen työsuhteen solmimista etsitään sopivia työkokeilu- tai työharjoittelupaikkoja, joissa työntekijä saa mahdollisuuden näyttää osaamistaan ja motivaatiotaan.
Työtehtävien sovittaminen asiakkaan taitoja vastaaviksi
Työpaikan löydyttyä on tärkeää huolehtia työn sujumisesta juuri niin kuin työnantajan kanssa on sovittu. Työnantajan ja työhönvalmentajan välisissä neuvotteluissa on tehtävä heti selväksi, että tavoitteena on työnantajan ja asiakkaan välinen työsuhde. Keskeistä on löytää työnhakijalle mielekkäät työtehtävät ja -tavat ja varata riittävästi aikaa niiden opetteluun. Joskus työhönvalmentaja perehdyttää työntekijän tehtäviinsä, toisinaan työpaikalla on joku muu työntekijä, joka auttaa perehtymisessä. Työtehtävien räätälöinnissä tulee varata aikaa työolosuhteiden järjestämiseen työntekijälle sopiviksi sekä mahdollisten apuvälineiden käyttöönottoon.
Mikäli työnantaja joutuu tekemään muutoksia työympäristössä, hänellä on mahdollisuus hakea työolosuhteiden järjestelytukea työvoimatoimistosta. Työnantajalle voidaan myöntää järjestelytukea vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi. Tukea voidaan myöntää työkoneisiin / -välineisiin tai työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviin muutoksiin ja / tai toisen työntekijän antaman avun korvaukseksi
Työyhteisön kouluttaminen/tiedottaminen
Joskus työhönvalmentaja voi, yhdessä työnhakijan kanssa tai hänen luvallaan, kertoa työnantajalle ja koko työyhteisölle asioita, jotka helpottavat arjen sujumista uusien työtovereiden kanssa. Tavallisempaa on, että työnantaja kertoo asiasta itse esimerkiksi työpaikkakokouksessa. Joskus työyhteisölle riittää, että työllistynyt vammainen tai vajaakuntoinen henkilö suorittaa tehtävänsä sovitusti, eikä lisätietoja vammasta tai sairaudesta tarvita.
3. Työllistyminen Työsopimuksen tekeminen; palkan ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen
Tuetun työllistymisen tavoitteena on aina työsuhde ja työsuhteen mukainen palkka. Työhönvalmentajan tehtävänä on auttaa työnantajaa työsuhteen solmimisen ja sosiaaliturvaetuuksien yhteensovittamisessa. Etuuksien ja palkan yhteensovittamisessa on otettava huomioon myös työtuntien määrä. Jos työntekijä ei esimerkiksi halua jättää eläkettään lepäämään, kannattaa hänen työaikansa räätälöidä niin, ettei hän menetä eläke-etuuttaan.
Sopimus jatkuvasta tuesta
Työhönvalmentajan palvelu on työnantajalle maksutonta, palvelusta maksaa usein työhallinto tai sosiaalitoimi. Alkuvalmennuksen jälkeen sovitaan tukikäyntien tarkoitus ja ajankohdat sekä työntekijän että työnantajan kanssa.
Työntekijällä pitää olla mahdollisuus jatkuvaan tukeen työsuhteen solmimisen jälkeen. Näin taataan se, että ongelmien syntyessä niihin voidaan tarttua heti työhönvalmentajan tuella, eivätkä asiat pääse etenemään liian vaikeiksi. Myös työnantajalla on mahdollisuus olla työhönvalmentajaan tarvittaessa yhteydessä.
Työhönvalmentajan tukea työntekijälle voidaan työsuhteen jatkuessa vähentää, mikäli tuen tarve vähenee.
|