Blogit

Vateslaisten pohdintoja työkyvystä, yhdenvertaisuudesta ja muista ajankohtaisista tai muuten vain tärkeistä asioista. Julkaisemme myös vierasblogikirjoituksia.

KeKon kyselystä vinkkejä toimintaan

05.09.2017

Teimme KeKo-hankkeessa kyselyn, joka lähetettiin 174 henkilölle eri järjestöihin, oppilaitoksiin, yrityksiin ja julkisen sektorin toimijoille. Kyselyyn pystyi vastaamaan myös Vatesin kotisivuilla sekä KeKon Facebook-sivujen kautta. Kyselyn pohjalta suunnittelemme KeKon toimintaa ja tulevia alueellisia kehittämisrinkejä. Kyselyssä selvitimme työllisyyshankkeita kuluneiden kahden vuoden ajalta. Kysyimme myös yhteistyötahoista ja jo olemassa olevista verkostoista sekä halukkuudesta lähteä mukaan kehittämistoimintaan. Saimme vastauksia 48 eri toimijalta, suuri kiitos kaikille vastanneille! Avaan seuraavaksi hieman kyselyn tuloksia.

Vastaajista 75 prosenttia oli järjestötoimijoita. Saimme vastauksia kaikista maakunnista Keski-Suomea lukuun ottamatta. Työllisyyshankkeisiin oli osallistunut 65 prosenttia (n=31) vastaajista. Päättyneitä hankkeita ilmoitettiin 17, mutta vain viidestä oli loppuraportti saatavilla. Tästä ongelmasta olemme keskustelleet tästä tapaamisissa eri toimijoiden kanssa. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että hankkeen päättyessä ja hankehenkilöstön lopettaessa kukaan ei vastaa tulosten jakamisesta. Joissakin tapauksissa hankkeille on luotu omat nettisivut, jotka katoavat hankkeen päättymisen jälkeen ja loppuraportteja ei muisteta siirtää toimijoiden omille nettisivuille. Olisikin tärkeää, että jo hankkeen aikana tehtäisiin tulosten ja hyvien käytäntöjen jakamista koskeva suunnitelma, joka jatkuisi myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Ajankohtaisiksi asioiksi vastaajat mainitsivat erityisesti hyvät työllisyysnäkymät, alueelliset työllisyyskokeilut ja osatyökykyisten heikon työaseman ja työtilanteen. Vastaajat tekivät eniten yhteistyötä TE-palveluiden kanssa (94 prosenttia), jonka jälkeen tulivat yritykset (85 prosenttia), järjestöt (77 prosenttia), muut toimijat (70 prosenttia) ja viimeisenä kunnan työllisyyspalvelut (68 prosenttia). Muista toimijoista yhteistyötahoksi mainittiin usein oppilaitokset. Yhteistyö sisälsi muun muassa asiakasohjausta, työpaikkoja ja niiden etsintää, tuettua työllistymistä ja hankeyhteistyötä. Enemmistö vastaajista mainitsi alueellaan toimivan järjestöjen yhteistyöverkostoja, jotka kokoontuivat keskimäärin 6 kertaa vuodessa. Oli ilo huomata, että olimmekin jo olleet yhteydessä moniin näiden verkostojen koordinoijista. Yllätyin kuitenkin siitä, kuinka vähän yhteistyö sisälsi kehittämis- ja vaikuttamistyötä.

Vastaajista 40 prosenttia arvioi järjestöjen roolin vahvistuvan tulevaisuudessa. Toisaalta neljännes kuitenkin arvioi järjestöjen roolin heikkenevän muun muassa työllistämismäärärahojen leikkaamisen myötä. Vastaajat saivat myös esittää toiveita tulevalle verkostoyhteistyölle. Toiveissa korostui selkeästi tarve tiedon, hyvien käytäntöjen ja ideoiden jakamiselle. Lisäksi toivottiin uusia yhteistyökuvioita ja korostettiin, että emme toimisi päällekkäin muiden verkostojen kanssa. Tarkoituksemme KeKossa onkin, että jos alueella on jo toimiva työllisyysverkosto, toivomme pääsevämme verkostoon mukaan uutena asiantuntijana, joka toisi esille osatyökykyisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden näkökulmaa.

Jatkan edelleen kartoituksen tekemistä eri alueiden hankkeista ja verkostoista. Vaikka kysely onkin ohi, voi minulle edelleen lähettää tietoja hankkeista, hyvistä käytännöistä tai muista ajankohtaisista osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistämiseen liittyvistä asioista.

Lämpimin syysterveisin,

Tuuli Riisalo
Hankeharjoittelija

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: