Siirry pääsisältöön

Mitä saa kysyä työhaastattelussa?

15.12.2016

Jokainen työhaastattelu on uusi ja erilainen tilanne. Työhaastattelun muoto voi vaihdella. Työhaastattelu voi olla yksilöhaastattelu, ryhmähaastattelu tai videohaastattelu. Siihen voi sisältyä työkokeita.

Nuori vammainen pohtii monesti etukäteen, mitä minulta kysytään työhaastattelussa? Minkä kuvan annan itsestäni? Kuinka työnantaja suhtautuu vammaani? Työhaastattelutilanne on jännittävä. Ensimmäistä kertaa työhaastatteluun osallistuva nuori vammainen voi saada huonon tunteen epäasiallisesta ja syrjivästä kohtelusta työhaastattelussa, ja se saattaa vaikuttaa nuoren vammaisen seuraaviinkin työhaastatteluihin negatiivisella tavalla.

Työnantajalta edellytetään tietämystä ja hienotunteisuutta. Hänen ei tulisi kysyä mitään epäasiallista, jolla ei ole merkitystä työsuhteen kannalta.

Keskeisintä työelämän kannalta on laki yksityisyyden suojasta työelämästä 3 §, joka on otsikoltaan  tarpeellisuusvaatimuspykälä. Työnantajan on voitava perustella kerättävien henkilötietojen tarpeellisuus työsuhteen kannalta. Työnantajan oikeutta kerätä työntekijän henkilötietoja tulisi tarkastella siitä työtehtävästä lähtien, jota henkilö hakee. Tarpeellisia ovat tiedot, jotka osoittavat hakijan pätevyyttä ja sopivuutta kyseiseen tehtävään.

Välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia tietoja ovat työtehtävien suorittamisen, työntekijän valinnan, työolosuhteiden, työ- ja virkaehtosopimusten tiettyjen määräysten toteuttamisen sekä lainsäädännön edellyttämät tiedot. Tällä korostetaan sitä, että käsiteltävien henkilötietojen on liityttävä osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen. Tulkinta on lain yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain osalta tiukempi kuin henkilötietolain tulkinta. Tarpeellisuusvaatimuspykälä rajoittaa käsiteltäviä henkilötietoja. Henkilötietolain 6 §:n perusteella rekisterinpitäjän on jo ennakkoon tietojen keräämisen suunnittelun yhteydessä määriteltävä henkilötietojen käsittelyn tarkoitus siten, että siitä ilmenee, miksi henkilötietoja kerätään. Tarpeellisuusarviointi onkin suoritettava aina kussakin tapauksessa erikseen. Työnantaja tulee määritellä tarpeellisuusvaatimukset kerätessään ja tallentaessaan työnhakijan henkilötietoja. Työnantaja vastaa myös siitä, että henkilötietojen tarpeellisuus liittyy välittömästi työsuhteeseen. Työnantajan suorittamalle arvioinnille on tarpeellisuutta harkittaessa annettava huomattava merkitys.

Työelämän monimuotoisuuden johdosta on mahdotonta luetella välittömästi työsuhteeseen liittyviä tarpeellisia henkilötietoja tyhjentävästi. Tämä on todettu Kansainvälisen työjärjestö ILOn työntekijöiden henkilötietojen suojaamista koskevan ohjeiston selostusosassa. Esimerkiksi ulkomaankomennuksiin liittyvissä tapauksissa saattaa olla tarpeen tietää perhesuhteista ja lapsista tavanomaista enemmän järjestelyjen vuoksi, vaikkakaan muissa tapauksissa näin yksityiskohtaiset tiedot eivät olisi tarpeellisia. Joskus saattaa olla tarpeen jopa tietää, onko työnhakijalla kotieläimiä. Tämä tieto voi olla tarpeen esim. perhepäivähoitajan osalta sen selvittämiseksi, voidaanko perheeseen osoittaa hoidettavaksi allergisia lapsia.

Työhaastattelu on tärkeä askel kohti työelämää. Siitä saa ”eväitä” ja kokemusta seuraaviin työhaastattelutilanteisiin. Siksipä sen toivoisi sujuvan hyvin.

Työnantajalta toivoisin asiallisuutta ja vastuullisuutta työhaastattelussa. Työnhakijalta pyrkimistä työtehtäviin, joista hän kokee selviytyvänsä ja ne osaavansa. Työtehtäviin, jotka aiheuttavat terveydellistä vaaraa, työnhakijan ei ole syytä pyrkiä.

Teppo Rautjärvi
Asiantuntija, lakiasiat

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!