Siirry pääsisältöön

Vierasblogi: Vammaisten henkilöiden yrittäjyydestä vasta vähän systemaattista tietoa

08.12.2016

Yrittäjyys on houkutteleva työllistymisvaihtoehto monelle vammaiselle henkilölle. Syyt yrittäjäksi ryhtymiseen ovat aina moninaiset. Yrittäjyys voi houkutella sen tarjoamien ansaintamahdollisuuksien takia. Lisäksi yrittäjä voi usein itse päättää, missä ja milloin työnsä tekee. Monet yrittäjät kokevat yrityksen olevan tärkeä tapa toteuttaa itseään tai unelmiaan ja vastata asiakkaiden tarpeisiin. Näiden positiivisten näkökulmien lisäksi vammaiset ja muut ”vaikeasti työllistyvinä” pidetyt henkilöt voivat kokea yrittäjyyden olevan ainut mahdollinen tapa työllistyä erityisesti silloin, kun vamman laadun vaikutukset toimintakykyyn eivät käy yhteen työmarkkinoiden alati kiristyvien tuottavuusvaatimusten kanssa.

Kansainvälisestikin katsottuna vammaisten henkilöiden yrittäjyydestä on vielä vähän systemaattista tietoa. Alan tutkimus on suurilta osin keskittynyt yksittäisten yritysten, yrittäjien ja vammaisille henkilöille suunnattujen yrittäjyysohjelmien kuvailuun.

Vammaisuus vaikeuttaa yrityksen perustamista Yhdysvalloissa - entä Suomessa?

Muutama vuosi sitten tutkimusryhmämme analysoi Amerikkalaisista alkuvaiheen yrittäjistä saatavilla olevaa tietokantaa, jossa pystyimme erottamaan vammaiset henkilöt muista vastaajista. Tätä ”Panel Study of Entrepreneurial Dynamics” -dataa kerättiin ensin yli 1200 vastaajalta, jotka olivat perustamassa yrityksiä yksin tai yhdessä muiden kanssa. Heistä yli kymmenen prosenttia oli vammaisia henkilöitä. Vastaajista suurin osa vastasi yritystoimintaansa koskeviin kysymyksiin seurantakyselyissä useiden vuosien ajan.

Tutkimus osoitti, että vammaisten ja vammattomien alkuvaiheen yrittäjien välillä oli merkittäviä eroja. Vammaiset yrittäjät tulivat pienemmistä kotitalouksista, olivat perustamassa yritystä pienemmän tiimin kanssa ja vähäisemmällä rahoituksella kuin muut yrittäjät, ja heillä oli keskimäärin alemman tason koulutus kuin muilla yrittäjillä. Ehkä merkittävin tutkimuksen löydöksistä oli kuitenkin se, että kun toimialaan, yrittäjän taustaan ja itse yritysideaan liittyvät tekijät on huomioitu, vammaiset henkilöt onnistuvat muita yrittäjäksi aikovia harvemmin yrityksen perustamisessa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että vammaisuus itsessään luo aloittavan yrittäjän tielle esteitä, joita muut yrittäjät eivät kohtaa.

Tutkimuksemme perusteella voidaan siis sanoa, että Yhdysvalloissa vammaiset henkilöt ovat yhtä innokkaita tai jopa innokkaampia kokeilemaan yrittäjyyttä kuin ei-vammaiset henkilöt, mutta he onnistuvat muita harvemmin yrityksen perustamisessa. Mitenköhän asia on Suomessa? Suomessa yrittäjyyttä tutkitaan ja edistetään innokkaasti. Erityisesti teknologiayrittäjyyteen ja innovatiiviseen yritystoimintaan on panostettu sekä yksityisen että julkisen sektorin toimesta. Vammaisten henkilöiden yrittäjyydestä ja yrittäjyysaikomuksista Suomessa on kuitenkin hyvin vähän systemaattista tietoa. Mikä on heidän osuutensa esimerkiksi kasvuyritysten tai yhteiskunnallisten yritysten saralla?

Systemaattista tutkimusta tarvitaan Suomessakin

Kansainvälisessä yrittäjyystutkimuksessa on viime aikoina alettu entistä enemmän huomioida erilaisuuden eri muodot. Mielenkiintoinen tuore tutkimus ”How ADHD can be productively harnessed” esimerkiksi analysoi tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriön (ADHDn) mahdollisia yhteyksiä yrittäjien riskinottoon, impulsiivisuuteen ja intuitioon. IKEAn perustaja Ingvar Kamprad ja Virgin-brändin ”isä” Richard Branson on jo aiemmin nostettu esiin esimerkkitapauksina menestyneistä yrittäjistä, joilla on ADHD. Vastaavia esimerkkejä varmaan löytyy myös Suomesta.

Päätöksentekoa tukeman tarvitaan systemaattista tutkimusta vammaisten henkilöiden yrittäjyydestä, vammaisten yrittäjien motiiveista, heidän kohtaamistaan esteistä ja kokemistaan mahdollisuuksista sekä vammaisten yrittäjien johtamien yritysten menestymisestä. Sekä yrittäjyydessä että vammaisuudessa kontekstilla on suuri merkitys, joten on tärkeää, että tällaista tutkimusta toteutetaan nimenomaan Suomessa kansallisen päätöksenteon tueksi.

Maija Renko
yrittäjyyden professori
Illinoisin yliopisto, Chicago

Lähteet, linkitetty tekstiin:
Archer, Dale (2014) ‘ADHD: The Entrepreneur's Superpower, Forbes, 14.5.2014. http://www.forbes.com/sites/dalearcher/2014/05/14/adhd-the-entrepreneurs-superpower/#7b8829cf7063 (vierailtu 5.12.2016)
Panel Study of Entrepreneurial Dynamics. www.psed.isr.umich.edu/psed/home
Renko, M., Harris, S. P., & Caldwell, K. (2015). Entrepreneurial entry by people with disabilities. International Small Business Journal, August 2016, Vol. 34, No. 5, 555-578. http://isb.sagepub.com/content/34/5/555
Wiklund, J., Patzelt, H., & Dimov, D. (2016). Entrepreneurship and psychological disorders: How ADHD can be productively harnessed. Journal of Business Venturing Insights, 6, 14-20. http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2352673416300178

Blogin kirjoittaja toimii yrittäjyyden professorina (Associate professor) Yhdysvalloissa, University of Illinois at Chicagossa. Hänen tutkimusaiheisiinsa kuuluvat mm. yrittäjyysprosessin alkuvaiheen tekijät, yhteiskunnallinen yrittäjyys ja teknologiayrittäjyys. Hän myos toimii asiantuntijana Vammaisten henkilöiden yrittäjyys ja sen tuki -hankkeessa, jonka tuloksena syntyy yhteenveto vammaisten henkilöiden yrittäjyyttä estävistä ja mahdollistavista tekijöistä seka suositeltava toimintamalli vammaisten henkilöiden yrittäjyyden edistämiseen Suomessa. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimustoimintaa.

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!