Siirry pääsisältöön

Vates-säätiön lausunto perustulokokeilusta, STM051:00/2016

09.09.2016

Lausunto hallituksen esityksestä laiksi perustulokokeilusta

Vates-säätiö sr on vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä edistävä asiantuntijaorganisaatio. Toteutuessaan perustulo koskee monia taustayhteisöjen asiakkaita. Lausuntoon on koottu yhteistyöorganisaatioilta saatuja kommentteja koskien hallituksen esitystä laiksi perustulokokeiluun.

Hallituksen esityksessä pyritään saamaan hallittava joukko ihmisiä kokeiluun, niin että joukkoa pystytään vertailemaan ja kokeilusta saamaan vakuuttavia vaikutusten tuloksia. Joukon kohdentaminen on tehty hyvin perustein ja selkeästi, vaikkakin kokeiluun valittavien rajaus jättää selkeästi ryhmän vammaisia henkilöitä kokeilun ulkopuolelle. Tätä voidaan pitää yhdenvertaisuuden näkökulmasta kyseenalaisena.

Esityksen mukaan perustulokokeilu kohdentuu työttömyysturvalain peruspäivärahaa tai työ-markkinatukea saaviin henkilöihin, joiden kohdalla työllistymisen edistäminen on erityisen tavoiteltavaa. Työkyvyttömyyseläkeläiset ja vakuutuslainsäädännön perusteella korvauksia saavat henkilöt on rajattu ulkopuolelle. Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan maksu on ollut jo nyt kohtuullisen selkeää, koska etuudet perustuvat yksiselitteisesti työttömyyteen. Sen sijaan henkilöt, joiden status on liikkeessä, eli esimerkiksi henkilöt, jotka ovat välillä työkyvyttömyys- tai kuntoutusetuuden, toimeentulotuen tai opintotuen piirissä, ovat aidommin perustulon tarpeessa.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja palkkatulon yhteensovittaminen toimii osalla vammaisilla henkilöillä kannustinloukkuna. Nykyisessä järjestelmässä kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke leikkautuu kokonaan, mikäli ansiotulot ylittävät tietyn määrän (743,84€/kk). Kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen joustamaton tuloraja tosiasiallisesti rajoittaa työllistymistä palkkatyöhön. Vammais- ja työkyvyttömyysetuuksien sekä niihin liittyvien kulukorvausten ja erilaisten omavastuiden viidakko vaikeuttaa tämän kohderyhmän työllistymistä. Työkyvyttömyyseläkkeen säädös joka rajoittaa palkkatulon saantia ei nykyisellä järjestelmällä kannusta palkkatyöhön.

Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä mahdollistaa kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyysetuuden lepäämään jättämisen (738/2009), mutta se kohtelee eriarvoisesti pitkäaikaissairaita ja vammaisia henkilöitä. Kannustimena toimiva ylin vammaistuki myönnetään vain niille, jotka ovat ennen eläkkeen lepäämään jättämistä saaneet eläkkeensaajan hoitotukea. Suurin osa esimerkiksi mielenterveyskuntoutujista jää ilman tuota kannustinta.

Käynnissä olevassa hallituksen Hyvinvoinnin ja terveyden -tavoitteessa, Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihankkeen (OTE), yhtenä tavoitteena on mm. parantaa työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittamista. Tätä varten tehdään mm. kannustinloukkuselvitys. Mikäli perustulokokeilun pohjalta päädytään perustulojärjestelmän rakentamiseen, kannustinloukuttoman järjestelmän tulee luonnollisesti koskea yhdenvertaisesti kaikkia eri syistä kannustinloukkuja omassa elämässään kohtaavia henkilöitä. Tämä on tärkeää huomioida perustulokokeilun tulosten arvioinnin yhteydessä.

Kokeilulla pyritään saamaan selville perustulon vaikutuksia työllistymiseen. Lievästi vammaiset henkilöt (diagnoosittomat, lievästi kehitysvammaiset, laaja-alaisia oppimisvaikeuksia omaavat henkilöt), jotka eivät ole syystä tai toisesta hakeutuneet eläkkeelle, voivat olla peruspäivärahan tai työmarkkinatuen piirissä. Osa heistä saattaa päätyä satunnaisotannalla perustulokokeilun kohdejoukkoon. Tästä syystä olisikin hyvä, että kokeilusta viestitään selkeästi ja ymmärrettävästi mm. selkokielellä. Selkokieli palvelee ymmärrettävyydellään laajaa käyttäjäjoukkoa ja on yleiskieltä luettavampaa ja ymmärrettävämpää. Koska kyse on poikkeuksellisesta kokeilusta, tulee asiakasinformaatioon kiinnittää erityistä huomiota.

Lakien säätämisessä tulee pyrkiä perusoikeusmyönteisyyteen. Tämän tulee koskea myös laki-esityksiä kokeiluista. Perustulokokeilun osalta hallituksen esitys merkitsee jopa sitä, että perustulonsaajat ovat muita paremmassa asemassa työllistyessään. Perusoikeuksia korostava tulkinta edellyttäisi myös vammaisten henkilöiden valitsemista perustulokokeiluun, jotta tämän henkilöryhmän perusoikeudet ja ihmisoikeudet turvataan yhdenvertaisesti.

Kokeilun tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon:

Olisi tärkeää huomata, että myös osittaista tai etenkin määräaikaista työkyvyttömyysetuutta saavat henkilöt voivat olla statuksestaan huolimatta ensisijaisesti pyrkimässä avoimille työmarkkinoille ja näin ollen rinnastua työttömiin henkilöihin. Vammaisten henkilöiden työllisyyden edistämisessä ja työllistymisessä vaaditaan selkeämpiä linjauksia ja uusia toiminta-muotoja jotta vammaisten henkilöiden työllistyminen todella toteutuu. Perustulon kokeilu tasavertaisesti kuuluu myös näihin toimintamuotoihin. Perustulokokeilua koskeva asiakasinformaatio tulee olla lähtökohtaisesti selkokielellä. Myös henkilökohtainen palvelu on erityisen tärkeätä vammaisille henkilöille joilla on vaikeuksia ymmärtämisen ja kommunikaation kanssa. Nämä on otettava huomioon ennen kaikkea kokeilun tuloksia arvioitaessa.

Perustulokokeilun tulosten arvioinnin yhteydessä tulee ottaa huomioon OTE-kärkihankkeena toteutettava kannustinloukkuselvitys. Kannustinloukuttoman järjestelmän tulee koskea yhdenvertaisesti kaikkia eri syistä kannustinloukkuja omassa elämässään kohtaavia henkilöitä.

Lausuntoa varten kommentteja antoivat Kehitysvammaliitto, Invalidiliitto, Kårkulla samkommun ja Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö.

Helsingissä 9. päivänä syyskuuta 2016

Jaana Pakarinen
Säätiön johtaja