Siirry pääsisältöön

Työhönvalmennus kansainvälisestikin tehokas tapa kehitysvammaisten työllistämiseksi

21.06.2017

Digitalisaatiosta myös apua työtehtävien hallintaan

Ammatilliseen koulutukseen liittyvä työharjoittelu ja tuettu työ lisäävät kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Sen sijaan työkeskukset eivät edistä kehitysvammaisten siirtymistä palkkatyöhön. Tuettu työ tarkoittaa, että työvalmentaja auttaa työnhakijaa työpaikan etsimisessä ja työnantajaa työolosuhteiden mukauttamisessa. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen, Kehitysvammaliiton ja THL:n kansainvälisestä tutkimuksesta.

Tutkimus perustuu 33 aiheesta tehtyyn tutkimukseen vuosilta 1990-2016. Tutkimukset osoittavat, että työ- ja toimintakeskukset eivät edistä kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

- Tästä huolimatta viralliset tahot, kuten koulu ja palveluntuottajat, ohjaavat kehitysvammaisia henkilöitä edelleen avointen työmarkkinoiden sijaan työ- ja toimintakeskuksiin, sanoo dosentti Antti Teittinen Kehitysvammaliitosta.


Jotta työn saanti onnistuisi, tarvitaan tukimuotojen lisäksi myös mm. perheen ja muun lähipiirin kannustusta ja tukea, omaa aktiivisuutta sekä tukihenkilöä työnantajalle.


Digitaaliset keinot avuksi

Perinteisten keinojen, työhönvalmennuksen ja työharjoittelun ohella tutkimuksista löytyi kiinnostavia digitaalisia ratkaisuja, joita oli kehitetty ja kokeiltu työsuoritusten tueksi eri ammateissa. Tällaisia olivat esimerkiksi äänimuistutteet tai työsuoritusten kertaaminen älypuhelimesta tai kämmentietokoneelta.

Digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto työn tukena edellyttäisi tutkimusryhmän mukaan Suomessa yleistä asennemuutosta, resurssien suuntaamista työelämää tukeviin ratkaisuihin ja parempaa osaamista kaikilta toimijoilta.

Kehitysvammaliitolla on parhaillaan menossa Palkkaa mut -hanke, jossa levitetään työhönvalmennuksen toimintatapaa valtakunnallisesti. Helsingin Kalliossa sijaitseva IPIn Kulmakuppila kokeilee puolestaan kahvilatyöpajaa kehitysvammaisten työllistämisessä.

Työpajassa mukana ollut Sami Helle (kuvassa) kertoo, miten hän on turhautunut jäätyään työttömäksi kahdesta tutkinnosta huolimatta. Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeessäkin toiminut Helle haluaa yhä tehdä töitä jommallakummalla alallaan.

- Olen valmistunut kylmäköksi ja lastenhoidon avustajaksi. Kun olen maininnut kehitysvammaisuudesta, työnantajan kiinnostus on lopahtanut heti, Sami Helle kertoo.

Kehitysvammaisista työikäisistä arvioidaan Suomessa olevan palkkatöissä n. 2-3 prosenttia. Monessa muussa maassa osuus on suurempi, mutta Kehitysvammaliiton tutkija Hannu T. Vesala tarkentaa, että useissa maissa työpaikkoihin lasketaan mukaan myös harjoittelu ja työkokeilu.

Ote tutkimusryhmän toimenpide-ehdotuksista:
• tuetun työn malli tehokkaasti käyttöön tuomalla mm. työ/työhönvalmentajan palveluita jokaiseen maakuntaan
• tuetun työn hyvien käytäntöjen levittäminen työnantajille ja oppilaitoksille
• työ- ja toimintakeskuksiin uudenlaisia toimintatapoja ja tietoteknisten valmiuksien kehittämistä
• työajan joustosta eläkkeen joustoon eli palkka ja eläke tulee voida sovittaa paremmin yhteen (ns. kannustinloukot pois)
• työnantajien motivointi kehitysvammaisten ottamiseen työharjoitteluun ja palkkatyöhön selkeillä toimintamalleilla
• selkokielinen aineisto kehitysvammaisille nuorille ja heidän perheilleen uramahdollisuuksista

Lisätietoa:
IPI Kulmakuppila ja Lyhty ry: Marja Visti-Koskinen, Kahvila IPI Oy:n hall.pj. ja Lyhty ry:n kahvilatyöpajan tiimivastaava, marja.visti-koskinen@lyhty.net, puhelin 050 336 2379
Palkkaa mut -hanke, projektipäällikkö Tea Kairi, Kehitysvammaliitto, p. 050 537 0196, tea.kairi[at]kvl.fi

Tiedote tutkimuksesta