Uutiset

Työllistämistä julkisilla hankinnoilla voisi soveltaa myös tulevissa maakunnissa

28.09.2017

THL:n koordinoiman Hankinnoista duunia -hankkeen aikana (2015-17) noin 270 heikossa työmarkkina-asemassa olevaa henkilöä on saamassa työ-, oppisopimus- tai työkokeilupaikan. Tämä toteutui, koska työllistämisehtoa sovellettiin julkisten hankintojen kilpailutuksissa neljässä kaupungissa.

Hankkeessa olivat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa ja Oulu. Handu on osa ESR:n rahoittamaa Kestävää kasvua ja työtä 2014 - 2020 -ohjelmaa.

Hankkeen päättyessä voidaan todeta, että kokemusten perusteella työllistämisehtoa voisi käyttää nykyistä laajemminkin julkisia hankintoja kilpailuttaessa.

Projektisuunnittelija Marko Harapainen Helsingin kaupungilta kertoi 27.9. Handu-hankkeen päätösseminaarissa Helsingissä, että työnantajat ovat suhtautuneet myönteisesti työllistämisehtoihin hankinnoissa. Helsingin kaupunki päätti  heti panostaa työkokeilujen sijaan palkkatyöhön työllistämiseen.

Hankkeen kokemusten mukaan työnantajille ei ole suurta väliä, onko työntekijä vastavalmistunut nuori, pitkään poissa työelämästä ollut ihminen, vammainen tai maahanmuuttaja, kunhan työkyky ja -halu ovat kunnossa. Aina ei ole tarvetta kokopäiväiselle työntekijälle, jolloin esim. osatyökykyinen henkilö voi työllistyä lyhyemmillä työpäivillä. Rekrytointiin kannattaa kuitenkin valmistautua ja panostaa reilusti, jotta sopiva tekijä kullekin työlle löytyy. Kunnan työllisyyspalveluista saa myös tukea rekrytointiprosessiin.

Hankinnoilla työllistäminen tekee kuntien työllistämispalvelusta monipuolisempaa.


Ei kalliimpaa työnantajalle, kunnalle taloudellista etua

Yksi päällimmäisiä kysymyksiä työnantajilla on usein, nostaako hankintakriteerien soveltaminen rekrytoinnin hintaa.

- Vastaus on, että ei nosta, kun työllistäminen on mitoitettu sopivaksi hankinnan laajuuteen nähden, hankkeen projektikoordinaattori Anna-Maria Leogrande THL:stä vakuuttaa.

Työllistämisehto on tosin pienille yrityksille isompi kynnyskysymys kuin isoille. Palveluntarjoajalle ei saa koitua asiasta liian suurta vaivaa.

Kunnan talouteen työllistämisehdon soveltaminen vaikuttaa eniten sitä kautta, että työmarkkinatukien kuntaosuudet laskevat. Vaikuttavin kohderyhmä kuntataloudellisesti ovat yli 300 päivää työttöminä olleet henkilöt.
Työllistämisehdon ei tarvitse missään nimessä rajoittua vain kuntiin.

- Ehtoa voitaisiin soveltaa myös maakunnissa ja valtiolla, totesi Jukka Haapakoski Työttömien Keskusjärjestöstä hankkeen päätösseminaarin paneelikeskustelussa.


Pysyviä työpaikkoja syntynyt


Oulun kaupungilla työllistäminen julkisilla hankinnoilla oli jo hankintastrategiassa, mutta Handun kautta sen toteuttaminen konkretisoitui. Työllistämisehtoa on sovellettu mm. tilakeskuksessa päiväkodin korjausurakassa, hyvinvointipalvelujen puolella asumispalveluissa ja keskitetysti painatuspalveluiden hankinnassa.

- Espoon kaupungissa on syntynyt myös pysyviä työpaikkoja työllistämisehdon käytön seurauksena, projektisuunnittelija Katri Vuokila kertoi tyytyväisenä seminaarissa.

Esimerkiksi kuuro henkilö sai paikan kuurojen palvelutalosta talonmiehenä.

Myös hankkeessa syntyneet oppisopimuspaikat ja työkokeilut ovat monelle heikosti työllistyvälle tärkeä askel eteenpäin työuralla. Palveluntuottaja voi myös osoittaa yhteiskuntavastuullisuutta ottamalla hankinnoilla työllistämisen käyttöön.

Lue pitkään työelämästä poissa olleen Anne-Marin kertomus, miten hänestä tuli yhteisötyöntekijä.  

https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/hankinnoista-duunia-handu/tyollistyneen-tarina