27.06.2017

Job Shadow Day voi johtaa pitemmälle kuin päivän kestäväksi tapahtumaksi, jolloin erityistä tukea tarvitsevat ihmiset pääsevät tutustumaan unelma- ammattiinsa. Päivän valmistelu, toteutus ja itse Job Shadow Day tuovat sekä Vatesille että kumppaneille uutta oppia, kokemusta ja oivallusta toimintaan. Kerromme Job Shadow Daysta kolmesta näkökulmasta.

Job Shadow Day kantaa työnseurantapäivää pidemmälle

27.06.2017

Kristiina Aho: Vuoden 2016 Nuorisobarometrin mukaan suurin osa nuorista suhtautuu toiveikkaasti tulevaisuuteensa, mutta ei erityisen toiveikkaasti maailman tulevaisuuteen. Nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset tietävät, että lisäksi on iso joukko nuoria, jotka eivät suhtaudu toiveikkaasti edes omaan tulevaisuuteensa.

Vierasblogi: Nuoren tulevaisuus ei ole putki eikä polku

26.06.2017

Hallituksen yksi kärkihanke, Ammatillisen koulutuksen reformi, on uudistamassa ammatillisen koulutuksen läpikotaisin. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta annettiin huhtikuussa 2017. Uudistuksella tavoitellaan sitä, että koulutus vastaisi entistä joustavammin työelämän ja yhteiskunnan muutoksiin. Tulevat osaamisen tarpeet pitäisi huomioida nykyistä paremmin.

Verkostot ja riittävä tuki opiskelijalle tärkeitä tulevaisuuden ammatillisessa koulutuksessa

26.06.2017

Berliinissä pääpaikkaa pitävä IT-konsultointiyritys Auticon palkkaa vain autismikirjon henkilöitä konsulteiksi asiakasyrityksiin.

Saksalainen Auticon palkkaa vain autistisia IT-alan osaajia

26.06.2017

Kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin osallistuminen voi vahvistaa erityistä tukea tarvitsevan itseluottamusta. Selvittämättä on, edistääkö TaitajaPLUS- tai Abilympics -kisoihin osallistuminen työllistymistä. Ammattiopisto Luovin Helsingin yksikön koulutuspäällikkö Matti Kauppinen vastaa Skills Finland ry:n erityistä tukea tarvitsevien kotimaisista ja kansainvälisistä ammattitaitokilpailuista.

Ulkomailla kilpaileminen tuo itseluottamusta

26.06.2017

Kun Sanna Kiiski opiskeli Ammattiopisto Luovissa artesaaniksi, hän lähti uteliaisuudesta kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin. Kokemus oli mielenkiintoinen, vaikka kilpailutehtävä ei aivan vastannut omaa toiveammattia. Kiiski kertoo tiestään opiskelualansa valinnasta nykyhetkeen sekä toiveidensa työelämästä.

Amiksesta kansainvälisiin kilpailuihin

21.06.2017

Tuettu oppisopimus oli Netta Nordlundille sopiva tapa valmistua ammattiin. Hän sai myös työpaikan Iceheartsista, jossa suoritti oppisopimuksen käytännön osuuden.

Netta Nordlund työllistyi tuetun oppisopimuksen avulla

09.06.2017

Autismin kirjon henkilöiden työntekoa tukevat selkeät kirjalliset ohjeet, vähäinen häly ja muut aistiärsykkeet sekä työyhteisö, joka ei odota kaikkien olevan samanlaisia. Orjo Pättiniemi jäi kerran työyhteisön ulkopuolelle, mutta löysi mielekkäitä tehtäviä Autismisäätiöstä.

Keittiötöistä kokemusasiantuntijaksi - Selkeät ohjeet ja aikataulutus helpottavat autismin kirjon henkilön työntekoa

06.06.2017

Työnantajien avoimuus työn todellisista vaatimuksista, ymmärrys erilaisia työnteon tapoja kohtaan ja mahdollisuus tehdä työhakemus monin eri tavoin - muun muassa tällaisia ovat vammaisten nuorten toiveet työnantajille. Nuoret pohtivat työnhakua ja työn tekemistä edistäviä ja hidastavia seikkoja työpajassa, joka järjestettiin osana Vahti-hanketta.

Avoimuutta ja esteettömyyttä työnhakuun

26.04.2017

Huhtikuun toiseksi viimeisenä keskiviikkona vietetään kansainvälistä opaskoirapäivää. Suomessa tallustaa yli 200 opaskoiraa, jonka tärkeä tehtävä on varmistaa näkövammaiselle henkilölle turvallinen liikkuminen. Opaskoiran avulla näkövammainen henkilö voi elää vapaampaa ja itsenäisempää elämää.

Opaskoira turvaa kulun ja työn

17.03.2017

Työntekijä ja työpaikka löytävät varmemmin toisensa, kun viranomaiset, yritykset ja välityömarkkinatoimijat keskustelevat samassa verkostossa.

Verkostossa työllistät paremmin

15.03.2017

Raisa Jäntti aloitti 2000-luvun alussa avotyössä. Vuosien saatossa hän työskenteli pesulassa, päiväkodeissa ja kaupan alalla. Avotöiden jälkeen hän on ollut useamman kerran työharjoittelussa kaupan alalla. Rovaniemen Klubitalo Roihulan työhönvalmentajat ovat auttaneet häntä löytämään työharjoittelupaikat.

Klubitalosta ja hyvästä työnantajayhteistyöstä potkua työnhakuun

14.03.2017

Olen Antti. Asun Helsingissä. Ikäni on 24 vuotta ja olen ollut noin 3 vuotta palkkatukityössä, johon olen kouluttautunut. Opiskelin kiinteistönhoitajan perustutkintolinjaa Kiipulan erityisammattiopistossa. Koulutus kesti 3 vuotta. Sain 11-vuotiaana Aspergerin oireyhtymädiagnoosin, joka on neurologinen poikkeavuus aivojen keskushermostossa.

Minun työelämäni

13.03.2017

Sydänlehden maaliskuun numerossa kerrotaan työllistymisen tuista. Sydänliittoon kuuluu noin 75 000 henkilöjäsentä, 16 sydänpiiriä, 226 sydänyhdistystä sekä kolme valtakunnallisesti toimivaa jäsenjärjestöä.

Sydänlehti sykähtelee työllistämisen tuille

13.03.2017

Tänä vuonna Aivoviikkoa vietetään 14.-19.3., jonka teemana on Aivoterveyttä läheltä. Aivoja hellivät elämäntavat tukevat aivojen terveyttä ja toisaalta edistävät neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten hyvinvointia.


28.02.2017

Helsingin kaupungissa on jo 20 vuoden ajan pyritty avotyötoiminnan sijaan ohjaamaan asiakkaita tuetun työllistymisen palveluihin. Tämä onkin avannut palkkatyöhön väyliä, joiden myötä asiakkaat saavat kiinnityksen työmarkkinoihin. Asiakkaat ansaitsevat palkkaa ja maksavat veroja sen sijaan, että he nostaisivat eläkettä ja käyttäisivät kalliimpia palveluita. Kaupunki säästää tässä.

Avotyön sijaan palkkatyöhön

27.02.2017

Terveydenhuollon mielenterveyspalvelut eivät yksin riitä kuntoutujille. Niiden lisäksi on tuettava kokonaisvaltaista voimaantumista yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Mielenterveyskuntoutujien klubitalot ovat olleet edelläkävijöitä tässä. Toimintaa ohjaavat kansainväliset laatusuositukset, standardit, koulutukset ja laadunvarmistusjärjestelmät. Arviointitutkimuksissa on voitu osoittaa toimintamallin hyödyllisyys ja vaikuttavuus. Esimerkiksi psykiatristen sairaalapalveluiden käyttö väheni keskimäärin 75 prosenttia Suomessa vuoden 2009 tutkimuksen mukaan.

Klubitalomenetelmä on tuottava sijoitus rahoittajille

01.12.2016

Harvinainen lihassairaus sai Jukka Sariolan etsimään vertaistukea ja osallistumaan vaikuttamistyöhön, jotta harvinaissairaiden ääntä kuultaisiin paremmin sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Myös työllistymisen edistäminen on hänelle tärkeää. Järjestötyö auttoi häntä myös saamaan työpaikan yritystoimintansa ohella.

Kokemustoimijuus auttoi Jukka Sariolaa työllistymään yrittäjyytensä ohella - Harvinainen sairaus innoitti vaikuttamistyöhön

29.11.2016

Vuoden alusta astuu voimaan Työeläkeuudistus 2017. Julkisuudessa on puhuttu lähinnä eläkeiän nostosta, mutta kokonaisuudessaan uudistus on paljon laajempi. Uudistus vaikuttaa myös osatyökykyisten asemaan.

Osatyökykyiset ja työeläkeuudistus 2017

29.11.2016

Kuntoutusprosessin epäkohtia joidenkin kuntoutujien kannalta on se, että tavoitteet tehdään lyhyelle aikavälille. Paluu osalliseksi yhteiskuntaan ei ammatillisen tai sosiaalisen kuntoutuksen asiakkailla aina käy nopeasti. Pitkäjänteistä suunnittelua kaipaisi myös kuntoutuksen kokonaisuudistus, joka osuu sote-uudistuksen kanssa rinnakkain. – Uudistuksen läpileikkaavuus on melkoinen haaste, toteaa Kuntoutussäätiön tutkija Jaakko Harkko.

Työelämään suuntaavaa kuntoutusta entistä paremmin ennakoiden kuntoutusuudistus ja sote

29.11.2016

Kääntäjä Niklas Wenman vaihtoi työtä kuulovammansa takia. Työntekoa vamma ei nykyisin haittaa, mutta nuorena hän koki siitä paineita. Hermosärkyjen takia Wenman kävi tuleskuntoutuksen, joka auttoi jatkamaan töissä.

Vaihdoin alaa kuulovamman takia

28.11.2016

Synnynnäisestä kuulovammastaan tietämätön Jenni Rytkönen koetti pysyä muiden tahdissa opinnoissa ja työelämässä. Sitkeydellään hän pärjäsikin, mutta kuulovamman löytyminen avasi uuden maailman. Kuntoutuksella oli iso merkitys tilanteeseen sopeutumisessa sekä työn että yksityiselämän kannalta.

Kuntoutus tuki kuulovammaisena työelämässä selviytymistä

15.11.2016

YrttiVillitys osuuskunnan alku juontaa Forssan kaupungin kuntouttavan työtoiminnan järjestämään yrtti-kurssiin, jossa tulevat osuuskunnan jäsenet tutustuivat toisiinsa.

Työtoiminnasta osuuskuntalaiseksi

15.11.2016

Osuuskunta Tamrinkia oli perustamassa vuonna 2000 joukko innokkaita nuoria näkövammaisia. Mukana oli myös muutama näkevä vammainen henkilö. Osuuskunta perustettiin Tampereen seudun näkövammaiset ry:n projektin rahoituksella.

Tamrinki hiipui – pelisäännöt puuttuivat

15.11.2016

Taidokkaat on keväällä 2016 perustettu ylöjärveläinen työosuuskunta, jossa on 15 eri-ikäistä jäsentä. Palvelujen kirjo on laaja, jopa hämmentävä. On kiireapua, kotipalvelua, pihatöitä, IT-palveluita, psykoterapia- ja työnohjauspalveluja, rakennuspalveluita jne.

Taidokkaat – monimuotoinen osuuskunta

15.11.2016

Mikko Metsänen vetää Kiipulan koordinoimaa Osallisuutta osuuskunnista –hanketta, joka kehittää osuuskuntatoimintaa erityisesti kuntien työllistämispalveluiden ja sosiaalitoimen osatyökykyisille asiakkaille. Osatoteuttajina ovat ASPA-Säätiö, Mielenterveyden keskusliitto sekä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Kaupungeista kehittämiseen osallistuvat Forssa, Kotka, Oulu, Vantaa ja Ylöjärvi.

Osuuskunnat kiinnostavat jälleen

15.11.2016

Kiip-IT on Kiipulan ammattiopiston datanomiopiskelijoiden perustama osuuskunta, jonka jäsenet ovat opiskelijoita, opettajia tai valmentajia. Osuuskunnan kautta opiskelijat voivat tehdä työssäoppimista oikeissa töissä. Kiip-IT tarjoaa tietotekniikkapalveluita. Opiskelijat huoltavat tietokoneita, antavat ohjelmistokoulutusta sekä tekevät mm. mainoksia ja videoita. Työtä tehdään myös asiakkaan luona.

Kiip-IT – pedagoginen osuuskunta

15.11.2016

Vammaisfoorumin työllisyysryhmä järjesti syyskuussa koulutustilaisuuden työlainsäädännön erityiskysymyksistä. Tilaisuuden luennoitsijana toimi OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti (Itä-Suomen ja Lapin yliopisto) Jaana Paanetoja.

Jaana Paanetoja: Osatyökykyisiin sovelletaan yleistä työlainsäädäntöä

11.11.2016

Kaikista yrityksistä osuuskuntamuotoisia on noin yksi prosenttia. Yhdeksi haasteeksi osuuskuntatoiminnassa on koettu, että viranomaiset ja työttömyyskassat tulkitsevat eri tavoin sitä, tekeekö jäsen työtä osuuskunnassa palkansaajana vai yrittäjänä. Työttömälle tämä tarkoittaa riskiä, että oikeus työttömyysturvaan tai ansiosidonnaiseen päivärahaan loppuu tai sen maksatus keskeytetään selvitysten ajaksi. Status vaikuttaa myös esimerkiksi toimeentulon hakemiseen, jos jäsenen tulot jäävät pieniksi.

Onko osuuskunnan jäsen palkansaaja vai yrittäjä?

06.09.2016

Silander innostui yrittäjyydestä 4H-yrittäjäkurssilla. - Jos vammani vuoksi en pysty tekemään jotain tehtävää, mietin, miten voin sen korvata. Kaikkia tehtäviä on mahdollista räätälöidä, Silander toteaa.

CP-vammainen Riku Silander perusti yrityksen puutarha-alalle

20.06.2016

Duunivalmennuksen ABC antaa valmiuksia asiakkaan kohtaamiseen ja ohjaamiseen työvalmennuksellisella otteella, jonka tavoitteena on työllistyminen

Tukea duuniin – Duunivalmennuksen ABC

17.06.2016

Niina Kärkkäinen, 38 vuotta, sairastui selkärankareumaan 11 vuotta sitten. Hän on kokenut pitkän ja tuskallisenkin tien, jossa sairastelu, opiskelu ja työ ovat vuorotelleet. Kalliit lääkkeet, pitkät sairauslomat ja epävarmuus sairauden vaikutuksesta työelämään ovat aiheuttaneet myös taloudellista huolta.

Keinoja työssä jaksamisen tueksi

17.06.2016

Atro Niiniluoto on ollut kahdeksan vuotta palkkatuetussa työssä Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa digitointiavustajana. Hänen työnantajansa on oikeutettu palkkatukeen Niiniluodon lievän vamman takia. Hahmotusvaikeuksia kompensoivat kuitenkin poikkeuksellisen hyvä muisti, huolellisuus ja tarkkuus.

Palkkatuella digitoinnin osaajaksi

02.06.2016

Vates-päivien esitysten tiivistelmät osoittavat, että tänä vuonna päiviltä saatiin laaja kattaus niin esteettömyydestä, työllisyyshankkeista kuin osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen taloudellisista vaikutuksista ja tilastoista.

Vates-päivillä esteettömyys ja talousasiat laajasti esillä

20.04.2016

Helsingissä, Ruskeasuolla, toimii Invalidisäätiö Orton Pron osana ELY-rahoitteinen työllisyystalo Studio Pro. Studio Pro on yksi Orton Pron tarjoamista valmennuskokonaisuuksista. Studio Pro -valmennuskeskus tarjoaa työkokemusta ja henkilökohtaista valmennusta työelämään kiinni pääsemiseksi työttömille työnhakijoille. Studio Pro on toiminta-aikanaan ollut tehokas työelämään siirtymien tukija.

Studio Pro tuo tukea työnhakuun

19.04.2016

Yhteisöpedagogi Ksenia Peltovuori, 30, on työskennellyt viime syksystä alkaen Joensuun seurakuntayhtymän vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina sekä sivutoimisena yrittäjänä. Kun asiat vuosi sitten alkoivat tapahtua, ne tapahtuivat nopeasti ja yllättävästikin.

”Vitsi miten hyvä palvelu” - Yhdistystyö ja työhönvalmennus avasivat ovia eteenpäin

19.04.2016

Työsuhteen onnistumiseen tarvitaan osaamista, mutta se yksin ei riitä. Työpaikalla tehdään työtä, syödään lounasta ja juhlitaan pikkujouluja työkavereiden kanssa. On myös tultava sinuiksi työyhteisön kanssa. Työhönvalmentaja voi olla avainhenkilö yhteisön kulttuuriin sopeutumisessa.


19.04.2016

Verkostoituminen on työvalmennuskoulutuksen huima lisäarvo, opiskelijat sanovat.

Työvalmentajan koulutuksesta pontta työhön

19.04.2016

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys on ihmisen asialla. Strategiansa mukaan yhdistys on vakaa ja kuuluva maakunnallinen vaikuttaja, kehittäjä ja yhdistäjä, jolla on syvät juuret ja rohkea katse. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kansalaisten äänen kuuluminen ja järjestötoiminnan elinvoimaisuus ovat sille tärkeitä.

Osaamista työhönvalmentajan tuella

19.04.2016

Laukaassa toimivan Puustellin Tuki ry:n hallinnoiman TALLI -hankkeen tarkoituksena on työllistää kehitysvammaisia työsuhteiseen työhön tuetulla oppisopimuksella työhönvalmentajan tuella sekä tuottaa selkeä toimintamalli, jolla riittävä tuki ja ohjaus saadaan varmistettua. Hanke on kolmivuotinen ja rahoituksesta vastaa RAY. Hankkeen toimialueeseen kuuluu 15 Keski-Suomen alueen kuntaa ja mukana on laaja joukko niin kunnan toimijoita kuin muita yhteistyötahoja. Yhteistyötä tehdään Jyväskylän ja Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskusten, Bovallius-ammattiopiston, Kelan sekä TE-palveluiden kanssa.


19.04.2016

Kauppias Marko Säilynoja K-market Pasaatista Helsingissä on jo yli kymmenen vuoden ajan ottanut kauppaansa työssäoppijoita kokeilemaan, millaista kaupassa työskentely oikeasti on. Kassalla oloa tai hyllyjen täyttöä on tullut oppimaan esimerkiksi vammaisia ihmisiä läheisestä Pasilan toimintakeskuksesta

Onnistumisen elämyksiä tukemassa

19.04.2016

Autismin kirjon henkilöiden parissa työskentelevän työvalmentajan roolin voisi kiteyttää kuvaukseen kannustava toiminnanohjaaja. Lähtökohtana on nostaa esiin autismin mukanaan tuomat vahvuudet, mutta ottaa huomioon myös haasteet ja löytää keinot niiden voittamiseen. Valmentaja tuo esiin asiakkaan työelämäpotentiaalin. Tapaamisissa nostetaan näkyville asiakkaan kyvyt ja lujitetaan uskoa osaamisesta.

Haasteet ja niiden voittaminen työvalmennuksen keinoin

18.03.2016

KD-lehti: 17.3.2016: KD-lehti 17.3.2015: Kristillisdemokraattinen lehden toimittaja Samuli Rissanen kirjoittaa osatyökykyisyydestä. Artikkelissa kerrottiin mm., että suomalaisista työikäisistä yli puolella eli 1,9 miljoonalla on vähintään yksi vamma tai pitkäaikaissairaus. Välillisesti osatyökykyisyys koskettaa liki jokaista suomalaista työelämässä

Työelämä tarvitsee osatyökykyisten työpanosta

16.03.2016

Mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt kolmanneksen vuodesta 2008, mutta edelleen joka päivä kahdeksan henkilöä jää eläkkeelle masennuksen takia. Mielenterveyden häiriöt ovat edelleen suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeellä oloon.


14.03.2016

Valomerkki.fi 14.3.2016: Helsingin seurakunnat edistävät osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä. Asiaa avittaa Anna Hästö, joka vetää Helsingin seurakuntien Työtä kohti -projektia. Asiasta kertoo verkkolehti Valomerkki.

Helsingin seurakunta palkkaa osatyökykyisiä

11.03.2016

Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO 2010–2015 -päätösseminaari pidettiin eilen. Varapuhemies Paula Risikko totesi, että vammainen osaa valita ja hän myös valitsee. Päivän jälkeen Jaana Pakarinen pohti, että vammaisjärjestöillä on tärkeä rooli siinä, että ohjelman jälkeenkin vammaisten etuja viedään eteenpäin.


10.03.2016

Terveydenhuollon lääkäreille koulutusta, lisää yksilövalmentajia osatyökykyisille, yli organisaatiorajojen toimimista ja verkostotapaamisia kasvokkain. Siinä muutama ammattilaisen näkökulma työhön kuntoutuksen keinoista, joista kerrottiin Asiaa osatyökykyisyydessä -tilaisuudessa 8.3.2016 Helsingissä.

Suomen työelämä tarvitsee osatyökykyisten työpanosta

08.03.2016

SAK:n tuottamaa Työelämäsanastoa on nyt täydennetty osatyökykyä koskevilla termeillä. Asia julkistettiin Asiaa osatyökykyisyydessä -tilaisuudessa 8.3., jonka Vatesin Tiedolla vaikuttaminen -hanke järjesti yhteistyössä Eläketurvakeskuksen kanssa.

Työelämäsanasto avaa myös osatyökykyä koskevat termit

11.01.2016

Savoset monipalvelukeskus: Palvelujen tuotteistaminen edellyttää osaavaa henkilökuntaa. Laptuote-säätiö: Myynnin osaamisesta hyötyä työhönvalmennuksessa.

Työhönvalmentaja palveluksessanne

11.01.2016

Siivouspalvelu Sitruuna on 16 henkilöä työllistävä yritys, joka rekrytoi monen muun yrityksen tapaan ”hyviä tyyppejä”, kuten lievästi kehitysvammaisen Jaana Kääriäisen.

Sitruunanraikasta - Hyvät tyypit työssä

11.01.2016

Työhönvalmentaja ottaa kopin työnhakijasta ja saattaa hänet eteenpäin työelämään. Näin kuvailee Laptuotteen työhönvalmentajapalvelua Jorma Eronen, joka työskentelee huoltotoimen johtajana Kiinteistöhuolto Lyijysellä. Eronen kollegoineen on käyttänyt työhönvalmentajapalvelua useammankin työntekijän palkkaamisessa.

Rehellistä meininkiä - Hyvä ilmapiiri vie pitkälle

08.01.2016

Hyvin hoidettu rekrytointi kantaa yrityksessä pitkälle. Työhönvalmennus on tehokas, turvallinen ja kestävä rekrytointitapa. Työhönvalmentaja tukee osatyökykyisen, vammaisen tai pitkäaikaissairaan työllistymistä.

Rekrytoi työhönvalmentajan avulla

16.12.2015

Osuuskuntia on ollut olemassa kautta aikojen; niiden avulla on työllistetty ihmisiä, järjestetty palveluita, luotu jäsenten etuja puolustavia yrityksiä vastaiskuksi monikansallisille suuryrityksille. Lama-aikoina osuuskuntien suosio on kasvanut, kasvukausina toiminta pienentynyt ja osuuskuntia lakkautettu. Tämä kertoo ihmisen oikeudenmukaisuuden kaipuusta, joka nostaa päätään vaikeina aikoina.

Yhdessä tekeminen vahvistaa - osallisuutta osuuskunnista

16.12.2015

Alica Tiirakari piti oireitaan fyysisinä ja epäili aivokasvainta tai sydänvikaa. Skitsofrenia-diagnoosi järkytti. Vaikka elämä tuntui olevan ohi, kymmenen vuotta myöhemmin hän nauttii siitä ja näkee tulevaisuutensa valoisana. Lääkityksen ja muun tuen ansiosta hän on osatyökykyinen.

Skitsofrenia ei hoidettuna estä työllistymistä

15.12.2015

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE:n) alueella on tehty vaikuttavaa mielenterveys- ja päihdetyötä. Asiakaslähtöisellä toiminnalla ja joustavalla organisaatiolla saadaan apu kaikille tarpeen mukaan.


15.12.2015

Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden kustannukset ovat yhteiskunnalle 8,6 miljardia vuodessa. Suurin osa kustannuksista syntyy siitä, ettei asiakkaita pystytä kuntouttamaan takaisin työelämään.

Suomi tarvitsee mielenterveysohjelman

14.12.2015

Parikymmentä vuotta sitten vakavassa päihdekoukussa ollut JP Pääskysaari tuskin olisi uskonut ennustajaa, jonka mukaan hänestä tulee vielä päihdehoidon kokemusasiantuntija ja yrittäjä, joka auttaa riippuvuudesta irti kamppailevia nuoria voittamaan yhteiskunnasta syrjäytymisuhan. Työnteko oli Pääskysaaren pelastusrengas, joka motivoi paitsi taloudellisesti, ennen kaikkea tuodessaan elämään rytmiä ja mielekkyyttä.

Riippuvuudesta pitkän tien kautta kokemusasiantuntijaksi

06.11.2015

ESKE:n Esteettömyystreffien marraskuun tapaamisen teemana oli kommunikoinnin esteettömyys. Aiheesta alustivat projektijohtaja Lena Wenman Finlandssvenksa teckenspråkiga rf:stä ja projektipäällikkö Hannu Virtanen Kehitysvammaliiton Saavutettavuusyksiköstä.

Menikö viesti perille? Teemana esteettömyys

01.10.2015

Jaana Pakarinen: Hallituksen vuoden 2016 talousarvioesityksessä kuvataan tulevaa vuotta varsin pessimistisesti.


30.09.2015

Jaana Pakarinen: Elettiin 1950- ja 60-luvun vaihdetta. Ystävälläni Mirjalla oli lievästi kehitysvammainen serkku, Akseli, paljon Mirjaa vanhempi.


30.09.2015

Terveydenhuollon mielenterveyspalvelut eivät yksin riitä kuntoutujille. Niiden lisäksi on tuettava henkilön kokonaisvaltaista voimaantumista yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Mielenterveyskuntoutujien klubitalot ovat olleet tässä edelläkävijöitä.


24.09.2015

Walter Fortelius: Miten vammaiset saavat näkyä, kysyy Sanni Purhonen, runoilija ja Kynnys ry:n tiedottaja. Hänen mielestään vammaisten odotetaan usein olevan hiljaa ja pienestä kiitollisia


24.09.2015

Jaana Pakarinen: Viime viikolla Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa ohjeiksi, joilla jäsenvaltiot voisivat paremmin tukea pitkäaikaistyöttömien paluuta työelämään.





12.06.2015

Vantaan Sanomat 11.6.2015: Vantaan Sanomat vieraili kesäkuussa Vantaan Klubitalossa virallisten avajaisten aikaan. Artikkelissa kerrotaan, että ennen tätä kevättä, vantaalaiset mielenterveyskuntoutujat joutuivat utelemaan Helsingistä ja Espoosta, voisivatko he päästä klubitaloon. Koska toimintaa rahoittava kunta ei rahoita muiden kuntien asukkaita, kysyjät jouduttiin käännyttämään ovelta.

Tällä toiminnalla mielenterveysongelmaiset saadaan takaisin työelämään

29.05.2015

Raijan MS-sairaus on ollut pitkään pysähtyneessä tilassa. – Huomisesta en tiedä mitään. Sairastua ei saisi, koska se aiheuttaa pahenemisvaiheen, sanoo Raija.

Ennakointi ja muistitekniikat auttavat MS-taudissa: Työpanos meni sairauden edelle

29.05.2015

Vain harvoin työelämässä riittää enää yksi ammatti. Jotta työpaikka olisi turvattu, tarvitaan lisäopintoja tai kokonaan uusi ammatti. Tuulamaria Toivasella niitä on jo neljä.

Ammatin vaihtaminen ei ole koskaan liian myöhäistä

28.05.2015

Valtakunnalliset välityömarkkinatoimijat päättivät viime syksynä, että nyt on aika yhdistää voimat kehittämis- ja vaikuttamistyössä. Ajankohta on tärkeä jo senkin takia, etteivät välityömarkkinat jäisi omaksi saarekkeekseen työelämän kehittämisessä.

Välityömarkkinoiden asemaa vahvistettava

28.05.2015

Tiina toivoo, että voisi kouluttautua oppisopimuksella toimitilahuoltajaksi. – Hain peruskoulun jälkeen merkonomiksi, mutta en käynyt koulua kuin puoli vuotta. Se ei ollut mun juttu, kertoo nyt 24-vuotias Tiina.

Käytännön kautta ammattiin

27.05.2015

Rauman Seudun Katulähetys uskaltaa kyseenalaistaa toimintaansa, jotta palveluketju välityömarkkinoilla säilyisi lähellä ihmistä. Yhdistys perustettiin vuonna 1985 kohtaamispaikaksi syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille.

Palveluketjut lähelle ihmistä

26.05.2015

Yli 10 vuoden matka läpi masennuksen. Jorma Sukuvaara on aina ollut kova tekemään työtä, kunnes työn imu vei miehen mukanaan. Viimeiset energiat kuluivat kahden vuoden ulkomaan projektiin, minkä jälkeen hän uupui kokonaan.

Kuntoutuksen kautta takaisin työelämään

21.05.2015

Klubitalotoiminta ja mielenterveyskuntoutujiin investoidut aktivointitoimenpiteet ovat usein kannattavia niin yksilön kuin julkisen talouden kannalta. Tämä selviää ekonomisti Harri Hietalan Vates-säätiössä vuonna 2014 tekemistä taloudellisista laskelmista, jotka tehtiin yhteistyössä Suomen Klubitalot ry:n ja ARTO-hankkeen kanssa.


21.05.2015

Julkisten hankintojen merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Kuntasektorin tekemillä hankinnoilla ja niiden kohdentumisella on suuria vaikutuksia alueen taloudelliseen toimeliaisuuteen ja työllisyyteen. Tämä on otettu huomioon työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän ehdotuksesta hankintalain uudistamiseksi, joka luovutettiin työministeri Lauri Ihalaiselle 13.5.2015. Uusi laki tulisi voimaan keväällä 2016.

Uusi hankintalaki tukisi myös työllistymiskriteereiden käyttöä

07.05.2015

Tuetun työllistymisen palvelu antaa vauhtia kehitysvammaisten työllistymiseen ja yhdenvertaisuuden edistämiseen.

Tuettu työ auttoi Sallan työelämään

28.04.2015

Palveluohjauksen puutteellisuus heikentää kuntoutuksen ja työllistymisen tukitoimien vaikuttavuutta. Vaikka lait ja resurssit ovat periaatteessa olemassa, käytännössä asiat eivät toimi. Syynä ovat muun muassa viranomaisten erilaiset tulkinnat ja paikallisten työllisyys- ja asiakasyhteistyön verkostojen heikko koordinointi. Vates-säätiö vaatii tulevalta hallitukselta toimenpiteitä palveluohjauksen parantamiseksi.


29.12.2014

Suomalaisten sairauspoissaolot ovat yleisiä. Vaikka sairaus pitkittyy, työkykyä on yleensä jäljellä. Osasairauspäiväraha on otettu käyttöön edistämään työhön paluuta. Käyttö on kuitenkin vielä vähäistä, vaikka tutkimuksissa osasairausvapaalla olleet ovat siirtyneet täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle tavanomaisella sairauslomalla olleita harvemmin.


29.12.2014

Monipuolinen, eri työnhakijaryhmät huomioiva rekrytointi ja koulutus ovat osa vastuullista työantajakuvaa - jonka linkki yrityksen tieaamiin euroihin on yhä vahvempi, sanoo johtaja Timo Lindholm Sitrasta.

Työelämä on muuttunut - toimintatavat eivät

22.12.2014

Sosiaaliseen pääomaan panostaminen nähdään harvoin investointina. Sen sijaan päättäjät ja tiedotusvälineet pitävät niitä vuosittaisina kuluina - sosiaalisena kulutuksena. Päätöksentekoa varten kuitenkin tarvitaan laskelmia yhteiskunnan panostuksista, joilla pyritään edistämään yskilöiden sosiaalista toimintakykyä sekä paluuta työelämään asti. Kustannusten vastapainoksi lasketaan palvelutarpeen väheneminen ja verotulojen nousu. Vates-säätiössä on tehty laskelmia koskien kuntouttavan työtoiminnan ja klubitalojen asiakkaita..

Sosiaaliset investoinnit kustannus-hyöty -analyysin valossa

22.12.2014

Suomessa Punaisen Ristin kierrätystoiminta on kehittynyt strategisesti tärkeäksi työllistämistoiminnaksi. Kontin vahvuuksia ovat volyymi, tuotteistus ja kehittymisen halu.

Kierrätys tuotteistuu: SPR:n Kontti-toiminta tuotti 2,5 miljoonaa

22.12.2014

Kun Kotkassa avattiin Suomen ensimmäinen Goodwill-kierrätysmyymälä, tuli Sotek-säätiöstä samalla maamme ensimmäinen suomalainen välityömarkkinoiden työllistämisyksikkö, joka pyörittää osaa toiminnastaan franchising-pohjalta

Kierrätys tuotteistuu: Sotek haki oppia Yhdysvalloista

12.12.2014

Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55 %) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma. Työhön tai työmahdollisuuksiin oman arvionsa mukaan sairaus tai vamma vaikuttaa 600 000 henkilön kohdalla. Heistä työssä on 400 000 ja työelämän ulkopuolella 200 000.

Osatyökykyiset numeroina

17.11.2014

Työikäisestä väestöstä arvioidaan olevan eri tavoin kuulovammaisia noin 10 prosenttia. Myös nuorten kuulovammat lisääntyvät vapaa-ajan melun vuoksi (esim. konsertit, ravintolat ja korvakuulokkeet). Huonokuuloiset ovat valtaväestöä yleisemmin työttöminä. Jos työympäristön toimimattomuus ja kuuntelutilanteiden uupumus pitkittyy, voi se viedä kuulovammaisen henkilön työkyvyttömyyseläkkeelle.

Kuulovamma ja työ

17.11.2014

Työtehtäviä hoidetaan yhä enemmän sähköisesti, ostoksia tehdään verkossa ja useat eri virastot ovat siirtäneet palvelunsa verkkoon. Tämä asettaa uusia vaatimuksia kaikkien verkkopalveluiden saavutettavuudelle ja esteettömyydelle.

Näkövammaiset käyttäjät mukaan verkkopalveluiden kehittämiseen

15.11.2014

Normaalikuuloinen ei tule ajatelleeksi, miten monella tavoin huonokuuloisuus hankaloittaa pärjäämistä työssä ja arjen tilanteissa. Moni kuulovammainen ihminen on saanut apua sisäkorvaistutteesta, joka on parantanut kuuloa ja siten mahdollistanut paluun työelämään.

Kuulon paraneminen lisää ammatillista kunniahimoa

13.11.2014

Selkokieli on avuksi kaikille, joilla on vaikeuksia ymmärtää tavallista yleiskielistä tekstiä. Syynä voi olla lukemisvaikeudet, puutteellinen suomen kielen taito tai käsityskyvyn rajallisuus, kuten vamma tai sairaus.


10.11.2014

Tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää saavutettavan oppimisympäristön toteuttamisessa korkeakouluissa huomattavasti nykyistä tehokkaammin.

Estyykö opiskelu oppimateriaalin saantiin

02.06.2014

Positiivinen erityiskohtelu on tärkeä väline työnantajalle kohti aitoa monimuotoista työyhteisöä. Erityiskohtelu tarjoaa työnantajalle perustellun syyn tukea henkilöä, joka ilman tukea voisi joutua muita työntekijöitä huonompaan asemaan. Asia tunnetaan myös positiivisena tai käänteisenä syrjintänä.

Postiviinen erityiskohtelu - lupa tukea

05.12.2012

Vates-säätiö oli toteuttamassa Kouvolan kaupungille kuntouttavan työtoimintaan asiakasraatia. Sen tehtävä on kuunnella asiakkaita, jakaa tietoa sekä saada ideoita toiminnan kehittämiseksi.

Kuntouttava työtoiminta sai asiakasraadin Kouvolassa