Välityömarkkinoiden asemaa vahvistettava
28.05.2015
Teksti ja kuvat: Tiina Jäppinen
Valtakunnalliset välityömarkkinatoimijat päättivät viime syksynä, että nyt on aika yhdistää voimat kehittämis- ja vaikuttamistyössä. Ajankohta on tärkeä jo senkin takia, etteivät välityömarkkinat jäisi omaksi saarekkeekseen työelämän kehittämisessä.
Vates-säätiö on alusta alkaen ollut yksi kansallisen Työelämä 2020 -hankkeen ydintoimijoista. Hankkeessa Vates toimii sen puolesta, että kaikkien työkyky huomioidaan kehitettäessä Suomen työelämää Euroopan parhaaksi. Tämän vuoksi myös välityömarkkinoita on kehitettävä osana työelämän kehittämistä. Tässä tarkoituksessa Vates on käynnistänyt Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Välityömarkkinat osana työelämää -projektin, joka toteuttaa alueellisia tiedotus- ja verkostoitumistilaisuuksia. Yhteistyöryhmän myötä välityömarkkinatoimijat tulevat kehittämistyöhön mukaan entistä laajemmin ja kattavammin.
– Ryhmän yhteistyö näkyy jo mm. Vates- päivien teemassa, joka löydettiin yhteisellä pohdinnalla. Vates-päivillä nostetaan valtakunnalliseen seminaarin pohdinnaksi välityömarkkinoiden asema ja legitimiteetti. Lisäksi ryhmä on katsonut, että olisi erittäin tärkeää saada nykyistä tarkempi tieto siitä, miten välityömarkkinatoiminta näkyy käytännössä eri kohderyhmien arjessa ja mitä synergiaa välityömarkkinoiden kokonaiskuvasta olisi löydettävissä, sanoo toimitusjohtaja Marjatta Varanka Vates-säätiöstä.
Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmään kuuluu kahdeksan organisaatiota: Mielenterveyden Keskusliitto, Valtakunnallinen Työpajayhdistys, Valmennus- ja sosiaalipalveluyhteisöjen yhdistys Oktetti, Suomen Kierrätyskeskusten yhdistys, Sininauhaliitto, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistyöjärjestö, Suomen Punaisen Ristin Kontti-toiminta sekä Vates-säätiö. Järjestöjen kohderyhmät ja toimintamuodot ovat hyvinkin erilaisia, mutta niitä yhdistää työskentely jonkin tai joidenkin vaikeasti työllistyvän henkilöryhmän aseman parantamiseksi.
Tässä artikkelissa on koottu yhteistyöryhmän neljän jäsenen vastauksia siihen, miten välityömarkkinoita tulisi kehittää, ja mikä niiden rooli yhteiskunnassa on. Näiden lisäksi toimitusjohtaja Juha Lehtikuja Pääkaupungin Kierrätyskeskus Oy:stä kertoo näkemyksiään Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2015 sivulla 10. SPR:n Kontin työllistämistoiminnan päällikkö Ari Montonen pohti työllistämisen tuottavuutta viime lehdessä, joka on ladattavissa www.vates.fi -verkkosivuilta.
Odotukset yhteistyöryhmältä
TVY:n puheenjohtaja Jukka Haapakoski odottaa välityömarkkinoiden yhteistyöltä edunvalvontaa ja hyvien käytäntöjen jakamista. Työttömien valtakunnalliseen yhteistoimintajärjestöön kuuluu yli 100 jäsenyhdistystä, joissa on yli 6 400 jäsentä.
– Välityömarkkinoiden pelisääntöjä muutetaan usein, ja sen olemassaolo perustuu monien lakien, ohjeiden ja rahoituskanavien yhteissummaan. Lakimuutokset saattavat olla ristiriidassa välityömarkkinoiden toimintalogiikan kanssa. Siten välityömarkkinat ovat haavoittuvaiset ja hauraat, sanoo Haapakoski.
Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön toimitusjohtaja Hilkka Halonen korostaa myös yhteistyötä etenkin nyt, kun tapahtuu suuria valtakunnallisia muutoksia, kuten TEOS ja sote-uudistukset.
– On tärkeää vahvistaa välityömarkkinoiden legitimiteettiä.
Halonen edustaa yhteistyöryhmässä Oktetti ry:tä. Siihen kuuluu 14 välityömarkkinoilla toimivaa organisaatiota.
Työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö Karoliina Ahonen Mielenterveyden Keskusliitosta uskoo, että työryhmän kautta saadaan yhteisten tavoitteiden äärelle erilaista osaamista, kokemusta ja lähtökohtia.
– Saamme aidosti moniäänisen työryhmän, jolloin useiden näkökulmien huomioiminen varmistuu. Yhteinen tavoite synnyttää synergiaa ja tekee toiminnasta vaikuttavuudeltaan tehokkaampaa. Samalla myös tavoitteet selkiintyvät ja keino konkretisoituvat. Yhteistyö on nähdäkseni ainoa tapa tehdä kehittämis- ja vaikuttamistyötä, painottaa Ahonen.
Sininauhaliitto on valtakunnallinen, lähes sadan kristillisen päihdejärjestön keskusliitto.
– Yhdessä voimme nostaa esiin välityömarkkinoiden merkitystä yhteiskunnallisesti ja yksilötasolla. Ihmisten kirjo on moninainen ja sisältää erilaisia elämäntilanteita. Meillä välityömarkkinatoimijoilla tulee yhdessä olla valmius tarjota muutakin palvelua kuin omaamme. On hyvä tuntea muiden toimintaa. Yhdessä löydämme polkuja, jotta ihmiset pääsevät eteenpäin eri toimijoiden välillä, sanoo kehitysjohtaja Päivi Heimonen Sininauhaliitosta.
Mihin välityömarkkinoita tarvitaan?
Välityömarkkinoita tarvitsee laaja asiakaskunta, jota yhdistää heikko asema työmarkkinoilla. Syynä voi olla esimerkiksi pitkittynyt työttömyys, osatyökykyisyys tai palveluiden väliinputoaminen – jokin näistä tai kaikki samaan aikaan.
Riskinä on syrjäytyminen tai asiakas on jo syrjäytynyt. Välityömarkkinat tarjoat heille monenlaista palvelua, kuten osallisuutta tukevaa toimintaa, kuntoutusta sekä tukea työhönpaluuseen tai opiskeluun – siirtymiä elämässä eteenpäin.
– Täystyöllisyys on utopia, mutta ihmisellä on silti tarve kuulua hänelle relevantilla tavalla yhteiskuntaan ja antaa oma osaaminen ja vahvuudet yhteisen hyvän rakentamiseen. Työelämän käsite ja työelämäosallisuuden käsite muuttunee kokonaisuudessaan hiljalleen ja välityömarkkinat ovat tässä keskeisessä roolissa, muistuttaa Ahonen MTKL:stä.
Rakenteiden näkökulmasta välityömarkkinat ehkäisevät putoamasta syrjään, ja Heimonen Sininauhaliitosta näkee toiminnan ennaltaehkäisevänä.
– Välityömarkkinoita toteutetaan yhteisöissä, joilla on samalla ihmisiä osallistava, kuntouttava ja kannustava rooli. Tämä tuottaa hyvinvointia niin yksilöille, perheille kuin alueille, paikallisille yhteisöille sekä yhteiskuntaan, hän listaa.
Haapakoski haastaa välityömarkkinoita kehittymään innostaviksi ja monipuolisiksi, jotta työttömät voivat kokeilla siipiään mahdollisimman kirjavasti eri työtehtävissä ja luoda polkuja, jotka johtavat avoimille työmarkkinoille.
– Etenkin pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat pehmeitä työmarkkinoita ja koulutusta silloin, kun avoimet työmarkkinat eivät vedä. Joissakin diskursseissa välityömarkkinat nähdään myös pelotteena, jotta työttömät hakeutuisivat nopeammin avoimille työmarkkinoille. Tämä käsitys johtaa harhaan. Suurin osa työttömistä haluaa tehdä töitä, mutta sopivaa työtä ei löydy, muistuttaa Haapakoski TVY ry:stä.
Hilkka Halosen mielestä kehittämistyössä nousevat keskiöön työ- ja toimintakyvyn tunnistaminen, työhönkuntoutuksen palveluiden laatu, siirtymien tukeminen – työhönkuntoutuksen prosessi.
− Välityömarkkinoilla ja lainsäädännössä on tunnustettava vajaa työkyky. Osatyökykyisellä on oltava mahdollisuus ns. kantaa kortensa kekoon, vaikka työkykyä olisikin jäljellä vain 40 prosenttia. Ikääntyvä Suomi tarvitsee kaikkien työpanoksen, korostaa Halonen.
Haasteet
Välityömarkkinoiden kehittymisen yksi suuri haaste nousee toimintaympäristön muutoksista.
Hilkka Halonen pelkää, että palkkatukisäädöksillä heikennetään välityömarkkinoiden toimintaa ja sen mahdollisuutta tarjota tuettua työtä yleishyödyllisissä ja avustavissa tehtävissä.
– Liian tiukkaan tulkitut EU-säädökset ovat yleishyödylliselle toiminnalle ongelma. Verottajalla on omat tulkintansa elinkeinotoiminnan harjoittamisesta, ja TE-toimistolla omansa. Kilpailutuksissa yleishyödylliset toimijat ovat samalla viivalla suurten kansainvälisten firmojen kanssa! Haasteita siis riittää, toteaa Halonen.
– Pitäisi hyväksyä, että meillä on välityömarkkinat. Tulisi huolehtia, että meillä on vakaa ja koordinoitu rahoitusjärjestelmä, jolla se hoidetaan, sanoo puolestaan Päivi Heimonen.
Karoliina Ahonen näkee toimintaympäristön myös mahdollisuutena.
– Suurien palvelujärjestelmiin liittyvien muutosten vuoksi välityömarkkinoiden rooli voi jopa tulevaisuudessa korostua siltana ennen erillään olevien toimintasektoreiden välillä. Haasteena on saada olemassa oleva tieto ja hyvät kokemukset päättäjien ja toimijoiden tietoisuuteen, sanoo Ahonen.
Jukka Haapakosken mielestä välityömarkkinoiden kannalta on tärkeää, että kunnat hyödyntävät nykyistä enemmän sosiaalisten kriteerien käyttöä julkisissa hankinnoissaan. Lisäksi koulutuksen ja palkkatuen yhteensovittamista pitäisi mahdollistaa nykyistä laajemmin.
Yhteistyö yritysten kanssa
Hilkka Halosen mielestä välityömarkkinat voivat tukea elinkeinoelämää mm. valmennuspalveluissa, jolloin 
yritykset saavat tarvitsevaansa työvoimaa.
– Yhteistyö välityömarkkinoiden kanssa on yrityksille myös väylä kantaa sosiaalista vastuuta, uskoo Halonen Oktetti ry:stä.
Välityömarkkinoilla toki tiedetään yritysyhteistyön merkitys, mutta se koetaan haasteellisena. Päivi Heimonen uskoo sosiaalisen sponsoroinnin edistävän yhteistyötä.
– Yhteistyössä on tärkeää luoda erilaisia mahdollisuuksia yrittäjille osallistua sponsorointiin, kuten ruoan lahjoitus, hyvistä käytännöistä kertominen, ryhmien tutustumiskäynnit, kurssien ja neuvonnan antaminen osaamisalueeltaan, listaa Heimonen.
Jukka Haapakoski toivoo, että yrityksiin vietäisiin nykyistä enemmän räätälöityjä palveluita osatyökykyisille.
− On suosittava nykyistä pysyvämpiä rahoituksia pitkäaikaisille toimijoille ja kehitettävä pitkäkestoisempia kumppanuuksia julkisen vallan, yritysten, oppilaitosten sekä yhdistysten ja säätiöiden kesken, hän sanoo.
Merkitys alueen hyvinvoinnille
Kuntien vastuu työllisyyden hoidosta kasvaa. Työllisyyden hoito yhdessä välityömarkkinoiden kanssa edellyttää Halosen mielestä, että kunnilla on myös valtaa järjestää palveluita.
– Palveluiden järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta suuremmille sote-alueille tuo välityömarkkinakenttään uuden toimijan. Roolien, vallan ja vastuun työnjakokysymykset on ratkaistava, jotta työttömien palvelut voidaan toteuttaa saumattomasti ja tarvelähtöisesti, sanoo Halonen. Välityömarkkinoiden vaikutus alueella näkyy siinä, että yhteiskunnan palveluiden ulkopuolella olevia ihmisiä on vähemmän. Hyvinvointi kohenee, verorahat kohdentuvat paremmin ja työvoiman saatavuus paranee.
Välityömarkkinat ylläpitävät ja kehittävät työvoimareserviä sekä piristävät hieman ostovoimaa tukien paikallisia yrittäjiä.
– Lisäksi välityömarkkinat tuottavat jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen matalan kynnyksen sosiaalisia palveluita, joilla voi olla erittäin merkittävä rooli sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiselle. Lisääntynyt hyvinvointi voi näkyä esimerkiksi säästyneinä kustannuksina ns. kovissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Täten alueen verotaakka saattaa olla pienempi, sanoo Haapakoski.
Pitkäaikaisia työpaikkoja välityömarkkinoilla ovat erilaiset alhaisen tuottavuuden alat, kuten kierrätys, pesulatoiminta ja ympäristötyöt.
– Kaikki nämä työt ovat tärkeitä ja sopivat hyvin eri syistä pitkään työttömän olleille, joiden osaaminen ja koulutustaso ei vastaa avointen työmarkkinoiden tarpeita, toteaa Hilkka Halonen.
Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmä
Karoliina Ahonen, työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö, Mielenterveyden Keskusliitto ry
Mari Ahonen-Walker, toiminnanjohtaja, Valtakunnallinen Työpajayhdistys TPY ry
Jukka Haapakoski, puheenjohtaja, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry
Hilkka Halonen, toimitusjohtaja, Meri-Lapin Työhönvalmennus-säätiö ry (ryhmässä edustaa Oktetti ry:tä)
Päivi Heimonen, kehitysjohtaja, Sininauhaliitto
Juha Leviäkangas, asiamies, Valmennus- ja sosiaalipalveluyhteisöjen yhdistys Oktetti
Juha Lehtikuja, toimitusjohtaja, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy
Ari Montonen, työllistämistoiminnan päällikkö, SPR KonttiYhteistyöryhmän koordinaattori: Vates-säätiö
Jaana Pakarinen, toimitusjohtaja
Jukka Lindberg, kehittämispäällikkö
Artikkeli julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2015
Kommentointi
Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!