Yhdessä tekeminen vahvistaa - osallisuutta osuuskunnista
16.12.2015
Teksti: Maarit Kumpulainen, hanketyöntekijä, osuuskuntavalmentaja
Osallisuutta osuuskunnista -ESR-hanke / Kiipulan ammattiopisto
Osuuskuntia on ollut olemassa kautta aikojen; niiden avulla on työllistetty ihmisiä, järjestetty palveluita, luotu jäsenten etuja puolustavia yrityksiä vastaiskuksi monikansallisille suuryrityksille. Lama-aikoina osuuskuntien suosio on kasvanut, kasvukausina toiminta pienentynyt ja osuuskuntia lakkautettu. Tämä kertoo ihmisen oikeudenmukaisuuden kaipuusta, joka nostaa päätään vaikeina aikoina.
Oikeudenmukaisuus, yhteisöllisyys, yhteistyö sekä jäsenten edut ja oikeudet ovat osuuskuntatoiminnan kulmakiviä. Jäsenten velvollisuus on osaltaan huolehtia, että jokainen saa oikeudenmukaista kohtelua. Osuuskunta vastaa jäsenten yhteisistä eduista. Voitontavoittelu ei ole päätavoitteita, mutta toki toiminnan tulee olla kannattavaa ja tuloksellista. Kannattamaton työ ei motivoi pitkään, vaan johtaa turhautumiseen ja lopulta jäsenkatoon osuuskunnassa.
Osuuskunta osatyökykyisten työllistäjänä
Osuuskunta on aina jäsentensä näköinen kokonaisuus, jossa he luovat palvelut ja tuotteet. Jäsen on myös yrityksen osaomistaja. Työtä tehdään tiimeissä, joissa jokaisen työpanos ja läsnäolo luovat pohjan onnistumiselle. Osuuskunnissa toimivat jäsenet vakuuttavat, että porukka on voimavara, joka innostaa ylittämään itsensä. Jokaisella on paikkansa tiimissä. Itsensä ja oman osaamisen kehittäminen omien tavoitteiden mukaisesti on toiminnan ydin, joka mahdollistaa jäsenten henkilökohtaisen ja samalla koko osuuskunnan menestyksen.
Kiipulan ammattiopisto on jo vuosia ollut mukana erilaisissa osuuskuntatoimintaa kehittävissä hankkeissa. Osuuskunta on yksi konkreettinen työllistymisen vaihtoehto opiskelijoillemme, koska kaikki ovat tervetulleita jäseneksi. Tarvitaan vain jokin tuote, palvelu tai osaamista, jota osuuskunta voi tarjota asiakkailleen ja jäsenilleen. Osatyökykyisyys, vamma tai sairaus ei ole este osuuskunnassa toimimiselle, sillä työt suunnitellaan yksilökohtaisesti. Oman panoksensa voi antaa voimiensa ja mielenkiintonsa mukaisesti.
Osuuskuntiin tarvitaan erilaisia ihmisiä, jotta saadaan toimiva kokonaisuus. Kaikilla on jotakin osaamista. Ujous ei estä osallistumista, ja tiimin kehittyessä myös jäsenten rohkeus kasvaa luottamuksen syntymisen myötä. Jokainen kontakti uuteen ihmiseen madaltaa kynnystä ottaa seuraava askel kohti itsensä kehittämistä.
Pitkät työttömyysjaksot voivat vaikuttaa minäkuvaan ja omanarvon tunteeseen. Osallisuus toiminnallisessa yhteisössä mahdollistaa portaittaiseen osallistumiseen työelämään, jossa pääsee alkuun esimerkiksi työkokeilun tai -harjoittelun kautta. Moni työkokeilu osuuskunnissa on johtanut jäsenyyteen ja osuuskunnan kautta työllistymiseen.
Osuuskunnat julkisten palveluiden tarjoajina?
Kaupungit ovat suuria palveluntarjoajia, jotka ostavat ison osan palveluistaan yrityksiltä. Samoja palveluita voitaisiin kuitenkin ostaa myös osuuskunnilta. Osuuskunnat ovat pääsääntöisesti paikallisesti toimivia, ne työllistävät oman alueensa osaajia ja voitot jäävät osuuskunnalle. Tällöin myös raha jää alueelle ja investoinnit tukevat alueen tuotantoa. Näin osuuskunnat kehittävät toiminnallaan myös oman alueensa toimintaa. Pienille paikkakunnille saadaan palveluita ja alue pysyy elävänä.
Kaupan alalla on sanonta ”asiakas on aina oikeassa”. Palveluiden kehittäminen osuuskuntalähtöisesti on myös asiakaslähtöistä, sillä asiakashan tietää parhaiten, mitä palveluilta odotetaan. Osuuskuntien avulla voitaisiin järjestää esimerkiksi vammaispalveluita, palvelukotien toimintaa tai päivähoitopalveluita. Asiakkaista tulisi tällöin myös yrityksen omistajia, ja mahdollisuus vaikuttaa tarvitsemiinsa palveluihin kasvaisi merkittävästi.
Osuuskuntatoiminta syntyy jäsenten tarpeista ja toiveista. Liiketoiminta ja liikevoitto eivät ole itsessään tärkeitä, vaan tärkeintä on yhdessä yrittäminen, tekemisen mielekkyys ja jäsenten hyvinvointi. Parhaimmillaan yhdessä yrittäminen onkin yhdessä oppimista ja voimaantumista, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen.
Artikkeli julkaisu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2015
Kommentointi
Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!