Viestinnän koulutus työhönvalmentajille kiinnosti
14/02/2017
Kun omat pääviestit ja hissipuhe ovat valmiina, on paljon helpompi kertoa ja viestiä omasta työstään tärkeille sidosryhmille. Tämän totesivat myös 12 työhönvalmentajaa, jotka saapuivat maanantaina 13.2. työhönvalmentajien teemapäivään Vatesiin Helsinkiin.
Viestinnän teemapäivä oli hyvin käytännönläheinen, missä jokainen osallistuja pääsi pohtimaan omaa tapaansa tehdä viestintää, työstämään pää- ja osaviestejä eri kohderyhmille sekä tutustumaan, mitä oman viestintäsuunnitelman tekeminen tarkoittaa. Aikaa käytettiin paljon erityisesti siihen, miten puen omat työni tavoitteet kohderyhmiä puhuttelevaan muotoon ja "myyn tavoitteeni" eteenpäin. Palautteiden mukaan sekä päivän aihetta että antia pidettiin tärkeänä.
Tilaisuuden järjesti kehittämiskoordinaattori Anne Korhonen Vates-säätiöstä ja viestinnän asiantuntemuksen tarjosi toimittaja ja hankepäällikkö Tiina Jäppinen Tiedolla vaikuttaminen -hankkeesta.
Jos olet kiinnostunut työhönvalmentajien viestintäkoulutuksesta jatkossa, ota yhteyttä: anne.korhonen (@) vates.fi. Voimme järjestää koulutusta myös organisaatiokohtaisesti.
Kuvassa kehitysvammaisten ohjaaja Samuli Soininen Etevan kuntayhtymästä ja kuntoutuspäällikkö Kaisa Valppu Valmennuskeskus Publicista harjoittelivat hissipuhetta konkreettisesti hississä.
Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.
Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-Haili pitää Pomaisten mallia erittäin onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muuallakin noudatettavaksi. - Mielestäni he ovat kohdanneet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.
Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.
Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että omanarvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.
Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.
Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt säätiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.