Siirry pääsisältöön

Mielenterveysbarometri: Työpaikoilla tulisi rohkaista kertomaan mielenterveysongelmista

pe marrask. 24 08:22:00 2017

Mielenterveyden ongelmista ei herkästi kerrota työpaikalla, sillä leimautumisen pelko on tänäkin päivänä suuri. Työnantajista noin 50 % uskoo, että kertominen voi johtaa työpaikan tai aseman menettämiseen. Psyykkistä kuormitusta on kartoitettu ja kuormitustekijöitä vähennetty tai poistettu noin kahdella työpaikalla kolmesta. Kuntoutujat pitävät tärkeänä, että ammattilaisten lisäksi työtovereiden olisi hyvä olla mukana kuntoutumisprosessissa.

Työelämä oli tällä kertaa Mielenterveyden keskusliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman Mielenterveysbarometrin teemana. Barometriin vastaajina oli sekä mielenterveysalan ammattilaisia, kuntoutujia että työnantajiakin sekä muu väestö ikähaarukassa 15−74-vuotiaat. Vastauksia tuli yhteensä noin 2800.

Vastauksista kävi ilmi, että työpaikalla ei välttämättä haluta kertoa mielenterveysongelmista. Työpaikoilla tarvitaankin barometrin tekijöiden mukaan rohkaisua puheeksi ottamiseen ja lisää osaamista mielenterveysongelmia kohdanneiden työntekijöiden tukemiseen.


Kuntoutujat nojaavat sosiaalisen tukeen, ammattilaiset uskovat kuntoutukseen


Vastausten mukaan psyykkistä työkykyä tukevia käytännön toimia on toteutettu vain noin puolella työpaikoista. Tukitoimet ovat useimmiten työn tauotusta, etätöitä ja lyhennettyä työaikaa. Tuki voi olla myös työtä helpottavien välineiden käyttöä tai työn organisoimista uudelleen.

Jos työnantaja vastasi, että tukitoimia ei ollut tehty, 86 % kertoi syyksi sen, että niille ei ole ollut tarvetta. Ammattilaisten näkemys on kuitenkin, että keinoista ei välttämättä ole tietoa tai niitä ei pidetä hyödyllisinä.

Paljon yleisempää on työssä jaksamiseen liittyvien työkyvyn tukitoimien käyttö. Sellaisia on tehty jopa yhdeksällä kymmenestä työpaikasta. Psyykkistä kuormitusta on kartoitettu ja kuormitustekijöitä vähennetty tai poistettu noin kahdella työpaikalla kolmesta.

Kuntoutujien mukaan työssä jaksamista helpottaa sosiaalinen tuki, jota mielenterveyskuntoutuja saa esimerkiksi perheeltä, ystäviltä ja muilta läheisiltä, työkavereilta, kuntoutuksesta ja vertaisilta. Mielenterveysammattilaisten mielestä puolestaan parhaita tuen lähteitä ovat kuntoutus, esimiehen antama tuki ja työn mukauttaminen. Ammattilaisten ja kuntoutujien itsensä näkemyksissä jaksamista helpottavista asioista on siis selvä ero.

Vaikuttaako ongelmista kertominen sitten työsuhteeseen? Työnantajista kyselyssä noin puolet oli sitä mieltä, että tieto mielenterveysongelmista voi johtaa työpaikan, aseman tai arvostuksen menetykseen. Muista vastaajista enemmistö oli sitä mieltä. Työnantajien asenne tuntuu siis olevan hyväksyvämpi.


Leimatuksi tulemisen pelko elää


Mielenterveysongelmiin liittyvä negatiivinen leima on barometrin mukaan edelleen vahva. Väestöstä lähes viidenneksen mielestä on epämukavaa ja pelottavaa kohdata mielenterveyskuntoutuja. Kuntoutujista itsestään 39 % oli sitä mieltä, että psyykkisen sairauden vuoksi joutuu leimatuksi. Mielenterveysammattilaisista tätä mieltä oli peräti 69 %.
Suuri enemmistö uskoo, että lääkkeiden, psykoterapian ja muun tuen avulla mielenterveysongelmia kohdannut voi elää normaalia elämää. Samoin valtaosan mielestä mielenterveyden järkkymisestä ei tarvitse syyttää itseään.

Tutustu barometrin yhteenvetoon MTKL:n sivuilla, jossa myös kokemusasiantuntija Pia Alarton video.


Tutustu myös Työ mielessä -blogiin

Kuva: Vatesin kuvapankki / Jenny Salo