Siirry pääsisältöön

Työllistämisen tukimuotojen vaikutuksista ja vaikuttavuudesta

ti 23. maaliskuuta 2021 12.52.00

Joni Ulmanen.Vatesin aluetoiminta kysyi vuoden 2021 alussa maakunnissa toimivilta työllisyystoimijoilta, millaisesta tilastotiedosta he hyötyisivät eniten osatyökykyisten työllistymiseen ja palveluihin liittyen. Tuloksena oli, että valtaosa toimijoista haluaisi enemmän tietoa, miten osatyökykyisten eri tukimuodot ja palvelut vaikuttavat työllistymiseen ja jatkopolkuihin (31 %).

Lisäksi, jos työllisyystoimija kerää itse tilastotietoa osatyökyisten työllistymiseen liittyen, suurin osa vastaajista kerää tietoa työllistymisistä (32 % vastaajista) ja muista jatkopoluista kuten koulutukseen hakeutumisesta (30 % vastaajista). Kiinnostusta osatyökykyisten tukien ja palveluiden vaikutusten mittaamiseen osatyökykyisten työllistämisessä on siten kentällä varsin paljon.

Osatyökykyisten työllistyminen tuen jälkeen

Työllisyystoimijoiden kiinnostus osatyökykyisten työllistymiseen ja jatkopolkuihin ei ole yllätys, koska aktiivisen työllisyyspolitiikan ja erilaisten tuetun työn keinojen yhtenä päätavoitteena on auttaa osatyökykyisiä eteenpäin kohti työmarkkinoita. Lisäksi organisaatiotasolla toiminnan vaikutukset ja vaikuttavuus ovat tasaisesti agendalla varsinkin järjestökentällä.

Vaikka työllisyystoimijat, kuten esimerkiksi palveluja tuottavat järjestöt tilastoivat osittain myös itse osatyökykyisten työllistymistä ja jatkopolkuja, myös laajempaa tutkimusta aiheesta on tehty. Otan tässä esimerkiksi kaksi paljon käytettyä työllistymisen tuen muotoa: palkkatuen ja kuntouttavan työtoiminnan.

Osatyökyisten tukimuodoista palkkatuen ja kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksia etenemiseen kohti työmarkkinoita on selvitetty laajoilla pitkittäis- ja rekisteriaineistoilla Suomessa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan toimesta vuonna 2018. Vaikka tulokset ovat jo muutaman vuoden vanhoja, on niihin hyvä palata, koska tiedon tarvetta osatyökykyisten tukimuotojen toimivuudesta työllisyystoimijoilla alueilla on.

Valtioneuvoston tutkimustoiminnan koordinoiman tutkimuksen mukaan palkkatuella on hieman vaikutuksia yksityisille sektorille työllistämisessä, mutta muille sektoreille kuten kunta- ja kolmannelle sektorille kohdennettu palkkatuki ei vaikuta olevan kovinkaan tuloksellinen apuväline palkkatuen saannin loppumiseen jälkeen. Työllisyys tai tulot eivät tutkittavalla ryhmällä kasva, kun palkkatuki loppuu suhteessa verrokkiryhmään. (Asplund, Kauhanen, Päällysaho & Vanhala 2018.)

Samankaltaisia tuloksia antoi myös rekistereihin perustuva tutkimus, kun tutkittiin kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden työllistymistä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden työllisyystilanne pysyi pidemmässä seurannassa varsin heikkona (Aho, Tuomala, Hämäläinen & Mäkiaho 2018). Tämä ei ole yllätys, koska kuntouttavaan ohjataan yleensä vaikeimmin työllistettävät, kuten pitkäaikaistyöttömät ja he, jotka eivät työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua työvoimapalveluihin tai työhön.

Vaikutuksia vai laajempaa vaikuttavuutta

Nämä tutkimustulokset ovat tuskin herättäneet tai herättävät työllisyystoimijoiden kesken hurraa-huutoja, koska kuntouttava työtoiminta ja palkkatuen käyttö ovat arkipäivää ja paljon käytettyjä työkaluja osatyökykyisten työllistämisen työkalupakissa.

Vaikka vaikutus ja vaikuttavuus toimivat helposti puheessa toistensa synonyymeina ja menevät sekaisin, niin niillä voi ajatella olevan myös eroa, kun mietitään osatyökykyisten työllistymistä. Vaikutusta voi pitää enemmän selkeästi mitattavana tuloksena, kuten esimerkiksi kuinka moni osatyökykyinen tilastoissa työllistyy tukien ja palveluiden avulla avoimille työmarkkinoille. Toisaalta osatyökyisten työllistymistä voi sosiaalipoliittisessa mielessä katsoa myös laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta, minkä voi mieltää enemmän koko palvelun tai tukimuodon yhteiskunnalliseksi vaikuttavuudeksi.

Lisäksi kuntouttavan työtoiminnan päämäärä ei ole yksinomaan työllistyminen avoimille työmarkkinoille, vaan myös parantaa osallistujien yleistä elämänhallintaa, taitoja ja myös hyvinvointia. Tällä voi olla kustannusvaikutuksia esimerkiksi vähentyneisiin terveysmenoihin tai muihin vaikeammin hahmotettaviin kustannuksiin työttömyydestä. Samoin voi perustella myös palkkatuen käyttöä. Lisäksi mahdollisuus työhön vaikka määräajaksikin tarjoaa myös sosiaalista kanssakäymistä ja antaa inhimillistä pääomaa, jota on suoraan vaikea nähdä ja päätellä ainakaan työllistymistilastoista tukimuotojen päättymisen jälkeen ja tilastollisista vaikutuksista.

Toisaalta voi kriittisesti pohtia, jos työllistyminen myös jatkossa on yksi iso työllistämispalveluiden ja tukien päämäärä, tarvittaisiinko esimerkiksi palkkatuen ja kuntouttavan työtoiminnan oheen tai tilalle myös jotain uutta. Uudistuksia palkkatuen osalta on tehtykin. Palkkatukiuudistus tulee voimaan syksyllä 2021. Uudistuksella pyritään ottamaan huomioon entistä paremmin osatyökykyiset ja erityisesti yrityksiin työllistyminen, missä palkkatuella on tutkitusti vaikutusta.

Joni Ulmanen

Järjestökoordinaattori, Vates-säätiö

Viitteet:

Asplund, Kauhanen, Päällysaho, Vanhala: Palkkatuen vaikuttavuus - palkkatukijärjestelmän ja sen uudistuksien arviointi, Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminta, 2018
Aho, Tuomala, Hämäläinen & Mäkiaho: Työvoimapalvelujen kohdistuminen ja niihin osallistuvien työllistyminen, Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminta, 2018

Kommentointi