Siirry pääsisältöön

Välityömarkkinoiden tulevaisuuden toimintamalli hahmottuu

ti 9. helmikuuta 2021 15.00.00

Jukka Lindberg.Selvityshenkilö Hannu Mäkisen tekemä selvitys Suomen välityömarkkinamallista on julkistettu tänään. Selvityksen raportti on ansiokas ja hyvin laadittu. Raportissa tehdään kattava katsaus viimeisen kymmenen vuoden osatyökykyisten työllistymistä koskeviin selvityksiin. Siinä esitellään selkeästi erityisesti yhtenä työn lähtökohtana ollut Ruotsin Samhall AB:n malli. Myös toisen vertailukohdan, muutama vuosi sitten toteutetun työpankkimallin kokemukset haasteineen ja onnistumisineen on kuvattu – näin kokeilun toimintaryhmässäkin mukana olleen näkökulmasta – realistisesti.

Selvityksen suurin arvo on silti siinä ehdotettavassa uudessa toimintamallissa. Tältä osin erityisen merkittävinä näen pohdinnat uuden toimijan kohderyhmästä, toimijan roolista edelleen kehitettävän nykyisen välityömarkkinatoiminnan täydentäjänä sekä toiminnan operatiivisen järjestämisen vaihtoehdoista.

Uuden toimijan kohderyhmäksi selvityksessä ehdotetaan kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä henkilöitä. Tämä on varsin lähellä Samhall AB:n toimintamallia ja hyvin perusteltua. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden nostaminen näkyvästi esille mallin hahmottelussa ansaitsee erityisen kiitoksen. Kohderyhmän tarkentaminen ja eri palvelu- ja toimintamallien yhteensovittaminen vaatii toki vielä lisätyötä. Jatkokeskustelut sekä asiakkaita edustavien järjestöjen – käytännössä Vammaisfoorumin ja sen työllisyysryhmän – että palveluja tuottavien välityömarkkinatoimijoiden kanssa ja kesken on hyvä aloittaa saman tien.

Kokonaisuus syntyy osien summana ja yhteistyöllä

Välityömarkkinatoimijat tekevät jo nyt niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin tiivistä yhteistyötä työllisyyspalvelujen kehittämiseksi. Esimerkkinä toimijoiden omasta kehittämistyöstä on viime vuoden alussa julkaistu tarvelähtöisten työllisyyspalvelujen malli, jonka pohjalta ollaan nyt aloittamassa yritysyhteistyöhön keskittyvä jatkotyö. Välityömarkkinatoimijat ovat myös tehneet kannanoton valtakunnallisen uudelleenkäytön toimintaverkoston rakentamisesta osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Nyt tehdyn selvityksen ohella välityömarkkinoiden kehittämiseen liittyy useita muita hallitusohjelmaan kuuluvia tai siihen läheisesti liittyviä ohjelmia ja hankkeita. Erityisen merkittävä on yhteiskunnallisen yrittämisen strategia, mutta myös julkisten hankintojen avulla työllistäminen, pohjoismainen työvoimapalvelujen malli, työllisyyden kuntakokeilut ja tietenkin työkykyohjelma ovat tärkeitä – eikä tämä ole edes kaiken kattava listaus!

Kokonaisvaltainen toimintamalli ja rahoitus pohdittava yhdessä

Uuden toimijan organisoitumisen osalta esitetty jako palvelu- ja liiketoimintaan on erittäin mielenkiintoinen. Siinä voisi sanoa yhdistettävän luovasti työpankkikokeilun oppeja ja paitsi Samhall AB:n mallia, myös Samhallin sisällä ja Ruotsissa laajemminkin käynnissä olevaa pohdintaa mallin tulevaisuudesta.

Esitetyssä mallissa pystyttäisiin hyödyntämään Ruotsissa – ja Samhallilla – kehitettyä ”utvecklingsanställning”-palvelun mallia, jonka vahvuutena näen siinä olevien nuorten henkilöiden intensiivisen, työkokemusta ja osaamista rinnakkain kehittävän, avoimin mielin työelämän suuntaa haarukoivan toimintatavan.

Integraatio- ja synergiakeskusteluja tullaan toivottavasti käymään hyvin laajalla rintamalla. Liiketoimintaosion osalta yhteinen rajapinta välityömarkkinatoimijoiden määrätietoiseen kehittämiseen – esimerkkeinä edellä mainittu yhdyskuntajätteen uudelleenkäyttö, mutta myös kiertotalous laajemmin ja hoiva-ala – ja yhteiskunnallisen yrittämisen strategiaan on mitä ilmeisin.

Ehkä kaikkein haasteellisin ja tässä vaiheessa myös epämääräisin osa-alue on uuden toimintamallin rahoitus. Tavoiteltava työpaikkojen lukumäärä ja kohderyhmän työkyky määrittävät pitkälti omistajalta tulevan rahoituksen tarpeen. Toiminnan todellista yhteiskunnallista kustannusvaikutusta ja niin taloudellisten kuin muidenkin hyötyjen arviointia on tarpeen tarkentaa. Tältä osin perinpohjainen analyysi koko työllisyyspolitiikan tulevaisuuden rahoitusmallista, mielellään yhdessä työllistymistä tukevan toimialan toimintamallin kokonaisvaltaisen kehittämissuunnitelman kanssa, olisi paikallaan.

Jukka Lindberg
kehittämispäällikkö

Kommentointi