Siirry pääsisältöön

Vierasblogi: Autismipiirteiden huomioiminen työelämässä on yllättävän helppoa

to 24. maaliskuuta 2022 08.23.00

Saara Reiman, silmälasit, hiukset kiinni ja sininen paita. Aloitan kirjoitukseni käsitteen avaamisella: en käytä itsestäni ja muista kaltaisistani käsitettä "autismikirjon henkilö tai autismikirjon ihmiset", vaikka sitä käytetään yleisesti ns. virallisissa yhteyksissä. Käytän mieluummin sanaa "autisti". Useimmat autistit haluavat tulla kutsutuiksi juuri autisteiksi.

Autismiin liitetyt, pitkälti virheelliset, ennakkoluulot ylläpitävät osaltaan mielikuvaa siitä, että autisten ihmisten työllistäminen on työnantajalle vaikea ja hankala prosessi. Vaikka autistien tarvitsemat mukautukset ovat hyvin yksilöllisiä, pelkällä hyvällä tahdolla ja joustavalla asenteella päästään pitkälle. Ne ovat usein myös asioita, joiden huomioiminen parantaa myös neurotyypillisen henkilöstön (joilla ei ole autistisia piirteitä) hyvinvointia. Kukapa ei hyötyisi avoimesta, reilusta ja rehellisyyteen kannustavasta organisaatiokulttuurista, aistiystävällisestä ympäristöstä tai sujuvasta työn ja yksityiselämän yhteensovittamisesta?

Itsenäisesti elävien autistien ja neurotyypillisten väliset erot ovat usein vain aste-eroja: ensin mainittujen työkyvylle mukautukset ovat välttämättömiä, neurotyypillisille työntekijöille ”vain” hyvinvointia edistäviä. Seikat, jotka tekevät työssä jaksamisen autismikirjolla olevalle mahdottomaksi, kuormittavat usein myös neurotyypillisiä - he vain pystyvät sinnittelemään kuormituksen kanssa.

Autismiystävälliset mukautukset voivat kohdistua työn tekemisen tapaan, organisaatiokulttuuriin tai työolosuhteisiin. Hyvä organisaatiokulttuuri on luonnollisesti kaiken perusta.

Autistiset työntekijät ovat ”organisaation kanarialintuja” - he reagoivat voimakkaasti kielteisiin kulttuurisiin elementteihin, kuten epäoikeudenmukaiseen johtamiseen, huonoon tiedonkulkuun, klikkiytymiseen, epärehellisyyteen ja perusteettomaan autoritaarisuuteen. Heidän on vaikea olla hiljaa havaitessaan työpaikallaan epäkohtia.

Avoimet ja luottamukselliset henkilösuhteet ovat tärkeitä. Esimerkiksi autististen työntekijöiden usein tarvitsema vapaus ja jousto työaikojen ja etätyön kanssa ovat pitkälti luottamuskysymyksiä. Työnantajan on hyvä ymmärtää, että autistiset henkilöt ovat yleensä sitoutuneita työntekijöitä, jotka voivat huonosti, elleivät voi tehdä työtään mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. He eivät tarvitse mukautuksia päästäkseen muita helpommalla tai vähemmällä - päinvastoin!

Sosiaalinen kanssakäyminen kuormittaa autisteja usein paljon, ja siksi sen määrää ja laatua on hyvä tarkastella kriittisesti. Mikä on välttämätöntä kommunikointia ja mikä ei? Voidaanko työtehtäviä jakaa niin, että ihminen voi keskittyä enemmän substanssityöhön? Voidaanko odotuksia small talkista vähentää? Jo pelkästään mahdollisuus kommunikoida ei-kiireellisissä tilanteissa puhelimen sijasta sähköpostilla voi helpottaa sosiaalista kuormittumista, sillä kommunikaatiossa kuormittaa määrän lisäksi myös laatu. Jaksamista auttaa mahdollisuus painottaa kommunikointia niihin hetkiin, kun jaksaminen on parhaimmillaan.

Moni kokee vapaamuotoisen sosiaalisuuden kuormittavimmaksi. Tämän takia työnantajalta on hyvä löytyä ymmärrystä myös sille, jos autistinen työntekijä ei halua osallistua sellaisiin ”tiimihenkeä nostattaviin” ja ”työhyvinvointia lisääviin” aktiviteetteihin, joista neurotyypillinen henkilöstö pitää. Toisille taas yksin vietetty lounastauko on tärkeä happireikä, jonka sosiaaliset paineet voivat helposti tukkia.

Työtilojen esteettömyyttä tarkastellessa aistiympäristöä ei vielä oteta kovin hyvin huomioon. Autisteille aistiympäristö voi sisältää monia esteitä. Esimerkiksi avokonttoriympäristö, jonka neurotyypilliset työntekijät kokevat kuormittavana, on autistisille yksinkertaisesti esteellinen. Kosmeettiset ratkaisut eivät auta. Hän kärsii, ellei voi tehdä työtään niin hyvin kuin mahdollista.

Pandemian myötä etätyö on lyönyt itsensä läpi normaalina työn tekemisen tapana. Tämä on usein helppo ja yksinkertainen tapa antaa autistiselle henkilöstölle mahdollisuus tehdä työnsä aistiystävällisissä olosuhteissa. Heidän tarvitsemansa mukautukset mittaavatkin varsin tehokkaasti sitä, miten innovaatiomyönteinen ja aidosti monimuotoisuutta arvostava työpaikka on käytännön tasolla. Autistien viihtyminen yrityksessä tarjoaa yritykselle sekä korkeaa, joskus jopa ainutlaatuista, osaamista sekä vahvan signaalin organisaation hyvinvoinnista yleisesti.

Saara Reiman
VTM, konsulttiyrittäjä

Kommentointi