Siirry pääsisältöön

YK:n vammaissopimuksen kansallinen ohjelma julkistettu

ke maalisk. 14 23:14:00 2018

Eilen julkistettiin YK:n vammaisyleissopimuksen kansallisen toimeenpanon edistämiseksi Suomen ensimmäinen toimintaohjelma. Sen on laatinut vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, joka myös koordinoi sopimuksen toimeenpanoa kansallisesti. Oikeus ja yhdenvertaisuus -tilaisuuden puheenjohtajana toimi Eveliina Pöyhönen.

- Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. On kuitenkin ihmisryhmiä, joiden kohdalla oikeudet eivät toteudu, ellei niihin kiinnitetä erityistä huomiota ja toteuteta erityisiä toimia oikeuksien varmistamiseksi. Vammaiset ihmiset ovat yksi tällainen ihmisryhmä, totesi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila toimintaohjelman julkistustilaisuudessa keskiviikkona 13.3.2018.

Toimintaohjelmaa varten VANE kysyi vammaisilta ihmisiltä, miten oikeudet koettiin toteutuvan. Kyselyyn saatiin 588 vastausta.

- Kaiken kaikkiaan oikeudet toteutuvat melko huonosti. Heikoimmin työhön ja itsenäiseen elämään, sanoi ministeri Mattila ja jatkaa:

- Työ ja toimeentulo ovat avainasemassa, kun mietimme vammaisten ihmisten itsenäistä elämää ja osallisuutta. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että työn tekeminen olisi aina taloudellisesti kannattavaa. Työn tekemisen tieltä on raivattava pelko toimeentulon heikkenemisestä, ministeri Mattila totesi.

Toimintaohjelmassa on 82 toimenpidettä, joiden toteuttamiseen ministeriöt ovat sitoutuneet. Osa niistä toteutetaan tällä hallituskaudella. Osa on pidemmän ajan toimenpiteitä.

Julkistamistilaisuuden puhujia lavalla.VANEn pääsihteeri Merja Heikkonen korosti vammaisasioissa jatkumoa. Kun katsoo taaksepäin, pystyy näkemään edistyksen. Uuden toimintaohjelman toteutumisen seurannassa hän toivoo keskustelua.
- Haluaisin, että sopimuksen seuranta olisi keskustelua ja ministeriöiden kanssa käytäviä vammaispoliittisiakehityskeskusteluja, sanoi pääsihteeri Heikkonen.

Marja Heikkonen avasi myös sitä, miten matka nykytilanteeseen vammaisasioiden edistämisessä on käyty.
- Matti Vanhasen hallitus antoi ensimmäisen vammaispoliittisen selonteon eduskunnalle, missä sanottiin, että Suomi tarvitsee vammaispoliittisen ohjelman, jonka sitten saimme tehtyä, sanoi Heikkonen.
VAMPO viitoitti tietä tulevaisuuden vammaispolitiikkaan.

- VAMPO ulottui vuodesta 2010 vuoteen 2015. Siinä oli 5 kärkeä, joista numero yksi oli se, että Suomen pitää ratifioida YK:n vammaissopimus, joka tapahtui vuonna 2016, muistutti Heikkonen.

-Vammaisoikeudet ovat ajanvirrassa tapahtuvaa. Kaikkiin sisältöalueisiin on haluttu kirjoittaa myös nykytilan kuvaus eli missä olemme nyt, mitä on tekeillä ja liikkeellä, kuvasi Heikkonen.

Hän muistutti, että Suomi antaa ensimmäisen raportin YK:lle vammaissopimuksen toteutumisesta jo tänä vuonna. Nykytilan kuvaus on samalla tilannekatsaus, missä ollaan nyt ja tukee raportointia.

Käytännön tekoja odotetaan

Julkistamistilaisuuden yleisöä lähes täydessä salissa.Vammaisfoorumin ry:n puheenjohtaja Sari Laiho ja Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija Mikko Joronen kommentoivat puheenvuoroissaan uutta toimintaohjelmaa.

Sari Laiho toivoi, ettei toimenpideohjelma olisi vain kauniita lauseita, vaan toimenpiteet muuttuisivat konkreettisiksi tuloksiksi. Hän peräänkuulutti yhteistä tahtotilaa, jotta jokaisella ihmisellä olisi oikeus tehdä elämästään oman näköisensä.

Mikko Joronen toivoi, että VANEn toimintaohjelmassa olisi voinut tarkemmin kuvata vastuuhenkilöt ja esim. sanan "edistetään" sijaan listata käytännön toimenpiteet, joilla muutokseen päästään ja joista viranomaisten on vaikea keplotella pois.

Joronen kiitteli kuitenkin sitä, että ohjelma mahdollistaa nyt tärkeän julkisen keskustelun toimenpideohjelman sisällöistä, joihin eri hallintoalueet ovat sitoutuneet.

Tilaisuuden lopuksi panelistit tarjosivat eri näkökulmia toimintaohjelmaan.

Lisätietoa:

Linkit aukeavat uusiin välilehtiin.

Teksti:Tiina Jäppinen  |  Kuvat: Teppo Rautjärvi