Järjestöjen asemasta työllistymisen tuen palveluissa ei pidä olla huolissaan, vai pitääkö?

06.11.2018

Vates-säätiön KeKo-hanke oli tänä syksynä mukana Kuntamarkkinoilla ja piti siellä tietoiskun. Tietoiskun teemana oli ”Pitääkö olla huolissaan, jos järjestöt eivät tulevaisuudessa pysty tuottamaan palveluita tuetun työllistämisen kentällä?” Tietoiskussa nostettiin esille hyviä toimintamalleja järjestökentältä eri puolilta Suomea, joita on koottu myös Kyvyt käyttöön Keko Extra -julkaisuun (pdf aukeaa uuteen välilehteen). Käyn seuraavaksi läpi tietoiskussa esille nostamiamme asioita.

Pitääkö olla huolissaan järjestöjen mahdollisuuksista tuottaa monipuolisia työllistämisen tuen palveluita myös tulevaisuudessa? Moni järjestö tuottaa palveluita kuntoutusprosessin alusta loppuun, eli käytännössä kuntoutuspalveluista työllisyyspalveluihin. Yksi kolmannen sektorin esimerkki on Etelä-Pohjanmaalla toimiva Buusti ry. Järjestöt ja säätiöt työllistävät eri tukien avulla noin 30 000 henkilöä vuodessa (Lähde: tietyoelamaan.fi), ja järjestöt sekä säätiöt tarjoavat monipuolista tukea ja ohjausta osatyökykyisille, tukea tarvitseville työnhakijoille. Tulevaisuudessa järjestöjen on mietittävä ja eriteltävä järjestölähtöinen toimintansa ja markkinalähtöinen palvelunsa, kuten Sydänliiton pääsihteeri, selvityshenkilö Tuija Brax toteaa selvityksessään (aukeaa uuteen välilehteen). Mielestäni ei pidä siis olla huolissaan järjestöjen mahdollisuuksista. Ne pystyvät tuottamaan tulevaisuudessakin monipuolisia työllistymisen tuen palveluita – osaamista ja tahtoa löytyy.

Pitääkö olla huolissaan, jos isot markkinavetoiset toimijat valtaavat tuetun työllistämisen palvelut ja heikentävät pienten toimijoiden asemaa? Tämä on uhkakuva, ja jos mitään ei tehdä, näin saattaa käydä. Monen järjestön toiminta saattaa hiipua. Meidän on kuitenkin nähtävä muutos mahdollisuutena. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen KAJO-keskus koordinoi pienempien järjestöjen työllistämistoimintaa ja laaja yhteistyö mahdollistaa pienempienkin järjestöjen mahdollisuuden osallistua työllistämiseen. Samoin Livokas ry Pudasjärvellä koordinoi kunnan työllisyystoimintaa ja mahdollistaa pienempien kyläyhdistystenkin työllistämistoiminnan. Toiminnallisella yhteistyöllä ja kumppanuudella pystymme turvaamaan järjestöjen elinvoiman. Siksi ei pidä olla huolissaan, että isot markkinavetoiset toimijat jyräisivät järjestösektorin alleen.

Pitääkö olla huolissaan järjestöjen roolista maakuntavalmistelussa? Maakuntavalmistelu etenee eri tahdissa eri puolilla Suomea. Sote-järjestöjen osaamista hyödynnetään mm. maakunnallisissa Järjestö 2.0 -hankkeissa ja maakuntiin on muodostumassa rakenteita, jotka tukevat järjestöjen mahdollisuuksia olla mukana vaikuttamassa. Satakunnassa järjestöt on otettu vahvasti mukaan valmistelutyöhön. Siellä on jo vuosia toiminut järjestöjen yhteistyöfoorumi JYTRY, joka mahdollistaa laajan yhteistyön. Sote-puolen lisäksi on huolehdittava, että valmistelussa otetaan riittävästi huomioon myös järjestöjen osaaminen työllistämisen tuen ja kasvupalveluissa. Järjestöillä on osaamista ja palveluita erityistä tukea tarvitseville asiakkaille, ja nämä palvelut täytyy huomioida maakuntavalmistelussa. Ei siis tarvitse olla huolissaan järjestöjen roolista maakuntavalmistelussa. Järjestöjen on kuitenkin itse tuotava aktiivisesti esille osaamistaan ja vahvistettava asemaansa valmistelutyössä.

Mari Toivonen
Hankepäällikkö, KeKo-hanke

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!