Koronaepidemia ei helpota osatyökykyisten työnhakijoiden jo ennestään haastavaa tilannetta
15.09.2020
Maailmanlaajuisen koronaepidemian vaikutukset alkoivat näkyä myös Suomessa keväällä 2020. Toteutimme aluetoiminnassa työllisyystoimijoille touko-kesäkuussa kyselyn (N=121), jossa yhtenä osana selvitettiin koronaepidemian vaikutuksia työllisyydenhoidon kentän toimintaan. Vastaajien joukossa oli eniten järjestöjen (45 %), kunnan sosiaali- ja työllisyyspalveluiden edustajia (28 %) sekä työhallintoa (11 %). Lisäksi olemme keskustelleet työllisyystoimijoiden kanssa ympäri Suomen ja selvittäneet koronan vaikutuksia eri alueilla.
”Uusia toimintamenetelmiä on pitänyt "tyhjästä" keksiä.”
Koronaepidemian vaikutukset ovat olleet massiiviset, sillä 82 % vastaajista kertoi sen vaikuttaneen paljon omaan toimintaan. Vastaajien joukossa ei ollut yhtään organisaatiota, jonka toimintaan koronavirustilanne ei olisi vaikuttanut. Tämä on osoitus epidemian vaikutuksista koko työllisyydenhoidon kentällä. Järjestöissä lomautettiin henkilökuntaa ja talous oli (ja on edelleen) monella järjestöllä erittäin tiukoilla. Osalla etäkuntoutus saatiin käyntiin melko nopeasti ja asiakkaita opastettiin teknologian haltuun ottamisessa. Kaikille etäpalvelut eivät kuitenkaan sopineet ja asiakkaita myös ”katosi” palveluiden piiristä. Kasvokkain tapahtuvaa työskentelyä toteutettiin tapauskohtaiseen harkintaan perustuen ja pyrittiin tukemaan asiakkaita erittäin haastavassa tilanteessa. Lisäksi oli alueita, joilla palvelujen tilaajat eivät mahdollistaneet etätoimintoja.
Poikkeuksellisen ajanjakson aikana tapahtui kuitenkin myös yhteistyön tiivistymistä yli sektorirajojen ja uusien toimintamuotojen käyttöönottoa, mikä oli osoitus sekä järjestökentän nopeasta sopeutumiskyvystä vallitsevaan poikkeustilanteeseen että henkilökunnan aidosta halusta toimia asiakkaiden rinnalla.
”Useat työkokeilut päättyneet työttömyyteen, vaikka työllistymisen piti olla varma”
Yli puolet vastaajista koki asiakkaiden työllistymisen avoimille työmarkkinoille pysähtyneen lähes kokonaan tai heikentyneen voimakkaasti. Sovittuja työkokeilu- ja palkkatukijaksoja keskeytettiin tai laitettiin tauolle. TE-toimistot ruuhkautuivat uusista työttömistä työnhakijoista, mikä johti jo ennestään heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden työllistämisprosessien hidastumiseen.
”Vanhojen asiakkaiden asiat hoitamatta, vaikea saada asiantuntijoita kiinni”
Tarvittavia lääkärinlausuntoja ei saatu, mikä hidasti etuusasioiden eteenpäin viemistä. Ohjautuminen koulutuspoluille jäi vähäiseksi oppilaitosten etätyöskentelyn vuoksi, sillä aloihin tutustumiset eivät toteutuneet oppilaitoksissa ja yrityksissä.
”Työllistyminen on epäonnistunut myös siksi, että henkilö ei ole pystynyt aloittamaan toukokuussa alkamaan sovitussa palkkatyössä poikkeusajan aikana heikentyneen elämänhallinnan vuoksi.”
Toisaalta koronavirustilanteen koettiin avanneen uusia ovia avoimille työmarkkinoille:
”Avannut myös paljon työpaikkoja, joihin asiakkailla mahdollisuus työllistyä: ei vaadita pitkää koulutusta, palkataan paljon kerralla esim. suojavaatetuotanto, ruuanpakkaus, pihatyöt jne.”
Koronan vaikutukset ovat olleet siis erittäin suuria niin työnhakijoiden kuin työllisyystoimijoidenkin näkökulmasta, eikä koronaepidemian loppua ole näkyvissä lähitulevaisuudessa. Kevään ja kesän aikana kehitetyt uudet, innovatiiviset toimintatavat ovat monissa organisaatioissa tulleet jäädäkseen, ja toimintamalleja kehitetään syksyn aikana eteenpäin. Toimintamallien kehittämisen lisäksi olisi myös tärkeää, että kaikilla alueilla ja organisaatioissa sovittaisiin toimintamallit uusien poikkeusolojen varalle.
Toteutamme vielä loppuvuodesta uuden valtakunnallisen kartoituksen, jolloin näemme, kuinka työllisyystoimijoiden tilanteet ovat muuttuneet kevään ja kesän jälkeen.
Kiitos vielä kaikille kyselyymme vastaajille, ja kaikille paljon tsemppiä tulevana syksynä!
Syysterveisin
Aluekoordinaattorit Hanna Ranta-Pitkänen ja Tuuli Riisalo-Mäntynen
Kommentointi
Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!