Siirry pääsisältöön

Näkyykö ohjaajan oma ruokasuhde ohjaustyössä?

30.05.2022

Vates-säätiön ja Elämänlaatua ruuasta -hankkeen yhteisessä Työhönvalmennuksen teemapäivässä 30.5. paneuduttiin ruokasuhdeajatteluun. Kutsuimme ohjausalan ammattilaiset pohtimaan, miten ja miksi ohjaajan oma ruokasuhde vaikuttaa ohjaustyöhön sekä mikä yhteys ruokasuhteella on työ- ja toimintakyvyn tukemiseen. Ilmapiiri oli mukavan keskusteleva ja suokasuhteita päästiin analysoimaan melko syvällisestikin.

Työkoneen ääressä herkullinen lounashetki.– Ruokasuhdeajattelu on alun perin lähtenyt kritiikistä perinteistä ruokakasvatusta kohtaan. Ruokakasvatuksessa on kritisoitu erityisesti syömisen näkemistä kapea-alaisesti ravintoaineasiana, yksilön valistamista ja vastuuttamista sekä ns. hyväksytyn kehon normeja, jotka voivat aiheuttaa syyllisyyttä ja häpeää, johdatteli yliopistonlehtori Sanna Talvia Itä-Suomen yliopistosta.

Ruokasuhteen pedagogisen viitekehyksen lähtökohdat ovat paitsi perinteisen ruokakasvatuksen kritiikissä myös kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa. Ruokaan liittyvät teemat ovat läsnä todella monella elämän eri osa-alueessa ja ydinasiassa: identiteetissä, sosialisaatiossa, arjen rutiineissa. Keskiössä on oma, henkilökohtainen kokemus, historia ja kaikki ruokaan liittyvät merkitykset.

Jokaisella on ruokasuhde – myös meillä ammattilaisilla

Osallistujat pääsivät työstämään omia ruokasuhteitaan ruokasuhdekollaasiharjoituksen muodossa. Harjoituksen tarkoitusSakset, liima ja värikkäitä papereita. Nyt askarrellaan! ei ollut arvottaa tai arvioida, vaan tarkastella lempeän uteliaasti sekä tunnistaa ja hyväksyä erilaisia yhteyksiä. Ruokasuhde on koko elämää läpileikkaava teema ja se näkyy näin ollen myös työssä.

 Myös meillä ammattilaisilla ja ohjaajilla on ruokasuhde. Voi olla hyvä pohtia, kantaako omassa ruokasuhteessaan jotakin taakkaa tai kapeuttavia elementtejä, jotka heijastuvat ohjaustyöhön, Talvia herätteli.

Ruokapuhe keskustelun avaajana

Teemapäivässä huomattiin, että sen lisäksi, että laadukas ruoka lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia, ruuasta puhuva ihminen alkaa kuin luonnostaan puhua myös muista asioista ja voi päätyä kertomaan esimerkiksi ihmissuhteistaan, elämäntilanteestaan tai jaksamisestaan. Ruokapuhe toimii niin sanottuna porttina muihinkin keskusteluihin, koska ruoka koskettaa meistä jokaista jollain tavalla.

– Ehkä ruuasta puhumalla voi saada kiinni muistakin asioista. Ruokasuhdetyöskentelyllä voidaan päästä mielenkiintoisiin keskusteluihin ihmisen suhteesta itseensä, kommentoivat osallistujat Menti-kyselyyn.

Tule mukaan toimintaan!

Kiinnostuitko ruokasuhdeajattelusta? Voit tutustua KEHUVA-hankkeen sivuilla ruokasuhteen käsitteeseen ja tehdä ruokasuhdekollaasiharjoituksen. Pohdi seuraavia kysymyksiä: Mikä oli tärkein havainto omasta ruokasuhteestasi? Miten ruoka liittyy työ- ja toimintakyvyn tukemiseen? Miten voisit soveltaa ruokasuhdeajattelua työssäsi?

Elämänlaatua ruuasta -hanke ja Vates-säätiö järjestävät vielä toisen yhteisen Työhönvalmennuksen teemapäivän 14.6. Silloin paneudumme tavoitteellisen ruokatoiminnan ohjaukseen sekä ohjaajan työotteeseen ja menetelmiin. Lämpimästi tervetuloa mukaan kehittämään konkreettisia menetelmiä ohjaustyön arjen tueksi! Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu tästä.

Elämänlaatua ruuasta, Päijät-Sote, Itä-Suomen yliopisto, Vates-säätiö.

Teksti: Meeri Riihelä
Kuvat: Canva

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!