Ohjaajan rooli ruokatoiminnassa
05.04.2022
Elämänlaatua ruuasta -hankkeessa on tänä keväänä käynnissä työpajasarja, jossa Päijät-Soten kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen sekä Klubitalojen ammattilaiset testaavat ja kehittävät hankkeen toimintakonseptin sisältöjä. Työpajat ovat lähteneet mukavasti käyntiin. Neljännellä kerralla 29.3. paneuduttiin ohjaajaan rooliin ruokatoiminnassa.
Valmennus- ja ohjaustyön ammattilaiset tulevat monesti erilaisista lähtökohdista, erityyppisistä organisaatioista ja erilaisten asiakkaiden parista. Myös ruokatoiminta voi tarkoittaa montaa eri asiaa: tiedonjakamista, yhteistä kokkailua, yhteisruokailuja, ruuasta puhumista, eväsretkiä luontoon, kaikkea, missä ruoka on tavalla tai toisella läsnä. Jo työpajan alussa todettiin, että ei ole eikä tarvitse olla yhtä oikeaa tapaa ohjata ruokatoimintaa.
Vaikka yhtä oikeaa tapaa ei ole, löydettiin silti yhdessä valmiuksia, tietoja ja taitoja, joita ruokatoiminnan ohjaajalla olisi hyvä olla (katso sanapilvi vasemmalla). Työpajassa kommentointiin myös, että ohjaajan on tärkeää tuoda esiin, että ruuanlaittoon liittyvät onnistumiset ja epäonnistumiset koetaan yhdessä ryhmänä. Asiakasnäkökulmasta keskeiseksi nousi tieto siitä, että tukea saa aina tarvittaessa.
– Hyvä ohjaaja on tuki ja turva taustalla, jos tarvitsee. Saa kokeilla itse tehdä, mutta toisaalta myös tietää, että jos tulee hätä, niin on joku, jolta kysyä, pohti Klubitalon jäsen.
Ruokaryhmiä pyöritetään niillä resursseilla, mitä on
Hankkeessa tehdään yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kotitalousopettajaopiskelijoiden kanssa. Opiskelijat olivat tehneet työpajaan videoita, jotka johdattelivat osallistujia pohtimaan pienryhmissä ruokatoiminnan ohjauksen teemoja. Videot käsittelivät keittiöturvallisuutta, ruuanlaittokerran suunnittelua, keittiöhygieniaa ja asiakkaan kannustamista.
Konkreettisten teemojen lisäksi keskusteltiin resursseista. Ruokatoiminnan toteuttaminen riippuu ammattilaisten mukaan sekä ohjaajan omasta kiinnostuksesta ruokaa ja ravitsemusteemoja kohtaan että työnantajan resursseista.
– Ruokaryhmiä pyöritetään usein niillä resursseilla, mitä on. Monet hoitavat ruokaryhmiä muun ohjaustyön lomassa, kertoi työpajan osallistuja.
Myös ryhmän tai asiakkaan kiinnostuksenkohteet vaikuttavat ravitsemustoiminnan järjestämiseen. Ammattilaiset kertoivat, että googlailevat toisinaan lisätietoa esimerkiksi vitamiineista tai monipuolisesta ruokailusta. Netistä löytyykin paljon tietoa ravitsemuksesta. Osassa lähteissä tieto voi olla hyvinkin uskottavan oloista, mutta ei välttämättä luotettavaa ja ajantasaista, minkä takia ravitsemusasiantutijan tuki on hyödyllistä.
Ravitsemustieto eri asia kuin ohjaukseen liittyvä ammattitaito
Työpajassa pohdittiin, osaako valmennus- ja ohjaustyön ammattilainen automaattisesti ohjata ruokatoimintaa vai tarvitseeko siihen esimerkiksi lisäkouluttautumista tai ravitsemusasiantuntijan tukea. Ruoka on sinänsä jokaiselle tuttu aihe ja siihen liittyvää toimintaa voi olla hyvin monenlaista. Keskustelut ja vuorovaikutus ovat koko ajan läsnä, kun valmistetaan ruokaa yhdessä.
Lopulta todettiin, että tietyntyyppistä ruokatoimintaa voidaan ohjata valmennus- ja ohjaustyön ammattitaidolla, mutta jos halutaan painottaa laajempaa sisällöllistä puolta, kuten ravitsemusneuvontaa, voidaan tarvita ulkopuolinen asiantuntija mukaan. Lisäkoulutuksestakin saattaa olla hyötyä, kun ruokatoimintaan kaivataan uusia näkökulmia. Ruuanlaitto yhdessä tarjoaa väylän keskustelulle, mutta parhaimmillaan se voi olla laaja-alaista sosiaalisen kuntoutuksen ja toimintakyvyn sekä toimijuuden ja osallisuuden kokemuksien edistämisistä.
Teksti: Meeri Riihelä
Kuvat: Johanna Puttonen (sanapilvi) ja Canvan kuvapankki
Kommentointi
Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!