Palkkatukiuudistus huolettaa järjestötoimijoita alueilla
30.11.2022
Esitys palkkatukiuudistuksesta pysäyttää tutkiskelemaan järjestötyöllistämisen merkitystä työllisyydenhoidossa. Kuka ottaa koppia pitkäaikaistyöttömistä ja osatyökykyisistä työnhakijoista, jos järjestötoimijoita katoaa, kysyvät Vatesin aluetoiminnan tekemään kyselyyn vastanneet.
Kysely ei edusta Vates-säätiön kantaa uudistukseen, vaan tuo esiin aluetoiminnan verkostoissa olevien järjestöjen näkemyksiä tilanteesta. Vates lausui uudistuksesta 28.10. eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle.
Vaikka palkkatuen uudistus vaikuttaa joidenkin suurimpien järjestöjen työllistämismahdollisuuksiin, 100 prosentin palkkatukea on usein yhä mahdollista saada. Myös esimerkiksi työvoimapoliittiset avustukset ovat edelleen järjestöjen käytettävissä.
Esitys on kuitenkin herättänyt huolta monissa kolmannen sektorin toimijoissa. Huolena on mm., että järjestöjen 100 prosentin palkkatuen rajaus (kauppavaikutusten perusteella) vaikuttaa toimijoihin, jotka ovat työllistäneet suuren määrän kaukana avoimilta työmarkkinoilta olevia henkilöitä.
Vatesin aluetoiminta kysyi alueverkostoissaan kolmannen sektorin toimijoilta heidän näkemyksiään palkkatukiuudistuksesta ja arvioita sen vaikutuksista. Kyselyyn vastasi 24 toimijaa, joista 19 näki palkkatukiuudistuksella olevan erittäin merkittäviä negatiivisia vaikutuksia oman organisaation toimintaan.
Järjestötoimijat olivat huolissaan niin työllistymistä edistävän toiminnan jatkumisesta, asiakkaiden hyvinvoinnista kuin pitkäaikaistyöttömyyden kasvustakin. Järjestötoimijoiden työn vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden parissa koetaan olevan vaakalaudalla.
Toiminnan vähentymisen ja loppumisen uhka
Järjestötoimijat pelkäävät palkkatukiuudistuksen vaikuttavan niiden mahdollisuuksiin tarjota työpaikkoja vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Toiminnan uskotaan vähentyvän merkittävästi tai jopa loppuvan. Toiminnan supistaminen vaikuttaisi esimerkiksi henkilöstömäärään, toimitiloihin, palveluihin, tuotteistukseen sekä työtehtävien tarjontaan.
Pienillä paikkakunnilla muutaman keskeisen yhdistyksen toiminnan radikaali väheneminen tai toiminnan loppuminen voi viedä valtaosan työttömien aktivointipaikoista mennessään. Toiminnan jatkumisen kannalta tärkeä omarahoituksen kerryttäminen vaikeutuu, kun asiakastöitä joudutaan ajamaan alas. Samalla myös valmennuspalveluihin tärkeänä osana kuuluva osaamisen parantaminen käytännön työtehtävissä vaikeutuu.
Muutokset saattavat vaikuttaa järjestötoimijoiden alihankintatoimintaan. Alihankintana toteutetaan palveluja esimerkiksi yrityksille ja ikäihmisille. Uudistuksella epäillään olevan vaikutuksia myös hankkeiden saatavuuteen. Työllistymishankkeet ovat purreet rakennetyöttömyyteen ja pitkäaikaistyöttömyyteen.
Järjestötyöllistämisen positiiviset vaikutukset työllistetyn elämään
Järjestötoimijoiden kokemusten mukaan monet ovat saaneet apua elämäänsä palkkatukityöstä. Voittoa tavoittelemattomat järjestöt mahdollistavat joustavia ja tuettuja työmahdollisuuksia niille, joiden mahdollisuudet työllistyä esimerkiksi yrityksiin ovat heikentyneet osatyökykyisyyden tai pitkän työttömyyden seurauksena. Järjestössä palkkatukityöllistetty henkilö voi saada onnistumisen kokemuksia, jotka vahvistavat työelämätaitoja ja elämänhallintaa. Järjestöjen kautta työntekijät ovat siirtyneet muihin palkkatöihin tai koulutuksiin.
Erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden suuri työllistäjä on ollut nimenomaan järjestökenttä. Vastaajat toivat esiin huolta kerrannaisvaikutuksista, jos palkkatukityöllistäminen vähenee tai loppuu. Koska tuella työllistettyjen tekemä työ ei tuota järjestölle tuottoa, heitä ei ole mahdollista palkata ilman 100-prosenttista palkkatukea.
Järjestötoimijoiden mukaan uudistuksen myötä vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt jäävät vaille työtä ja siirtyvät julkisten palvelujen piirin. He jäävät esim. kuntouttavaan työtoimintaan. Järjestöissä pelätään, että suuri joukko ihmisiä syrjäytyy työmarkkinoilta kokonaan.
Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin uudistuksesta TEM:n sivuilla (avautuu uuteen välilehteen)
Esimerkkejä kentältä uudistuksen herättämistä huolista
Saimaan Virta ry
Toiminnanjohtaja Mika Salmisen mukaan Saimaan Virta ry työllistää vuosittain 100 % palkkatuella n. 80 henkilöä. Lähes kaikki työllistetyistä ovat sellaisia, jotka tarvitsevat valmentajan tukea elämänhallinnassa, työelämätaidoissa tai ammattiosaamisessa. Palkkatukityöllistetyt toimivat mm. autonkuljettajina. Jos tukityöllistettyjen määrä vähenee merkittävästi, vaikeutuu asiakaskohteilla tehtävien töiden toteutus, samoin kierrätysmyymälän asiakaspalvelu. Tämä näkyy suoraan yhdistyksen tuloissa ja mahdollisuuksissa tarjota laadukasta valmennusta muissa valmennuspalveluissa.
- Valmennuspalveluissamme on vuosittain yli 400 henkilöä ja uudistuksen vaikutuksesta arvioin ainakin 100–150 pitkäaikaistyöttömän jäävän pelkästään Imatralla ja sen lähialueilla ilman valmennuspalveluja. Arvioni mukaan valmennus- ja tukipalveluiden henkilöstöä joudutaan karsimaan vähintään neljännes (4 - 5 henkilöä), Salminen kertoo.
Pirkanmaan Kierrätyskeskus ja työtoiminta ry
Toiminnanjohtaja Mauri Hakala kertoo, että Kierrätyskeskus on toiminut yli 10 vuotta, työllistäen ja jatkopoluttaen vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia asiakkaita (100 hlöä/vuosi).
- Myymälöissämme käy päivittäin noin 700 asiakasta, Hakala toteaa.
Kierrätyskeskus on merkittävä toimija uudelleen käytön ja kiertotalouden osalta Tampereen talousalueella. Toiminta vaatii paljon käsillä tehtävää työtä, joten tuetut työsuhteet ovat elinehto toiminnalle. Hallituksen esitys vie täysin toimintamahdollisuudet isoimmilta järjestöiltä, jos 100 % palkkatukileikkuri (kauppavaikutusten perusteella) toteutuu.
Kommentointi
Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!