Siirry pääsisältöön

Sosiaalialan koulutukseen tarvitaan myös kotitaloustaitoja

17.01.2023

Höyryävä, värikäs kasvisruoka paistuu pannulla.Kotitalousopettajien opiskelijat vaativat sosiaalialan koulutukseen lisää kotitaloustaitojen opiskelua. Opiskelijoiden mielestä sosiaalipalvelujen asiakkaiden syrjäytymisriskiä voidaan vähentää lisäämällä heidän ruuan valmistuksen, puhtaanpidon ja taloustaitoja. Tässä artikkelissa kotitalousopettajaksi Itä-Suomen yliopistossa maisteriopintoja  opiskelevat Hanna Laatunen, Mari Riikonen, Essi Rajapolvi ja Oona Paakkunainen kertovat, miksi kotitalousopetus on tärkeää.

Sosiaalialankoulutuksessa olisi tarpeen lisätä kotitaloustaitojen opetusta, jotta sosiaalialan ammattilaisilla olisi yhteneväiset kotitaloustaidot. Tällä varmistetaan, että kaikilla on riittävä osaaminen ohjata asiakkaita. Kotitalousopettajina voisimme työskennellä yhdessä sosiaalityön kanssa tai olla osana koulutusta opettamassa tarvittavia kotitaloustaitoja. Mielestämme tässä olisi hedelmällinen mahdollisuus moniammatilliseen yhteistyöhön.

Silti sosiaalialan koulutukseen ei sisälly kotitaloustaitojen opetusta, vaikka ne tulevat esille jokapäiväisessä työssä. Kotitaloustaidot periytyvät vahvasti ja näkyvät elämässä arjen haasteina, joita sosiaalialan työntekijät ratkaisevat yhdessä asiakkaiden kanssa.

Vuoden 2015 Nuorisobarometrin mukaan syrjäytymisen riskitekijät voivat lähteä jo lapsuudesta. Huono-osaisuus saattaa kasautua ajan mittaan, aiheuttaen haasteita yksilön elämään. Sosiaalipalvelujen piirissä olevat asiakkaat kohtaavat arjessaan haasteita, jotka usein liittyvät kotitaloustaitoihin. Kotitaloustaidoilla tarkoitetaan ruoanvalmistusta, puhtaanapitoa sekä taloustaitoja. Kotitaloustaidot tukevat itsenäistymistä ja niiden puutteellisuus voi altistaa syrjäytymiselle.

Olemme neljä kotitaloustieteen maisterivaiheen opiskelijaa Itä-Suomen yliopistosta. Haastattelimme opintojakson ohella kolmea savolaistaustaista sosiaalialan työntekijää, jotka ovat työskennelleet eri maakunnissa. Kaksi haastateltavista ovat työskennelleet sosiaalialalla 15 vuotta. Molemmilla heistä on sosionomikoulutus. Kolmas haastateltavista suorittaa sosiaalityön maisterivaihetta. Hän on ehtinyt kerryttää työkokemusta sosiaalialalla opiskelujen ohella.

Kotitaloustaitojen sisällyttäminen sosiaalialankoulutukseen

Kysyimme haastateltavilta kolmesta eri aihepiiristä - taloustaidoista, puhtaanapidosta sekä ruoanvalmistuksesta. Suurimmaksi haasteeksi näistä osoittautui taloustaidot. Haastatteluissa tuli ilmi, ettei sosiaalialan koulutuksessa taloustaitoihin saada tarvittavia valmiuksia. Kaikki haastateltavat tukeutuivat työssään omaan harrastuneisuuteensa ja tiedonhakutaitoihinsa.

Kaksi pidempään alalla työskennellyttä sosiaalialan ammattilaista totesi, että talouteen liittyvät asiat ovat jatkuvasti esillä heidän työssään. Asiakkailla ilmenee usein talouteen liittyviä haasteita, vaikka ne eivät ole pääasiallinen syy hakeutua avunpiiriin. Toisinaan näitä asioita käsitellään esimerkiksi budjetoinnin näkökulmasta perheen kanssa. Vaikka talouteen liittyvät asiat ovat työssä arkipäivää, voivat nämä haasteet jäädä toisinaan akuutimpien asioiden varjoon.

Eri koulutustaustaiset haastateltavat kokivat, ettei sosiaalialankoulutus itsessään anna valmiuksia kotitaloustaitoihin. Jokaisessa haastattelussa kävi ilmi, että sosiaalialalle hakeutuu sellaisia henkilöitä, joille kotitaloustaitoihin liittyvät asiat ovat selkeitä ja heillä on kykyä ohjata asiakkaitaan arjen taidoissa. Työkavereilta ja kokemusvuosista on saanut paljon sitä varmuutta, jota näihin aihepiireihin tarvitaan. Haastateltavat kokivat, että työelämässä kohdataan jatkuvasti kotitalouteen liittyviä teemoja. Koulutuksessa tulisi saada varmuutta näihin aihealueisiin, eikä vain joutua nojaamaan omaan harrastuneisuuteen.

Harrastuneisuus paikkaa koulutuksen vajavuutta

Haastatteluissa kävi ilmi, että harrastuneisuus on hyvin keskeinen työväline kotitaloustaitojen neuvonnassa sosiaalityössä. Koulutuksessa ei harjoitella kotitaloustaitoja, joten näiden tietojen ja taitojen neuvominen asiakkaalle tapahtuu työntekijän oman tietotason mukaisesti.

Sosiaalialan koulutuksella ei ole yhteneväistä linjausta ja ohjausta esimerkiksi kodin siisteyteen tai ravitsemustilan arviointiin. Tämä luo hajontaa ongelmatilanteisiin puuttumisessa. Harrastuneisuuden ei tulisi korvata koulutuksen tuomaa ammattitaitoa.

Pyykkikone, jonka luukku on auki ja aukossa roikkuu pyyheliinojaHaastatteluissa pohdittiin sitä, miten erilaisten työntekijöiden omat tiedot ja taidot vaikuttavat siihen, mikä on kenenkin kynnys puuttua esimerkiksi kodin puhtauteen tai riittävään ravinnonsaantiin. Sosiaalialankoulutuksessa olisi tarpeen lisätä kotitaloustaitojen opetusta, jotta sosiaalialan ammattilaisilla olisi yhteneväiset kotitaloustaidot. Tällä varmistetaan, että kaikilla on riittävä osaaminen ohjata asiakkaita.

Kotitalousopettajina voisimme työskennellä yhdessä sosiaalityön kanssa tai olla osana koulutusta opettamassa tarvittavia kotitaloustaitoja. Mielestämme tässä olisi hedelmällinen mahdollisuus moniammatilliseen yhteistyöhön.

Hanna Laatunen, Mari Riikonen, Essi Rajapolvi ja Oona Paakkunainen

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!