Siirry pääsisältöön

Työelämän vaihtoehdot kaikille – tuetusti yrittäjänä tai keikkalaisena?

21.09.2020

Teksti: Anne Korhonen
Kuvat: Omillaan osuuskunta ja Metropolia Ammattikorkeakoulu

Työelämä kuuluu kaikille, kaikkine vaihtoehtoineen ja yhdenvertaisesti - samoin kuin muut erilaiset työnteon muodot, jotka ovat arkipäivää monille nuorille. Mutta miten on osatyökykyisten tai vammaisten henkilöiden laita? Tätä pohtivat projektipäällikkö Ulla Vehkaperä Puuttuva pala -hankkeesta ja yksikönjohtaja Valtteri Rantanen NEO - OmaPolusta Tampereelta.

– Usein nuoret aloittavat työuransa tänä päivänä työskentelemällä keikkalaisena henkilöstövuokrafirmojen kautta ja saavat näin arvokasta ja monipuolista kokemusta työelämästä. Tämä toimintatapa ei kuitenkaan palvele osatyökykyisiä tai vammaisia henkilöitä. He tarvitsevat usein yksilöllisempää tukea ja osaamisen ymmärrystä. Yleiset vaatimukset voivat olla liian suuret. Myös osatyökykyisillä ja vammaisilla tulisi olla mahdollisuus saada työkokemusta avoimilla työmarkkinoilla ja konkreettista palautetta työkyvystään keikkatyön avulla, Ulla Vehkaperä kuvaa vetämänsä hankkeen tavoitetta.

Valtteri Rantanen (vas.) ja Omillaan osuuskunnan operatiivinen johtaja Riku Seppälä tekevät inventaariota.Puuttuva pala -hankkeessa rakennetaan tuetun keikkatyön mallia. ESR-rahoitteista hanketta hallinnoi Metropolian Ammattikorkeakoulu Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry:n kanssa.

– Olennaista on näiden henkilöiden työhönsä tarvitsema tuki. Rahallisia tukia meillä on, mutta henkilökohtaista tukea ei ole aina saatavilla. Esimerkiksi kehitysvammaisilla henkilöillä tietyt tuen tarpeet ovat pysyviä, komppaa NEO - OmaPolun Valtteri Rantanen.

NEO - OmaPolku on nuorten elämänhallintaa ja osallisuutta tukevaa toimintaa, jonka asiakkaita ovat kehitysvammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat nuoret sekä heidän läheisensä. NEO - OmaPolku on Setlementti Tampere ry:n toimintaa. Vuonna 2018 kehitysvammaiset nuoret perustivat NEO - Omapolun tuella Omillaan osuuskunnan työllistymisensä tueksi. Osuuskunta maksaa välineistöstä ja toimitiloista Setlementti Tampereelle käyttökorvausta. NEO - OmaPolun henkilökunta antaa tukea ja ohjausta osuuskunnan kautta työskenteleville. Tuki on sosiaalipalvelua, työhönvalmennuksen kaltaista tuetun yrittäjyyden ohjausta.

– Osuuskuntalaiset tarvitsevat tukea esimerkiksi hallinnollisiin asioihin.

Luku- ja kirjoitustaito sekä ymmärrys eivät aina riitä, mutta työkykyä on. Tähän tulisi yhteiskunnan turvata pysyvä tuki. Tuki ei välttämättä vie paljon resursseja, mutta sitä tulisi olla saatavilla, Rantanen summaa.

Hän jatkaa, että kehitysvammaisten ihmisten tulisi saada tuki sosiaalipalveluna kunnalta. Muidenkin kohdalla tuen tulisi olla järjestetty, eikä se saisi olla alueesta tai henkilöstä riippuvaa.

Osaamista palveluiden hankintaan

Rantanen näkee kehitysvammaisissa henkilöissä ison työllistymispotentiaalin. Rakenne työhön tukemiseen on jo päivä- ja työtoiminnoissa. Osaamista tulisi olla kuitenkin palveluja hankittaessa.

– Että ei osteta vain aikaa tai tiettyä määrää henkilökuntaa, vaan yksilöllistä palvelun sisältöä, joka tähtää esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn tukemiseen tai työllistymiseen. Päivä- ja työtoiminnot tarjoavat jo hyvät puitteet ihmisten tukemiseen ja omien taitojen kokeilemiseen. Jos toimintojen sisältöjä vain rikastutettaisiin ja ihmiset saisivat kokeilla tuetusti uusia taitoja perinteisten alihankintatöiden sijaan, uusia kykyjä löytyisi varmasti, Rantanen vakuuttaa.

– Ihmiset tarvitsevat paikan, jossa voivat kokeilla taitojaan. Nämä henkilöt eivät ehkä koskaan ole saaneet siihen mahdollisuutta, ja siksi työllistyminen jollekin alalle voi olla epärealistinen tavoite. Ja jos ei kokeile, ei voi tietää, Ulla Vehkaperä jatkaa.

Vaikuttamiseen tarvitaan yhteistyötäProjektipäällikkö Ulla Vehkaperä Metropoliasta ja projektivastaaja Katja Multanen Suomen Klubitalo Eskot rystä.

Kehitysvammaisilla henkilöillä on työllistymisessä vielä omana erityispiirteenä avotyötoiminta, joka on palkatonta työtä avoimilla työmarkkinoilla.

– Tästä tulisi päästä eroon. Ajatus kehitysvammaisten ihmisten työllistymismahdollisuuksia parantavasta osuuskunnasta syntyi, koska heidän työllisyystilanteensa on heikko eikä työllistymisväyliä juuri ole, Rantanen kiteyttää.

– Suomessa ajatellaan edelleen ihmisen tuen tarvetta järjestelmälähtöisesti. Ihmistä ei kohdata yksilönä, omine tarpeineen, osaamisineen ja kykyineen, Rantanen jatkaa.

Molemmat kertovat, että suurimpina työllistymisen esteinä ovat sosiaaliturvan ja palkan yhteensovittamisen vaikeudet ja pitkäkestoisen tuen puute.

– Erityisesti mielenterveyskuntoutujien osalta on noussut esille eläkkeensaajan asumistuki, johon tulisi saada suojaosuus, kun henkilö saa työtuloja. Toimeentulo heikentyy, kun asumistuki katoaa palkkatulojen myötä ja työkyky ei vielä riitä kokopäiväiseen työhön, Vehkaperä summaa kokemuksiaan.

Ammattilaisten ohjausosaaminen tärkeää

Tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen tulisi tähdätä myös tuetun yrittäjyyden suuntaan. Tästä valmennustyötä tekevillä ei usein ole kokemusta.

– Tuettu työllistyminen ohjaa usein työtehtävien räätälöintiin ja palkkatyöhön toiselle työnantajalle. Oma juttu voi kuitenkin löytyä vaikka tuetun yrittäjyyden kautta, Valtteri Rantanen kertoo kokemustaan.

– Myös valmennus- ja ohjaustyön ammattilaiset tarvitsevat tukea osaamiseensa. Heidän tulisi ymmärtää laajasti työelämän ilmiöitä ja työkyvyn tukemisen ulottuvuuksia. Tiedon tarvetta on myös mm. TE-toimiston asiantuntijoilla, Ulla Vehkaperä jatkaa.

Työn merkitys on valtava

Jokainen haluaa olla merkityksellinen ja olla osallisena työelämässä.

– Keikkatyö on riskitöntä työnantajalle: tarvitsee sitoutua vain yhteen keikkaan ja saa täsmätyölle tekijän. Jokaisella meistä on työkykyä ja sitä tulisi saada hyödyntää tasa-arvoisesti. Ei luoda kahtiajakoista työelämää, jossa vammaiset ihmiset ovat osattomia työelämästä, Ulla Vehkaperä summaa haastattelun ajatukset.

– Työnantajille tulisi kertoa, mitä työn teettäminen tai palveluiden ostaminen esimerkiksi osuuskunnan kautta tarkoittaa. Sosiaalisesta vastuullisuudesta tulisi tulla yhtä tärkeää yrityksille kuin esimerkiksi ympäristövastuu. Ehkä myös muita kannustimia yrityspuolelle tarvittaisiin, Rantanen lisää lopuksi.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön Monimuotoinen työelämä -extralehdessä 2020 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!