Blogit

Vateslaisten pohdintoja työkyvystä, yhdenvertaisuudesta ja muista ajankohtaisista tai muuten vain tärkeistä asioista. Julkaisemme myös vierasblogikirjoituksia.

Akselin tarina

30.09.2015

Elettiin 1950- ja 60-luvun vaihdetta. Ystävälläni Mirjalla oli lievästi kehitysvammainen serkku, Akseli, paljon Mirjaa vanhempi. Akseli oli ollut lapsena Vaalijalan kuntoutuskeskuksessa ja siirretty sitten lähemmäksi omaisiaan, kunnan vanhainkotiin. Mirjan isä halusi kuitenkin siskonsa pojan pois laitoksesta ja niin Akseli siirtyi asumaan Mirjan perheeseen ja pääsi helpommin pitämään yhteyttä muihin sukulaisiinsa.

Akseli auttoi maataloustöissä ja eläintenhoidossa, ja oli tosi hyvä niissä, sillä Vaalijalassa oli kehitysvammaisia opetettu maataloustöihin ja maanviljelyksiin liittyviin töihin. Hän oli myös erityisen tekninen ihminen ja osasi korjata kaikki mopojen ja muidenkin koneiden viat. Ensin hän ostikin mopon itselleen ja sitten innostui muistakin moottoroiduista peleistä. Akseli pääsi elämään kiinni, ajoi ajokortin ja muutti myöhemmin läheiseen kaupunkiin. Hän siirtyi asumaan itsenäisesti ja pääsi tehtaalle töihin.

Kehitysvammaisilla on paljon hienoja ominaisuuksia, kuten Akselilla. Hän oli teknisen osaamisen lisäksi hyvin musikaalinen, ja hän myös kutoi sukkia ja ompeli ompelukoneella vanhoista paidoista nenäliinoja, joihin hän osasi tikata talon kuvia. Se oli sen ajan green care -touhua.

Akseli kuoli 90-vuotiaana ja eli kivan elämän jättäen itsestään Mirjalle paljon mukavia muistoja ajoilta, jolloin hän asui heidän  kodissaan.

Jaana Pakarinen
toimitusjohtaja