Blogit

Vateslaisten pohdintoja työkyvystä, yhdenvertaisuudesta ja muista ajankohtaisista tai muuten vain tärkeistä asioista. Julkaisemme myös vierasblogikirjoituksia.

Hyvä perehdytys säästää kaikkien työaikaa

09.10.2018

Työtehtävään ja organisaation toimintaan perehdyttämisen on nykyään jo tajuttu olevan tärkeää. Työturvallisuuslaissakin edellytetään, että työnantaja antaa tarvittavan perehdytyksen työolosuhteisiin ja -menetelmiin, työvälineisiin sekä turvallisuuteen ja terveyteen liittyvistä asioista. Hyvään perehdyttämiseen kuuluu tutustuttaminen työpaikkaan (organisaatio, tavat, toiminta-ajatus), työyhteisöön (työtoverit, sidosryhmät), työympäristöön (koneet, laitteet, tilat) ja tehtävään (välineet, säännöt). Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää työssäoppijoiden eli nykyisin koulutussopimuksella työskentelevien ja oppisopimusopiskelijoiden perehdytykseen. Opiskelijan - varsinkin nuoren ihmisen - ollessa kyseessä on muistettava, että useimmat työyhteisössä itsestään selviltä tuntuvat asiat eivät välttämättä ole selviä kaikille. Perehdytyksen täytyy siis olla yksityiskohtaista ja syvällistä.

Organisaatioilla olisikin hyvä olla olemassa perehdytyssuunnitelma. Suunnitelmaan tulisi kirjata perehdytyksen tavoite, kohderyhmät ja sisältö (kuka, mitä, kenelle). Myös seuranta on tärkeää, eli miten perehdytys sujui ja olisiko jotain, mitä pitäisi muuttaa.

Aloinkin miettiä, miten asiat hoidettiin, kun itse aloitin työelämässä 1980-luvun taitteessa. Kesätyöläiselle osoitettiin työpiste ja kerrottiin tehtävät. Työterveyshuollosta ja ruokailusta kyllä mainittiin. Sitten vaan töihin. Myöhemmin äitiyslomansijaisuuksia pankin lakiasioissa tehdessäni työ taisi opettaa tekijäänsä. Tosin apua sai tarvittaessa kollegoilta, mutta perehdytystä siinä muodossa, kuin se nykyään ymmärretään, en saanut. Ensimmäisessä vakituisessa työpaikassa 1980-luvun puolivälissä oli edeltäjän tekemä kansio, joka alkoi sanoilla: älä säikähdä mitään! Tulin yksityissektorilta kuntapuolelle ja olin yksin hallinnon kanslistina. Tuota tehtävää ei kukaan muu paikalla olijoista ollut koskaan tehnyt, ei ainakaan tunnustanut, joten kantapään kautta ja mallia katsoen pääsin pikkuhiljaa perille asioista. Myös se, mitä tuossa organisaatiossa tehtiin, täytyi itse hahmottaa. No täytyy kyllä sanoa, että edeltäjäni kävi kahtena päivänä jotain pikaisesti kertomassa ja sain soittaa hänelle tarvittaessa, hyvä niinkin.

Perehdytys Vates-säätiössäkin on paljon muuttunut siitä, kun itse taloon tulin. Silloin huoneessa odotti nippu papereita, tervetulotoivotus ja huoneellinen mappeja, joita sitten varovasti tutkin. Nykyään uusi työtekijä päässee paremmin sisään siihen, mitä säätiö tekee, kiitos perehdytyskansion ja -suunnitelman. Tosin perehtyminen vaatii tulijalta omaa aktiivisuutta.

Myös perehdytys uuteen työtehtävään tulisi hoitaa hallitusti. Olen ollut säätiössä yli 20 vuotta, eli tietoa pitäisi olla. Kuitenkin jouduin itsekin uuden eteen keväällä, kun Job Shadow -päivää alettiin taas järjestää. Koska päivän organisointiin ei ollut kokopäiväistä resurssia, tein työtä oman työn ohessa. Täten omien tekemisten rajaaminen oli mietittävä tarkkaan. Valmista toimintamallia ja siis perehdytysohjeita ei ollut.

Miksi perehdytys on sitten niin tärkeää? Jos perehdytys on hoidettu kunnolla, uusi työntekijä pääsee nopeasti kiinni työtehtävään, mihin hänet on palkattu. Hän tietää, keneltä kysyä epäselvissä tilanteissa. Hyvä perehdytys säästää kaikkien työaikaa. Ihanne tietysti olisi, että uusi henkilö pääsisi aloittamaan jo silloin, kun edellinen on vielä töissä. Tuolloin perehtyminen tehtävään olisi helpompaa ja voisi tehdä mieltä askarruttavat kysymykset tehtävää jo hoitaneelle. Muistettakoon myös, että hyvin hoidettu perehdytys myös sitouttaa uuden työntekijän työpaikkaan ja vähentää vaihtuvuutta.

Marianne Pentikäinen
johdon sihteeri
työsuojeluvaltuutettu

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: