Siirry pääsisältöön

Työhyvinvointi - asenteesta kiinni?

11.12.2015

Työhyvinvointi ja työssäjaksaminen ovat nousseet pinnalle viimeaikaisessa keskustelussa. Mikä sitten edistää hyvinvointia ja jaksamista ja sitä kautta työurin pidentämistä? Nykypäivänä voidaan väittää, että muutos on pysyvä olotila. Enää ei voi luottaa, että työsuhde kestää seuraavat 10 vuotta tai peräti eläkeikään saakka, niin kuin aiemmin. Lyhyet keikkatyöt ja projektityösuhteet yleistyvät. Se on uusi haaste työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Myös ikääntyneet työntekijät tuovat oman haasteensa työpaikoille. Tulisikin miettiä, miten työpaikalla tullaan huomioimaan työkyvyn aleneminen - onko mahdollista siirtyä toisiin tehtäviin tai voidaanko tehdä muita ratkaisuja, esimerkiksi lyhentää työpäivää. Muun muassa näitä aiheita pohdittiin Voihan työelämä! -teemaviikon Stressi haltuun -tapahtumassa marraskuussa.

Stressin hallinta on avainasemassa tilanteissa, jotka aiheuttavat epävarmuutta. Muutostilanteet vaativatkin hyvää esimiestyötä ja johtamista sekä työntekijältä itseltään jatkuvaa itsensä kehittämistä. Hyvä tiedotus muutostilanteessa sekä mahdollisuus osallistua muutokseen edistävät stressin hallintaa ja työhyvinvointia. Keinoina ovat puhuminen, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, mahdollisuus oppia uutta ja itse kehittää työtään. Myös työn sujuvuus, yhteistyö ja toimivat työvälineet - töiden priorisointia unohtamatta - vaikuttavat suuresti stressitasoon ja hyvinvointiin.

Työhyvinvointia edistää myös luottamus, tarkoittaen niin johdon luottamusta työntekijöiden ammattitaitoon ja sen arvostamista kuin myös toisinpäin. Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu, kaikkien huomioiminen sekä se tunne, ettei tarvitse olla yksin, ovat työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, joita ei voi sivuuttaa. Työpaikalla pitää myös voida olla oma itsensä ja haasteita pitää olla sopivasti. Ja - kuten eräs yritysjohtaja totesi - työssä pitää olla myös hauskaa.

Miten sitten voisi tehdä? Oma hyvinvointi on paljon kiinni omasta asenteesta. Pitää muistaa elää kokonaista elämää; jakaa aikaa ja energiaa sopivasti kaikille elämänalueille. On muistettava huolehtia päivittäisestä palautumisesta; työn vastapainoksi tarvitaan sopivasti lepoa ja muuta vaihtelevaa, työtoiminnasta poikkeavaa tekemistä. Olisi hyvä arvioida säännöllisesti omaa hyvinvointia ja kokonaiselämäntilannetta. Epäkohtiin kannattaa tarttua ja miettiä, mitä voisi tehdä toisin sekä kokeilla vaihtoehtoisia tapoja toimia. Epäkohdat on otettava puheeksi niihin liittyvien tahojen kanssa. Kokemusten ja keinojen jakaminen muiden ihmisten kanssa sekä tarvittaessa avun hakeminen terveydenhuollosta on suositeltavaa. Kannattaa olla sitkeä.

Jokaisen tulisikin muistaa, että kiire ja stressi pitkään jatkuessaan vaikuttavat suoriutumiseen ja heikentävät päättelykykyä.

Marianne Kaunismäki
viestintäassistentti, johdon sihteeri

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!