Siirry pääsisältöön

Työelämän saavutettavuus

Työyhteisöt ovat yhä monimuotoisempia. Monimuotoisuus on erilaisuutta, jota määrittää esimerkiksi ikä, sukupuoli, vammaisuus, terveydentila, entinen alkuperä, uskonto, seksuaalinen suuntautuneisuus jne. Kaikki ihmisiä pitää kohdella samalla tavalla, eikä saa erilaisuuden takia saattaa eri asemaan tai syrjiä. Tämä koskee niin työntekijöitä kuin asiakkaita.

Yhdenvertaisuus on perusoikeus, joka mahdollistaa sen, että yhteiskunnassa kaikilla on mahdollisuus kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja. Henkilöön liittyvät tekijät eivät saa tätä estää.

Tälle sivustolle on kerätty tietoa, lähteitä ja artikkeleita työelämän esteettömyydestä. Näkökulmana on vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden työllistyminen tai työssä pysyminen sekä työelämän monimuotoisuus.

Työpaikan esteettömyydellä tarkoitetaan työpaikkarakennuksen saavutettavuutta, liikkumis- ja toimimisesteettömyyttä rakennuksessa, ergonomista työympäristöä, joustavaa työn organisointia, tasa-arvoista kohtelua, helppokäyttöisiä työvälineitä ja kaikkien saavutettavissa olevia palveluja. (Työterveyslaitos).

Työelämän saavutettavuuden näkökulmat
  • Fyysinen ympäristö - liikkuminen, ergonomia, apuvälineet, turvallisuus, aistiesteettömyys
  • Psyykkinen  ympäristö - moninaisuuden arvostaminen voimavarana, kykyjen arvostus, kuulluksi tuleminen
  • Sosiaalinen ympäristö  - työyhteisön tiedot, taidot ja asenteet erilaisia tarpeita kohtaan
  • Viestinnällinen ympäristö - tiedonsaanti, viestinnän selkeys, monikanavaisuus
  • Taloudellinen esteettömyys - avustajan ja apuvälineiden huomiointi, työmatkojen kompensointi

Työelämän esteettömyys myös mahdollistaa 

  • Henkilökohtaisten apuvälineiden käyttämisen (esimerkiksi pyörätuoli, kuulolaite, opas- tai avustajakoira)
  • Ympäristön erilaisten ominaisuuksien hyödyntäminen  (esimerkiksi induktiosilmukka, valaistus, hissi)
  • Monet ammattilaisen antavan palvelun käytön (esimerkiksi avustaja, tulkki, opas)

Artikkeleita esteettömyydestä

26.01.2024

Vuoden 2023 aikana on muodostettu työllisyysalueita, jotka ottavat vastuun työllisyydenhoidosta vuoden 2025 alussa. Vaikka suunnitelmat piti palauttaa työ- ja elinkeinoministeriöön lokakuun 2023 lopulla, suunnitelmia kehitetään edelleen. Esimerkiksi palveluiden järjestämisen käytännön prosesseja hiotaan työllisyysalueilla vuoden 2024 aikana. Ministeriöön palautettiin 38 järjestämissuunnitelmaa ja 7 poikkeushakemusta. Lisäksi on viisi kuntaa, jotka eivät ole mukana minkään työllisyysalueen suunnitelmassa. Yksin kaupunkina järjestämissuunnitelman jätti viisi kaupunkia, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Lahti ja Vantaa. Työ- ja elinkeinoministeriön ehdotukset perälautamenettelyssä mukana oleville kunnille on julkaistu marraskuun lopulla. Ehdotuksen mukaisesti työllisyysalueita muodostuisi 44 kpl.

Kuntakokeiluista kohti työllisyysalueita

13.12.2023

Nita Halosen viesti työnantajille ja työyhteisöille on se, että diagnoosi ei kerro ihmisestä mitään. Diagnosoidun sairauden perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä siitä, millainen ihminen on tai miten hyvin hän työskentelee.

Diagnoosi ei määritä ihmistä - Työpaikka löytyi työhönvalmennuksen avulla

25.10.2023

Selkokielen neuvottelukunta on julkaissut selkokielen toimintaohjelman vuosille 2024–2026. Suomessa selkokieltä tarvitsee joka kymmenes ihminen.

Selkokielen uusi toimintaohjelma on julkaistu

15.08.2023

Henkilökohtaisten avustajien saaminen on yhä vaikeampaa, ja työntekijäpula vaikuttaa jo vammaisten ihmisten turvallisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Monelle ongelma kertautuu edelleen, kun avustajapula heikentää myös mahdollisuuksia työnhakuun tai työssä käymiseen ja haastaa oman jaksamisen. Elina Mäkikunnas on opettajana unelmiensa ammatissa, eikä työpäivästä suoriutuminen aiheuta ongelmia – jaksaminen alkaa olla kortilla vasta työpäivän jälkeen, kun toinen työrupeama avustajakuvioiden selvittelyssä alkaa.

Järjestelmän takia osatyökykyinen?

08.06.2023

Vammaispalveluja koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan. 1.3.2023 eduskunta hyväksyi lain sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisena. Uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan 1.10.2023. Uudella vammaispalvelulailla kumotaan Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Samalla muutetaan mm. kehitysvammaisten erityishuollosta annettua lakia, sosiaalihuoltolakia, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia ja mielenterveyslakia. Nämä ovat voimassa siihen asti, kun uusi laki tulee voimaan.


03.02.2023

Osaavan työvoiman saatavuusongelmat kurittavat niin yksityistä kuin julkista työnantajaa. Tässä kohtaa yleensä katseet kääntyvät kansainvälisten osaajien houkutteluun – siis työperäiseen maahanmuuttoon. Sen sijaan kotimaiset työvoimareservit – etenkin henkilöt, jotka haluaisivat ja pystyisivät antamaan työpanoksensa työmarkkinoilla – jäävät työnantajien ajatuksissa helposti marginaaliin.

Työnantajayhteistyö tarvitsee paradigman muutoksen

02.08.2022

Raudaskylän opistolla esteettömyys toteutuu arjessa monin tavoin.

Paikka, joka ei syrji ketään

29.06.2022

Elisabeth Hästbacka selvitti tutkimuksessaan Equal participation in society? Perspectives on the opportunities of persons with disabilities in Finland vammaisten henkilöiden yhtäläisen osallisuuden toteutumista yhteiskunnan eri aloilla. Tutkimus perustui artikkeleihin, joiden perusteella näyttää siltä, että työelämäosallisuus on eniten tutkittu yhteiskunnallisen osallisuuden alue.


02.06.2022

Vammaisten ja osatyökykyisten työllistämistä edistävä toimijakenttä on mielenkiinnolla, mutta myös kasvavalla huolella, seurannut viimeaikaista kehitystä. Mihin suuntaan työllistymiseensä tukea tarvitsevien henkilöiden mahdollisuudet ovat lopulta kääntymässä? Kehitys sisältää osin ristiriitaisia viestejä. Kaija Ray kirjoittaa Vatesin artikkelissa, miten vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen haasteita on käsitelty ja haettu niihin ratkaisuja useista näkökulmista. Miltä tilanne vaikuttaa tällä hetkellä?


04.04.2022

Työllisyydenhoidon kenttä on suurten mullistusten keskellä, ja uudistuksia on tulossa lisää tulevina vuosina. Tavoitteena on työllisyysasteen kasvu. Nyt jos koskaan on aika rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden ja rajapintojen kesken. Kun eri uudistuksia tehdään samanaikaisesti, on erityisesti kokonaiskuvan muodostaminen tärkeää.


04.04.2022

Keväällä 2021 kysyimme kuntien työllisyyspalveluista vastaavilta, kuinka alueilla hyödynnetään järjestöjen työllisyystoimia ja osaamista. Vastaukset eivät yllättäneet. Järjestöjen työllistämistä edistävät palvelut tunnistettiin parhaiten, kun taas järjestöjen erityisosaaminen esim. vamman tai sairauden vaikutuksista työllistymiseen jäi vähiten hyödynnetyksi. Tässä meillä on jokaisella peiliin katsomisen paikka. Olemmeko tuoneet tarpeeksi hyvin esille järjestöjen moninaisuutta?

Nyt on aika vaikuttaa – työllisyydenhoito murroksessa

04.04.2022

Vates-säätiön aluetoiminta, Vamlas ja Kehitysvammaliitto järjestivät 31.8.-2.9.2021 Työmaailman parannusviikko –webinaarisarjan. Toistamiseen toteutetussa kolmipäiväisessä webinaarissa kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja työnantajayhteistyöstä, meneillään olevista työllisyydenhoidon uudistuksista sekä uusista toimintamalleista vammaisten ja tukea tarvitsevien henkilöiden työllisyyden parantamiseksi.

Kaikille yhdenvertainen, parempi työmaailma

24.03.2022

Saara Reiman: Autismiin liitetyt, pitkälti virheelliset, ennakkoluulot ylläpitävät osaltaan mielikuvaa siitä, että autisten ihmisten työllistäminen on työnantajalle vaikea ja hankala prosessi. Vaikka autistien tarvitsemat mukautukset ovat hyvin yksilöllisiä, pelkällä hyvällä tahdolla ja joustavalla asenteella päästään pitkälle. Ne ovat usein myös asioita, joiden huomioiminen parantaa myös neurotyypillisen henkilöstön (joilla ei ole autistisia piirteitä) hyvinvointia


28.01.2022

Vates-säätiö toteutti kesällä 2021 taustaorganisaatioilleen kyselyn, jossa kysyttiin heidän näkemyksiään YK:n vammaissopimuksen kansallisen toimintaohjelman tavoitteiden toteutumisesta. Kysely on tehty aiemmin vuosina 2017 ja 2019. Vastausten perusteella tietoisuus aiheesta on lisääntynyt, mutta käytännön toteutus etenee hitaasti.

YK:n vammaissopimuksen konkretisoituminen vaatii vielä työtä

27.01.2022

Opetus- ja kulttuuriministeriön saavutettavuussuunnitelma julkistettiin kesäkuussa 2021. Suunnitelman yksi tavoite on saada korkeakoulutuksen saavutettavuus kirjattua yliopisto- ja ammattikorkeakoululakiin. Kysyimme suunnitelman ohjausryhmässä mukana olleelta vaikuttamistyön asiantuntijalta sekä kahdelta kohderyhmään kuuluvalta Helsingin yliopiston opiskelijalta, miten saavutettavuus toteutuu Helsingin yliopistossa.

Korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelma askel oikeaan suuntaan – Nyt tarvitaan konkreettisia tekoja

27.01.2022

Viime vuoden syyskuussa käynnistyi ESR-rahoitteinen Verkkovalmennuksella ja tuetulla työkokeilulla kohti koulutusta ja työtä -hanke, tuttavallisemmin Vesku-hanke. Hankkeen tavoitteena on kehittää työkokeilua vastaamaan paremmin pitkään koulutuksen ja työn ulkopuolella olleiden aikuisten tarpeisiin sekä lisätä osallistujien opiskelu- ja työllistymisvalmiuksia. Hankkeen toteuttaa Silta-Valmennusyhdistys yhdessä Vates-säätiön ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK) kanssa.

Verkkovalmennuksella ja tuetulla työkokeilulla kohti koulutusta ja työtä

26.01.2022

Elämänlaatua ruuasta -hankkeen tavoitteena on edistää työelämän ulkopuolella olevien ravitsemusterveyttä sekä hakea laadukkaan ravitsemuksen yhteyksiä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, jonka yhtenä osa-alueena on pitkällä tähtäimellä työllistyminen.

Keskustelua ruuasta, hyvinvoinnista ja työllistymisten edellytyksistä

18.01.2022

Monipuolinen järjestö- ja vaikuttamistyö auttoi Jaana Tiiriä, 25, fokusoimaan mielenkiintonsa kohteita tulevaisuuden työelämää varten. Työuran alkuvaiheessa intohimo vaikuttamiseen vei Tiirin vapaa-ajan. Tänä päivänä tilaa jää työn lisäksi myös harrastuksille.

Järjestömaailmasta löytyi intohimo vaikuttamiseen

13.08.2021

Osaamisen kehittäminen kuuluu kaikille. Tukea ja palveluita tulisi olla saatavilla matalalla kynnyksellä tai kynnyksettömästi. Osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla on tarve- ja yksilölähtöistä osaamisen tuottamista.

Osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla

08.06.2021

YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksen pohjalta on laadittu Suomen toimintaohjelma vuosille 2020–2023. Vates nostaa esiin huomioita kolmesta säätiön toiminnan kannalta keskeisimmästä artiklasta ja niihin liittyvistä tavoitteista.

Vammaissopimuksen toimintaohjelmassa vahva huomio työllisyyteen ja koulutukseen

23.09.2020

Job Shadow Day – työn seurannan päivä on lähtöisin Irlannista, jossa sitä on järjestetty vuodesta 2009 alkaen. Suomessa Job Shadow Day järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014 ja siihen osallistui kymmenen nuorta vaasalaisesta Resurscentret Föregångarna -työpajasta. Sittemmin tapahtumasta on tullut valtakunnallinen.

Maatiloista rajavartiolaitokseen - Job Shadow Day mahdollistaa unelmien toteuttamisen

23.09.2020

Meidän kaikkien osaamista ja työpanosta tarvitaan tulevaisuudessa. Maailma muuttuu koko ajan ja koronavirus aiheutti muutosloikan, mutta kolikolla on myös toinen puoli. Suuri osa työn kysynnästä ja osaamisen tarpeesta syntyy siitä, että poistuvan työvoiman tilalle on löydettävä jatkajia olemassa oleviin tehtäviin. Tarvitaan myös uudistajia.

Työvoimatarpeeseen on vastattava ottamalla kaikki reservit käyttöön - Nuoret ikäluokat eivät riitä 15 vuoden päästä täyttämään työvoiman tarvetta

23.09.2020

Monimuotoisessa työyhteisössä osataan mukauttaa työtä sekä hyödyntää erilaisia toimintatapoja ja keinoja, jotta taustaltaan ja esimerkiksi työkyvyltään erilaisten ihmisten kyvyt saadaan parhaiten käyttöön. Jokainen voi löytää kykyjensä mukaisen paikan. Monimuotoisuutta voi edistää monin yksinkertaisin keinoin.

Monimuotoinen työelämä on pieniä tekoja

01.06.2020

Meillä kaikilla on yhdenvertainen oikeus toimeentulon hankkimiseen valitsemallamme työllä. Yhdenvertaisuutta turvataan ammatillisessa koulutuksessa tarjoamalla esteetön ja saavutettava oppiminen. Oppimisessa keskeisiä ovat aidot työelämän oppimisympäristöt. Niissä opitaan toimimista työyhteisön jäsenenä, työtehtävien hallintaa ja oman osaamisen kehittämistä.

Työelämä on tärkeä oppimisympäristö - Ohjaaja tai työhönvalmentaja madaltavat työnantajan rekrytointikynnystä

29.05.2020

Pirkko Mahlamäki on tehnyt vammaispoliittista vaikuttamistyötä 23 vuotta. Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2010 hän kertoi työstään vammaispoliittisena asiantuntijana Euroopan vammaisfoorumissa ja Suomen Vammaisfoorumin ensimmäisenä pääsihteerinä. Mahlamäki kertoo nyt, ovatko vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus ja oikeudet Suomessa hänen nähdäkseen parantuneet.

Vaikuttamistyötä vammaisten oikeuksista kokemuksen rintaäänellä

20.12.2019

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista voimassa kolme vuotta. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista on laadittu takaamaan vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, mukaan lukien oikeus työhön (artikla 27). Vates-säätiö teki oman kyselyn taustayhteisöilleen siitä, onko sopimus vaikuttanut mm. vammaisten henkilöiden työelämäosallisuuteen ja koulutukseen pääsyyn.

Vammaiset henkilöt jäävät yhä usein syrjään työelämästä

07.03.2018

Kun Vesa Kosken näkö äkisti heikentyi, hän uskoi pärjäävänsä uusilla silmälaseilla. Häneltä löytyi kuitenkin harvinainen silmäsairaus. Aluksi työ leipomon varastotyöntekijänä näytti päättyvän.

Leipomon muutokset auttoivat jatkamaan töissä

06.03.2018

Aluehallintovirastoihin (AVI) on tullut vain vähän epäilyjä syrjinnästä työelämässä vammaisuuden perusteella. Syrjintäepäilyistä ei kuitenkaan aina välttämättä ilmoiteta. Yhdenvertaisuussuunnitelman olemassa oloa aletaan valvoa otoksilla ainakin Lounais-Suomen työpaikoilla tästä vuodesta alkaen.

Yhdenvertaisuussuunnitelmia aletaan valvoa Lounais-Suomessa - Työpaikkailmoituskin voi olla syrjivä

06.06.2017

Työnantajien avoimuus työn todellisista vaatimuksista, ymmärrys erilaisia työnteon tapoja kohtaan ja mahdollisuus tehdä työhakemus monin eri tavoin - muun muassa tällaisia ovat vammaisten nuorten toiveet työnantajille. Nuoret pohtivat työnhakua ja työn tekemistä edistäviä ja hidastavia seikkoja työpajassa, joka järjestettiin osana Vahti-hanketta.

Avoimuutta ja esteettömyyttä työnhakuun

25.04.2017

Nico ja Piia tutustuivat Rovaniemen Luoviin

Päiväni Luovilla

09.03.2017

Esteetön kieli työelämässä -tilaisuuteen 7.3.2017 osallistui noin 50 henkilöä. Päivän aikana kuultiin mm. selkokielestä, selkouutisten teosta ja saavutettavista verkkosivuista.


26.05.2016

Jeremiah Sodoka sairastaa selkäydinperäistä lihassurkastumaa. Pyörätuoli ei estä työskentelyä liiketalousalalla. Suunnitelmissa on vammaisia auttavan yrityksen perustaminen.

Kiitollinen koulutuksesta, toistaiseksi työtön

10.05.2016

Verainen on työllään edistänyt vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä.

Esteettömyyden Tulisielu-tunnustus Lihastautiliiton Liisa-Maija Veraiselle

22.03.2016

Kaija Ray: Esteettömyys työelämässä tai vaikkapa liikkumisessa ei ole hyvän mielen tai pahan mielen asia – sitä joko on tai ei ole. .

Esteettömyydestä kuultua

17.02.2016

Kaija Ray: Luiskat eivät yksin riitä, esteitä pitäisi poistaa myös ajattelumalleistamme.


11.02.2016

Jaana Pakarinen: Esteitä on erilaisia, ne haittaavat jotenkin ja jokaisen esteen voittamiseen tarvitaan omanlaisensa keinot. Vates-päivillä haetaan esteettömyyteen erilaisia näkökulmia sen tunnetuimman, fyysisen esteettömyyden lisäksi.


10.12.2015

Vaasa on tullut neljänneksi Euroopan laajuisessa Esteetön kaupunki -kilpailussa. Palkinnot jaettiin Brysselissä 8.12. Vaasan kaupunki sai kunniamaininnan osallistumisestaan Job Shadow Day -kampanjaan, jonka Vates lanseeraasi Suomeen.

Job Shadow Day toi kunniamaininnan esteettömyydestä

06.11.2015

ESKE:n Esteettömyystreffien marraskuun tapaamisen teemana oli kommunikoinnin esteettömyys. Aiheesta alustivat projektijohtaja Lena Wenman Finlandssvenksa teckenspråkiga rf:stä ja projektipäällikkö Hannu Virtanen Kehitysvammaliiton Saavutettavuusyksiköstä.

Menikö viesti perille? Teemana esteettömyys

17.11.2014

Työtehtäviä hoidetaan yhä enemmän sähköisesti, ostoksia tehdään verkossa ja useat eri virastot ovat siirtäneet palvelunsa verkkoon. Tämä asettaa uusia vaatimuksia kaikkien verkkopalveluiden saavutettavuudelle ja esteettömyydelle.

Näkövammaiset käyttäjät mukaan verkkopalveluiden kehittämiseen