Siirry pääsisältöön

Miten rekrytoisin vammaisen henkilön – tiedontarvetta edelleen paljon

ti syysk. 22 12:44:00 2020

Teksti: Anni Kyröläinen
Graafi: Joni Ulmanen

Anni Kyröläisen selvitys vammaisten henkilöiden työllistymisen esteistä valmistui kesäkuussa. Hän kertoo, mitä asioita selvityksessä nousi esiin työnantajien näkökulmasta. Epävarmuus vammaisen henkilön suoriutumisesta työssä ja avustamiseen kuluvasta ajasta on usein vielä syy olla palkkaamatta vammaista osaajaa.

Laadin työ- ja elinkeinoministeriössä selvityksen vammaisten henkilöiden työllistymisen esteistä. Kävin läpi lainsäädännöllistä puolta, palvelurakennetta ja käytäntöjä sekä asenteita. Johtopäätöksenä oli, että työllisyyden ekosysteemin kaikilla osa-alueilla olisi syytä lisätä tietoisuutta vammaisuudesta, siihen liittyvistä rajoitteista ja esteistä mutta myös mahdollisuuksista.

Myös ekosysteemin toimijoiden välinen yhteistyö on tärkeää. Vammaisten henkilöiden oikeuksien turvaaminen velvoittaa kaikkia hallinnonaloja YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti, ja yksi työni keskeisimmistä lähtökohdista onkin vammaissopimuksessa määritelty oikeus työhön.

Yksi työni osa-alueista oli työhön hakeutuminen ja siihen vaikuttavat tekijät. Työelämään pääsyssä esimerkiksi vammaispalvelut määrittävät toimintakykyä ja mahdollisuuksia. Lisäksi erilaiset työ- ja toimintakykyä ylläpitävät toimet ovat tärkeitä. Tässä artikkelissa nostan esille rekrytoinnin työnantajan näkökulmasta. Sillä vaikka palvelut toimisivat, on työnantajapuolella edelleen nähtävissä erilaisia haasteita vammaisten henkilöiden rekrytoinnissa.

Työnantajilta, jotka haluaisivat palkata vammaisen henkilön, tulee viestiä, etteivät he tiedä, mistä aloittaa tai kenen puoleen kääntyä. Meillä on saatavilla erilaisia tukitoimia esimerkiksi palkkatuesta kuntalisiin ja työolosuhteiden järjestelytukeen. Tuet ovat kuitenkin alikäytettyjä ja niiden haku koettu hankalaksi. Tämä voi johtaa siihen, että rekrytointitilanteessa valitaan se hakija, jonka vuoksi tällaista vaivaa ei tarvitse nähdä. Ideaalitilanteessa nämä tuet olisivat vain erinomainen lisä ja porkkana, kun palkataan osaava työntekijä. Esimerkiksi työkykykoordinaattorien työllä ja oikealla viestinnällä on suuri merkitys, kun halutaan selkeyttää ja helpottaa tukitoimien saatavuutta ja käytettävyyttä niin työnantajan kuin työntekijänkin näkökulmasta. Siten voidaan myös paikata katvealueita, joita eri viranomaisten välille helposti palveluviidakossa syntyy.

Olisi myös tärkeää, että kaikissa tarvittavissa palvelusektoreissa näkökulma olisi aktiivisessa osallisuudessa ja työllistymisessä hoivan tai nykytilan ”säilyttämisen” sijaan. Nyt näin ei välttämättä esimerkiksi aina vammaispalveluissa ole.

Graafi: kolme sanaa Osaaminen, Kustannukset, Reaktiot.Lähde: Kyröläinen Anni: Vammaisten henkilöiden työllistymisen rakenteelliset esteet. TEM.

Paljon on kyse myös asenteista ja mielikuvista. Kun rekrytointikanavien saavutettavuus on arkipäivää, työpaikkailmoituksissa tulee olla myös esteettömyystiedot ja huolehditaan digitaalisesta saavutettavuudesta sekä ylipäätään työelämän kuvaston ja sanaston monimuotoisuudesta. Näin vaikutetaan pitkällä tähtäimellä yhdenvertaisten työmarkkinoiden syntyyn.

Erään kansainvälisen tutkimuksen mukaan 70 prosenttia HR-ammattilaisista ja muista esimiehistä totesi, että haluttomuus rekrytoida vammaisia henkilöitä johtuu vaikeudesta arvioida vammaisten kykyä suoriutua työtehtävistä ja heidän auttamiseensa käytettävän ylimääräisen ajan määrää. Tutkimuksesta kuitenkin ilmenee, että työnantajat, jotka olivat aikaisemmin rekrytoineet vammaisia henkilöitä, olivat kiinnostuneempia palkkaamaan vammaisen henkilön myös uudelleen. Mielenkiintoista oli myös, että vammainen henkilö palkattiin 3,4 kertaa todennäköisemmin organisaatiossa, jolla oli kirjallinen politiikka koskien vammaisten henkilöiden rekrytointia.

Meillä on paljon hyvää lainsäädäntöä ja sopimuksia. Työnantajien fokus näyttää kuitenkin olevan enemmän lain noudattamisessa kuin aidon yhdenvertaisuuden edistämisessä. Näin ne tekijät, jotka epätasa-arvoa synnyttävät, eivät muutu tai nouse keskiöön. Tämän suunnan kääntyessä pääsemme kulkemaan kohti aidosti yhdenvertaisia työmarkkinoita.

Anni Kyröläisen tekemä selvitys on luettavissa TEMin sivuilla:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ (aukeaa uuteen välilehteen)

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön Monimuotoinen työelämä -extralehdessä 2020 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: