Kuulovamma ja työ

Työikäisestä väestöstä arvioidaan olevan eri tavoin kuulovammaisia noin 10 prosenttia. Myös nuorten kuulovammat lisääntyvät vapaa-ajan melun vuoksi (esim. konsertit, ravintolat ja korvakuulokkeet). Huonokuuloiset ovat valtaväestöä yleisemmin työttöminä. Jos työympäristön toimimattomuus ja kuuntelutilanteiden uupumus pitkittyy, voi se viedä kuulovammaisen henkilön työkyvyttömyyseläkkeelle.

Näkövammaiset käyttäjät mukaan verkkopalveluiden kehittämiseen

Työtehtäviä hoidetaan yhä enemmän sähköisesti, ostoksia tehdään verkossa ja useat eri virastot ovat siirtäneet palvelunsa verkkoon. Tämä asettaa uusia vaatimuksia kaikkien verkkopalveluiden saavutettavuudelle ja esteettömyydelle.

Kuulon paraneminen lisää ammatillista kunniahimoa

Normaalikuuloinen ei tule ajatelleeksi, miten monella tavoin huonokuuloisuus hankaloittaa pärjäämistä työssä ja arjen tilanteissa. Moni kuulovammainen ihminen on saanut apua sisäkorvaistutteesta, joka on parantanut kuuloa ja siten mahdollistanut paluun työelämään.

Selkokieli rakentaa esteettömyyttä

Selkokieli on avuksi kaikille, joilla on vaikeuksia ymmärtää tavallista yleiskielistä tekstiä. Syynä voi olla lukemisvaikeudet, puutteellinen suomen kielen taito tai käsityskyvyn rajallisuus, kuten vamma tai sairaus.

Estyykö opiskelu oppimateriaalin saantiin

Tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää saavutettavan oppimisympäristön toteuttamisessa korkeakouluissa huomattavasti nykyistä tehokkaammin.