Avoimet ovet loivat siltaa menneestä nykypäivään

ke maalisk. 07 15:52:00 2018

Vatesin Avoimia ovia vietettiin perinteisesti 28.2. Sisääntulon aulassa kävijöitä tervehti Rinnekoti-Säätiön Nettipajan taidenäyttely ”Sienimetsän kansa”. Vatesin tiimitilassa julkistettiin henkilökunnan tekemät savitaulut säätiön arvoista: asiantuntijuus, rohkeus ja muutosvalmius.

Avointen ovien miniseminaarissa kuultiin mielenkiintoisia esityksiä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistämisestä Vatesin perustajayhteisöjen näkökulmista. Vietetäänhän tänä vuonna Vatesin 25-vuotisjuhlavuotta.

Vatesilaisille rohkeus merkitsee rohkeutta sanoa ja olla sanomatta. Rohkeutta on valita, mitä tuomme esiin, mikä jää vähemmälle. Se on myös uskallusta kokeilla uutta ja ottaa epäonnistumisen riski.

Asiantuntijuus arvona tarkoittaa sitä, että haemme tietoa yhteiskunnan ilmiöistä ja kohdennamme sitä oikeille kohderyhmille.

Muutosvalmius tarkoittaa puolestaan sitä, että kohdennamme tietoa uusille kohderyhmille yhteiskunnallisten tilanteiden muuttuessa ja huomioimme myös hiljaiset signaalit. Meillä on valmius muuttaa painopisteitä tarpeiden mukaan. Lisää arvoistamme ja niiden työstämisessä "kädet savessa" voit lukea täältä.

Työllistämisen historiaa perustajayhteisöjen näkökulmasta

Päivien aikana miniseminaarissa kuultiin mielenkiintoisia esityksiä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistämisestä Vatesin perustajayhteisöjen näkökulmista. Vietetäänhän tänä vuonna Vatesin 25-vuotisjuhlavuotta.

Pääsihteeri ja professori Tuula Vasankari kertoi Filhan yli 110 vuoden toiminnasta. Filha ry (ent. Hengitys ja terveys) on tuberkuloosin ja keuhkosairauksien asiantuntijajärjestö. Filha parantaa kansanterveyttä edistämällä keuhkosairauksien ja tuberkuloosin ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Keuhkosairaan työkykyä tuetaan mm. puhtaalla ja altisteettomalla työympäristöllä sekä erilaisin tuetun työllistämisen keinoilla. (Vasankarin pdf-esitys)

Työllisyyspäällikkö Taru Tammi Näkövammaisten liitosta antoi laajan katsauksen näkövammaisten pitkään työllistymisen historiaan. Työelämän muutokset, kuten nykyisin digitalisoituminen, ovat voineet olla haasteita, mutta samalla ne ovat olleet myös uusia mahdollisuuksia. Vamma ei ole ollut este työnteolle, kunhan oikeat tehtävät ja mukautukset on löydetty. (Tammen esitys pdf-tekstinä)

Johtaja Anne Leppiniemi Sytykkeestä kertoi siitä, mitä työllistäminen on ollut Hengitysliiton toiminnassa. Hengitysliitolla on ollut enimmillään 20 työllistämisyksikköä eri puolella Suomea. Perustamistarve liittyi siihen, että tuberkuloosin sairastaneet tarvitsivat avoimille työmarkkinoille työllistyäkseen erityistä työhönvalmennusta. Nykyisin Hengitysliitto toteuttaa ammatillista ja sosiaalista kuntoutusta. Oppilaitos Luovi on tärkeä osa Hengitysliiton toimintaa. (Leppiniemen pdf-esitys)

Erikoissuunnittelija Marju Teinikivi Neuroliitosta kertoi neurologisista haasteista työelämän taitekohdissa. Neurologisten sairauksien yksi haaste on niiden näkymättömyys. Esimerkiksi MS-taudissa oireet ja eteneminen ovat erilaisia eri ihmisillä. Vaikka tänään MS-tautia sairastava henkilö jaksaisi hyvin, toisena päivä uupumus ja eri oireet voivat laskea merkittävästi kuntoa. Neuroliitto on edistänyt työllisyyttä monin eri tavoin. (Teinikiven pdf-esitys)

Järjestöjohtaja Sinikka Kaakkuriniemi Mielenterveysseurasta puhui siitä, miten järjestö vahvistaa mielenterveyttä työelämässä. Työ tukee mielenterveyttä. Työn merkitys syntyy mm. osallisuuden kokemuksesta, merkityksellisyyden tunteesta, onnistumisen kokemuksista, itsetunnon vahvistumisesta, yhteisöllisyydessä, arjen rytmittymisestä ja taloudellisesta turvasta. Toisaalta työ myös kuormittaa mieltä ja työelämässä on edelleen liikaa stigmaa mielenterveyssairauksia kohtaan. (Kaakkuriniemen pdf-esitys)

Kehitysvammaliitosta Simo Klem kertoi kehitysvammaisten työllistämisen kehitystyöstä, jota liitto on tehnyt paljon etenkin eri hankkeiden ja projektien kautta. Työllistämisen kolme päälinjaa ovat olleet palkkatyön edistäminen, toimintakeskusten kehittäminen ja kansainväliset työllistämishankkeet. (Klemin pdf-esitys)

Viestintäpäällikkö Juha Hietala Kuuloliitosta kertoi huonokuuloisten henkilöiden työllistymisestä. Suomessa työikäisistä noin 11 prosentilla on jonkinasteinen kuulonalenema. Heistä 300 000 tarvitsisi kuulonkuntoutusta ja valtaosa heistä hyötyisi kuulokojeesta. Haasteena on kuulovammojen havaitseminen ja varhainen puuttuminen. (Hietalan pdf-esitys)

Lisäksi miniseminaarissa puhui yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson Invalidiliitosta aiheenaan ”Liikkumisen esteet työllistymisen haasteena”.

Vates-säätiön Avoimet ovet järjestettiin nyt viidennen kerran.

Kuva: Kati Savela