Järjestöjen palvelut ja työnantajayhteistyö puhututtavat alueilla
pe marrask. 01 10:36:00 2019
Olemme KeKo-hankkeessa järjestäneet tänä vuonna kolme verkostotilaisuutta Kanta-Hämeen työllisyystoimijoille, joista suurin osa työskentelee kolmannella sektorilla tai oppilaitoksissa. Ensimmäisellä tapaamisella huhtikuussa kävimme yhdessä läpi alueen ajankohtaisasioita ja järjestöjen roolia työllisyydenhoidossa. Toisella kerralla tapasimme toukokuussa Kiipulan ammattiopistossa ja keskityimme erityisesti moninaisiin oppimisympäristöihin. Kolmas tilaisuus järjestettiin tiistaina 29.10.2019 Vanajanlinnan huikeissa puitteissa.
Vajananlinna Group näyttää Kanta-Hämeessä esimerkkiä, miten yritys voi työllistää tukea tarvitsevia henkilöitä ja tehdä yhteistyötä muun muassa erityisammattioppilaitoksen kanssa. Verkostotilaisuudessa olikin tarkoitus keskittyä erityisesti työnantajayhteistyöhön ja luoda Vanajanlinna Groupin lisäksi uusia työnantajakontakteja, mutta teemaa jouduttiin hieman muuttamaan, koska emme saaneet houkuteltua yrityksistä huolimatta työnantajia paikalle. Jatkoimme siis kehittämistyötä kolmannen sektorin toimijoiden ja oppilaitosten edustajien kesken.
Kuulimme tilaisuudessa puheenvuorot Vamlasin Pia Vaajakalliolta ja SunUra Oy:n Ville-Matti Vilkalta. Vaajakallio kertoi esteettömästä rekrytoinnista ja monimuotoisen työyhteisön tuomista eduista. Vilkka puolestaan avasi SunUra Oy:n tekemää järjestöyhteistyötä Hämeen TE-toimiston Sujuvat palvelupolut -pilotissa sekä Pirkanmaan TE-toimiston Työtalo-pilotissa. Keskeistä molemmissa piloteissa on, että palveluntuottajat eivät kilpaile keskenään. Kun tulot ja menot jaetaan tasan, voidaan todella hyödyntää kaikkien osaamista ilman sisäisiä kilpailuasetelmia.
Ryhmätöissä pohdittiin työllisyydenhoidon trendejä
Puheenvuorojen jälkeen pohdimme yhdessä työllisyydenhoidon nykyaikaa ja tulevaisuutta kehittämiemme 
Työllisyydenhoidon trendikorttien avulla. Saimme inspiraatiota kortteihin Sitran megatrendikorteista (linkki aukeaa uuteen välilehteen) (2017), jotka sisältävät nykyisyydessä tai tulevaisuudessa näkyviä trendejä ja ilmiöitä. Työllisyydenhoidon puolella keskustelua herättivät erityisesti julkisilla hankinnoilla työllistäminen, sosiaaliturvan uudistaminen, työllisyyspalveluiden kilpailutukset ja brändäyksen merkityksen korostuminen. Myös globalisaatiota ja digitalisaatiota pidettiin läpileikkaavina teemoina, jotka näkyvät jokaisella (työ)elämän osa-alueella.
Ryhmäkeskustelujen lopputulemana todettiin, että Kanta-Hämeen alueella olisi yhä tärkeää keskittyä työnantajayhteistyöhön, mutta myös järjestöjen toimintojen ja palveluiden näkyväksi tekemiseen. Toimijat kokivat, ettei muilla työllisyystoimijoilla ole riittävästi tietoa järjestöjen tuottamista palveluista ja niiden monimuotoisuudesta. Keskustelimme, miten eri sektoreiden toimijoita voitaisiin tavoittaa tai tiedottaa paremmin ja miten monialaista yhteistyötä voisi vahvistaa. KeKon tilaisuuksiin toivottiin edelleen lisää osallistujia järjestökentän ulkopuolelta.
Järjestöjen roolit ja palvelut näkyviin
Olemme KeKo-hankkeessa törmänneet samaan ilmiöön myös muilla alueilla. Monet toimijat pohtivat alueesta riippumatta, miten omasta toiminnasta ja palveluista voisi kertoa niin, että monialainen yhteistyö todella vahvistuisi. Yksi ratkaisu on tehdä aluekohtainen palvelukartta tai julkaisu, johon on koottu alueen järjestöt ja niiden tarjoamat palvelut. Esimerkiksi Toimeksi.fi-alustat ovat hyviä, mutta kuten Kanta-Hämeen tilaisuudessa nousi esille, järjestöjen työllisyystoiminta saattaa hukkua niissä muiden tarjottavien palvelujen alle. Viranomaistahot eivät myöskään välttämättä löydä näitä verkkoalustoja.
Työnantajayhteistyö ja järjestön roolit palvelukentällä ovat isoja ja haastaviakin teemoja. Niiden parissa riittää varmasti pohdittavaa ja kehittämistä vielä pitkään. Tahtoa ja intoa kuitenkin löytyy ja ainakin Kanta-Hämeen trendikorttitehtävän perusteella tulevaisuus vaikutti enemmistön mielestä ennen kaikkea positiiviselta mahdollisuudelta.
Teksti ja kuvat: Meeri Riihelä ja Tuuli Riisalo-Mäntynen, KeKo-hanke