Siirry pääsisältöön

Omien tarpeiden mukaiset palvelut yhdeltä luukulta?

pe kesäk. 07 12:13:00 2019

Teksti: Kati Savela

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen ja osallisuuden edistäminen vaatii palveluiden yhteensovittamista ja monialaista yhteistyötä. Tätä voidaan edistää yhtenäistämällä muun muassa tietojärjestelmiä ja seurantaa valtakunnallisesti. Alueellisesti kannattaa koota toimijoita yhteen ja sopia menettelytavoista. Muun muassa nämä olivat THL:n tutkijoiden johtopäätökset Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisussa tammikuussa 2019.

Sanna Blomgren. Kuva THLTutkija Sanna Blomgren ja erikoistutkija Peppi Saikku tekivät kolmen tutkimus- tai arviointihankkeen pohjalta katsauksen siitä, millaisia vaatimuksia heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen ja osallisuuden parantaminen asettaa palvelujärjestelmälle. Hankkeet ovat edellisen hallituksen OTE-kärkihankkeen projekti 4 Mallit työllisyyteen ja osallisuuteen (2016-18) ja Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) paikallisena hallintana -tutkimus (2016-18). Kolmantena on vuoden 2017 toimeentulouudistuksen eli perustoimeentulotuen Kelalle siirtymisen vaikutukset muun muassa palvelujen paikalliseen yhteensovittamiseen.

Tutkijoiden viisi päälöydöstä olivat:

  • Yhden luukun palvelu tukee henkilökohtaista palvelua ja moniammatillista yhdessä työskentelyä.
  • Monialainen yhteistyö ja palveluintegraatio edellyttävät hallinnonalarajojen ylittämistä, tavoitteellista johtamista ja yhteistä sopimista.
  • Ammattilaisille ja asiakkaille tarvitaan osallisuuden periaatteita käsitteleviä koulutus- ja keskustelutilaisuuksia.
  • Kaikki asiakkaat hyötyvät osallisuuden ja osallistumismahdollisuuksien lisäämisestä.
  • Palvelujen tuottamisvastuu hajautuu mm. maakuntauudistuksen takia yhä useammalle toimijalle. Tämä haastaa sen, miten monialaisen yhteistyön ja heikossa asemassa olevien asiakkaiden osallisuus toteutuu.

Monialainen yhteistyö rakentuu paikallisesti

Esimerkkeinä palveluintegraatiosta mainitaan TYP-palvelut ja alle 30-vuotiaille suunnatut Ohjaamot. Monialaisen yhteistyön mallit heikossa työmarkkina-asemassa oleville rakentuvat Suomessa ja muualla Euroopassa pitkälti paikallisella tasolla, kunnissa ja alueilla. Sosiaali- ja työllisyys- poliittiset tavoitteet yhdistyvät esimerkiksi siten, että palkkatuettua työtä kohdistetaan heikossa asemassa oleville nuorille. Näin saadaan sekä työvoimaa että ehkäistään syrjäytymistä.

Peppi Saikku. Kuva: THLYhden luukun palvelun merkitystä korostetaan usein asiakkaan näkökulmasta, mutta se tukee myös yhdessä työskentelyä eri ammattialojen kesken.

Palvelujen tuottamisvastuu hajautuu jatkossa entistä laajemmalle. Tämä on tutkijoiden mukaan haaste monialaiselle yhteistyölle. Vaarana on, että yhteistyön markkinaehtoisuus heikentää mahdollisuutta löytää joustavia ratkaisuja ja vuoro- puhelua toimijoiden välillä.

Ratkaistava olisi esimerkiksi se, miten tulevat maakuntien, kuntien ja kolmannen sektorin sekä järjestöjen palvelut saadaan sovitettua asiakkaan kannalta selkeäksi kokonaisuudeksi.

Isojen kokonaisuuksien uudistukset (sote, kasvupalvelut, kuntoutuspalvelut) ovat tehneet ja tekevät yhä monialaisesta yhteistyöstä ja palveluiden yhteensovittamisesta keskeisen kysymyksen. Myös sosiaaliturvajärjestelmän kehittäminen vaikuttaa väistämättä myös monialaisen palvelun saatavuuteen.

Palveluiden välinen yhteistyö mahdollista ja kannatettavaa

Kolmesta Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisun hankkeesta Mallit työllisyyteen ja osallisuuteen -projektissa oli mukana vammaisten henkilöiden työelämäosallisuus. Siksi keskitymme sen tuloksiin, jotka on esitelty tarkemmin projektin arvioinnin loppuraportissa (Saikku & Blomgren 2018).

Projektissa toteutettiin kuusi alueellista kokeilua. Tavoitteena oli muun muassa helpottaa vammaisten nuorten työhön siirtymistä.

Peppi Saikun mukaan pieni yllätys oli, miten vähän esimerkiksi vammaispalvelut ja työllistymistä tukevat palvelut ovat keskenään tekemisissä.

– Kontakti palveluiden väliltä puuttuu usein ja asiakaskunnat on rajattu, vaikka moni vammaispalveluiden piirissä oleva hyötyisi pitkäaikaistyöttömille suunnatuista palveluista ja toisin päin. Monialaista yhteistyötä tulisikin lisätä näiden välillä, Saikku toteaa.

Kädet kattona paperinukkepiirin yllä, kuvituskuva.

Tutkijat tekivät myös Mallit työllisyyteen ja osallisuuteen -projektin arvioinnin, jonka loppuraportissa esitetään suosituksena muun muassa tuetun työhönvalmennuksen laajempi käyttö. Hyvänä tuloksena todettiin esimerkiksi se, että vammaispalveluiden asiakkaat saivat osallistua palvelujensa uudistamiseen.

 


 

OTE-projektin Mallit työllisyyteen ja osallisuuteen tuloksia ja suosituksia

  • Alueellisissa kokeiluissa muodostetut monialaiset yhteistyöryhmät, maakunnallinen verkostoituminen ja monialaisen yhteistyön tiivistyminen ovat keskeisiä tuloksia. Vammaispalvelujen yhteys muihin työikäisten osallisuutta ja työllistymistä edistäviin palveluihin todettiin heikoksi. Yhteistyön rakentaminen koettiin vaikeaksi sekä vammaispalveluista muihin palveluihin että toisin päin.
  • Osallistujat kokivat, että uutta yhteistyötä syntyi sosiaalipalveluissa etenkin ammatillisten oppilaitosten, Ohjaamojen ja Kelan suuntaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kysymyksissä.
  • Tavoitteena tulisi olla, että palvelun perusteena on palvelun tarve, ei työttömyys, vamma tai sairaus. Tällä hetkellä se, missä palvelussa tai millä etuudella ihminen on, määrittelee usein sitä, mitä palveluja hänelle tarjotaan. Tähän liittyy myös suositus pitkäaikaisen avotyötoiminnan lopettamisesta.
  • Tuetun työhönvalmennuksen laajempi käyttö ja sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa tukisivat heikossa työmarkkina-asemassa olevien ja vammaisten henkilöiden työllistymistä. Tuetulla työhönvalmennuksella tarkoitetaan pitkäkestoisen tuen mallia, jossa työnhakijalle yksilöllisesti haetaan ja räätälöidään työpaikka ja -tehtävät avoimilta työmarkkinoilta, ja tuki jatkuu työllistymisen jälkeen.
  • Kokeiluissa vammaispalvelujen asiakkaat otettiin mukaan uudistamaan palvelujaan. Kehitysvammaisten henkilöiden toimintaa suunnattiin vammaispalvelujen omista keskuksista ulospäin. Asiakkaat osallistettiin viestintään, jonka kautta ryhmän oma ääni saatiin kuuluviin.
  • Osallisuutta tukevan toiminnan järjestämiseen ja tuottamiseen on otettava järjestöt ja muut lähiyhteisöt mukaan. Näin asiakasosallisuus laajenee yhteiskunnalliseksi osallisuudeksi. Myös muun muassa kokemusasiantuntija- ja vertaistoiminta vahvistavat osallisuutta. Osallisuuden edistämiselle on pohjaa useissa laeissa, myös uudessa vammaispalvelulaissa ja maakuntalaissa.

OTE-kärkihankkeen tuloksissa pohjaa jatkotyölle

Päättyneellä hallituskaudella toteutettu Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke eli OTE jatkoi edellisen hallituskauden työn pohjalta ja vei eteenpäin aiemman OSKU-ohjelman tuloksia.

Osatyökykyisten työttömien määrä on laskenut kolmena vuonna peräkkäin. Suomessa oli alkuvuodesta 2019 runsaat 12 000 osatyökykyistä työtöntä työnhakijaa vähemmän kuin vuonna 2015 eli noin 30 000.

Osatyökykyisten työttömien työnhakijoiden määrän väheneminen ei selity pelkällä talouden hyvällä suhdanteella, vaan työvoiman kysyntä kohdistuu hankkeen loppuraportin mukaan nyt aidosti myös osatyökykyisiin.

Esimerkkejä OTE-kärkihankkeen tuloksista:

  • useat lainsäädäntömuutokset ovat helpottaneet työllistymistä ja työssä jatkamista
  • satoja työkykykoordinaattoreita on koulutettu
  • palveluita on alettu integroida uudella tavalla
  • matalan kynnyksen palveluihin on kehitetty toimintamalli (toimintakykykeskus)
  • erityistä tukea tarvitseville on luotu uudenlaisia välineitä työllistymisen tueksi.

Kolmikantainen työryhmä selvitti myös kannustinloukkujen purkamista ja teki esityksen lineaarisen mallin käyttöönotosta. Vates-säätiö on yksi järjestöistä, jotka kannattavat mallin käyttöönottoa.

Kaikki eduskuntaryhmät sitoutuivat helmikuussa jatkamaan hallituskaudella 2019 - 2023 osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työmarkkina-aseman parantamista ja heille suunnattujen palveluiden kehittämistä. Palveluiden ja sosiaaliturvaetuuksien yhteensovitus aiempaa kannustavammin jäi uuden hallituksen ratkaistavaksi. OTE-kärkihankkeen eri selvitysten hyödyntäminen on yksi mahdollinen keino päästä monialaisten palveluiden kehittämisessä eteenpäin.

Vates-säätiö osallistui OTE-kärkihankkeeseen 4-projektin yhdessä alueellisessa kokeilussa (FOKUS, Keski-Uusimaa) ja oli vahvasti mukana Tie työelämään -sivuston kehittämistyössä.

OTE-kärkihankkeen loppuraportti ja muut aineistot sosiaali- ja terveysministeriön sivulla: stm.fi/hankkeet/osatyökykyisyys.


 

Opinnoista töihin – opas tueksi amisten ammattilaisille

Opinnoista töihin -opas on yksi Osatyökykyisille tie työelämään OTE-kärkihankkeen julkaisu. Se on tarkoitettu ammatillisten oppilaitosten ja erityisoppilaitosten ammattilaisille opiskelijoiden työllistymisen tueksi. Terveyden ja hyvin- voinnin laitoksen kokoamassa oppaassa esitellään Opiskelijan työllistymisen tuen polku. Siinä kuvataan myös käytännön työn avuksi menetelmiä, jotka rakennettiin kärkihankkeen alueellisissa kokeiluissa.

Tiivis ja nopealukuinen opas on kaikille, joiden tavoitteena on edistää opiskelijoiden työllistymistä ammatillisissa ja ammatillisissa erityisoppilaitoksissa.

OTE-kärkihankkeen yksi kehittämiskohde oli ammatillisista erityisoppilaitoksista valmistuvien opiskelijoiden työllistymisen tuen ratkaisut. Tämä julkaisu tarjoaa näitä ratkaisuja ja erilaisia ideoita oppilaitosten toimintaan.

Opas vastaa seuraaviin kysymyksiin:

  • Miten oppilaitos voi tukea opiskelijan työllistymistä?
  • Miten yhteistyötä ja tiedonkulkua työllistymistä edistävien tahojen välillä voidaan parantaa?
  • Miten vastuut jakautuvat eri toimijoiden kesken?

Sisältö on jaoteltu palveluohjaus- prosessiin, työllistymisen tukemiseen oppilaitoksissa sekä toimijoiden tehtäviin ja yhteistyöhön.


------------------------------------------------------

Blomgren S, Saikku P. (2019)
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden osallisuus ja monialainen yhteistyö palveluissa. Tutkimuksesta tiiviisti 6/2019.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
Helsinki.

Linkki tutkimukseen Heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden osallisuus ja monialainen yhteistyö palveluissa (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Saikku P, Blomgren S. (2018) Alueellisten kokeilujen arvioinnin loppuraportti. Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen (OTE 4 -projekti).