Saavutettavuusdirektiivin toteutus alkaa - AVI kouluttaa ja valvoo

ke 24. lokakuuta 2018 11.20.00

Teksti: Tiina Jäppinen

Marraskuussa 2018 Etelä-Suomen aluehallintovirasto järjestää verkkopalvelujen saavutettavuudesta koulutusta eri puolella Suomea. Koulutus on maksutonta ja siihen voivat osallistua kaikki, joita asia kiinnostaa.

Lisätietoa koulutuksesta viraston sivuilta.

Taustalla on EU:n saavuttavuusdirektiivi, jonka vaatimuksia aletaan soveltaa julkisen sektorin digitaalisiin palveluihin vaiheittain syyskuusta 2019 alkaen. Suomessa direktiivin kansallista toteutusta ohjaa laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Etelä-Suomen aluehallintoviraston tehtävä on tarjota saavutettavuusdirektiiviin liittyen yleistä neuvontaa ja ohjausta ja se vastaa direktiivin toteutumisen valvonnasta ja raportoinnista.

Verkkopalvelun saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni ihminen voisi käyttää digitaalisia palveluja mahdollisimman helposti tietokoneella ja mobiililaitteilla. EU:n saavutettavuusdirektiivi velvoittaa kaikkia julkisia toimijoita toteuttamaan verkkopalvelut WCAG 2.1 -kriteeristön mukaisesti.

Kriteeristö tarjoaa myös muille verkkopalvelujen tekijöille konkreettisia ohjeita ja vinkkejä saavutettavien verkkopalveluiden toteuttamiseksi. Saavutettavista verkkosivuista hyötyvät yleensä kaikki.

Verkkosivujen saavutettavuus tarkoittaa esimerkiksi selkeitä sivupohjia ja lomakkeita. Kuville ja muille ei-tekstuaalisille sisällöille löytyvät tekstivastineet. Saavutettavilta sivustolta linkit löytyvät helposti. Sivustoa pystyy käyttämään ilman hiirtä ja esimerkiksi näkövammaisten käyttämällä ruudunlukuohjelmalla.

Kansallinen laki tuloillaan

Tuoreimpia verkkosivustojen saavutettavuuteen liittyviä poliittisia tavoitteita ovat Euroopan vammaisstrategia 2010—2020 (tieto- ja viestintätekniikan esteettömyys), Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma 2011—2015 ja Euroopan digitaalistrategia (KOM(2010) 245 lopullinen/2).

Suomessa direktiivin kansallista käytäntöä ohjaa laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Sen on tarkoitus tulla voimaan loppuvuonna 2018, mitä varten on annettu hallituksen esitys (HE 60/2018).

Lain saavutettavuutta koskevia säännöksiä sovellettaisiin myös vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien julkisten yritysten sekä finanssialan yhteisöjen digitaalisiin palveluihin. Lakia sovellettaisiin myös eräissä tilanteissa, joissa viranomaiset rahoittavat digitaalisten palvelujen kehittämistä ja ylläpitoa.

Lakiehdotus digitaalisten palveluiden tarjoamisesta oli luonnoskierroksella keväällä 2018, ja siihen tuli 96 lausuntoa. Lisäksi on kuultu monia asiantuntijoita.

Lausunnoissa on kiitelty lakiehdotusta, koska sen katsotaan toteuttavan ja edistävän YK:n vammaissopimuksen velvoitteiden täyttämistä, ihmisten perusoikeuksia ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Lausuntojen mukaan uuden lain uskotaan tuovan digitaalisiin palveluihin myös uusia käyttäjäryhmiä, kuten esimerkiksi aisti- ja motorisesti vammaiset henkilöt, joilla on halu käyttää digitaalisia palveluita, mutta palvelujen huonon saavutettavuuden vuoksi he eivät voi niitä käyttää. Lisäksi esimerkiksi ikäihmiset tai netin käyttöä vasta opettelevat henkilöt hyötyvät saavutettavuudesta.
Toisaalta vammaisjärjestöt ovat olleet huolissaan siitä, miten laissa mainittu palveluiden ymmärrettävyys arvioidaan ja toisaalta on vaadittu, että selkokieli mainitaan velvoittavammin lakitekstissä.

Elinkeinoelämä näkee lakiehdotuksessa ongelmallisena sen, että velvoitteiden soveltaminen ulottuisi myös vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimiviin yrityksiin sekä finanssialan yhteisöihin. Sen pelätään johtavan kilpailuvääristymisiin ja toisaalta pelätään saavutettavuudesta aiheutuvia kustannuksia. Elinkeinoelämä jäisi odottamaan esteettömyysdirektiivin tuloa.

Seuraavaksi esteettömyysdirektiivi?

EU:n saavutettavuusdirektiivi (EU) 2016/2102 tuli voimaan joulukuussa 2016. Lisäksi EU:ssa valmistellaan parhaillaan esteettömyysdirektiiviä, joka asettaisi esteettömyysvaatimuksia tuotteille ja palveluille.

Saavutettavuusdirektiivi kohdistuu pääasiassa julkisen hallinnon palveluihin, mutta esteettömyysdirektiivi koskee myös yksityisiä toimijoita. Molempien direktiivien tarkoitus on helpottaa vammaisten henkilöiden osallistumista täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan.

Esteettömyysdirektiivillä halutaan parantaa mm. puhelimien, matkalippuautomaattien ja pankkipalveluiden esteettömyyttä.
Uusilla säännöillä edistetään tuotteiden ja palveluiden esteettömyyttä vammaisille henkilöille. EU:ssa on arvioitu olevan noin 80 miljoonaa vammaista henkilöä, ja väestön ikääntymisestä johtuen arvioidaan, että vuonna 2020 EU:ssa olisi noin 120 miljoonaa ihmistä, joilla on jonkinasteinen vamma tai rajoite.

Esteettömyysdirektiivin on tarkoitus helpottaa saavutettavuusdirektiiviin tapaan vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden täysipainoista osallistumista yhteiskuntaan. Myös esteettömyysdirektiivi tukee vahvasti vammaisten henkilöiden oikeuksista laaditun YK:n yleissopimuksen toteuttamista ja käytäntöön soveltamista, kuten Vatesin johtaja Jaana Pakarinen kirjoitti blogitekstissään pari vuotta sitten.

Esteettömyysdirektiivi koskee seuraavia tuotteita ja palveluja:

  • matkalippu- ja lähtöselvitysautomaatit
  • pankkiautomaatit
  • tietokoneet ja käyttöjärjestelmät
  • puhelimet ja televisiot
  • pankkipalvelut
  • sähköiset kirjat
  • verkkokaupat
  • kuljetuspalvelut, mukaan lukien metro-, rautatie-, raitiovaunu- ja linja-autoliikenne.