Siirry pääsisältöön

Tähtäimessä pysyvä muutos

ma tammik. 28 09:45:00 2019

Teksti: Kristiina Koskiluoma
Kuva: Kimmo Brandt

Päivi Mattila-Wiro ja Patrik Tötterman nojaavat kaiteeseen,Hallituksen OTE-kärkihanke on lopuillaan. Vastuuministeriöiden asiantuntijat Päivi Mattila-Wiro ja Patrik Tötterman kertovat, mitä hanke on tuottanut ja miten sen tulokset juurrutetaan uuteen toimintaympäristöön.

Osatyökykyisten työttömien määrä on laskenut jo 33 kuukautta peräjälkeen. Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Patrik Tötterman on ylpeä tuloksesta.

- Tämä muutos tilastoissa on todellinen, nämä ihmiset ovat oikeissa palkkatöissä. Muutosta ei selitä tilastokikkailu, vakuuttaa Tötterman.

Selityksenä on kaksi yhtä aikaa tapahtunutta muutosta: yhtäältä osatyökykyiset pysyvät entistä paremmin kiinni työelämässä ja toisaalta työllistyvät nopeammin.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä on vähentynyt ja osatyökyvyttömyyseläkkeitä on myönnetty enemmän kuin aiemmin.

Lukuina kyse on siitä, että 42 000 osatyökykyisen työttömän työnhakijan sijaan nyt heitä on 29 300.

- Työttömyyteen liittyvät kustannukset ovat 100 miljoonaa euroa pienemmät kuin hallituksen aloittaessa, Patrik Tötterman hehkuttaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö tekevät yhdessä työtä osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen puolesta. Työnjako on varsin selvä.

STM:n vastuulla on sosiaaliturva ja toiminta, jolla autetaan henkilöitä työllistymisen kynnykselle. Siis tuotetaan esimerkiksi hoito- ja kuntoutuspalveluita. TEM keskittyy työllistymisen tukemiseen ja elinkeinoelämän palveluihin ja vastaa työlainsäädännöstä.

Katse olemassa olevaan työkykyyn

Asenteiden muuttaminen on ollut OTE- hankkeen keskeinen tehtävä. OTE:n hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro sosiaali- ja terveysministeriöstä kiittää työmarkkinakeskusjärjestöjen ja sote- ja vammaisjärjestöjen yhteistä vuodentakaista julkilausumaa, jossa osapuolet sitoutuivat yhdessä etsimään pitkäjänteisesti keinoja osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi.

- Ensimmäistä kertaa työnantaja- ja työntekijäkeskusjärjestöt ja sote- ja vammaisjärjestöt istuivat yhteiseen pöytään pohtimaan osatyökykyisten työllistymistä ja sitä, miltä haluavat tulevaisuuden näyttävän, Mattila-Wiro kertoo.

Tahtona on, että jokainen voi osallistua työmarkkinoille omalla työkyvyllään ja osaamisellaan. Katse pitää suunnata olemassa olevaan työkykyyn. Sairaudesta tai vammasta huolimatta työntekijä voi olla huippuosaaja omalla alallaan.

Työkyky muuttuu

Palkkatuki kompensoi työnantajalle osatyökykyisestä johtuvaa alentunutta tuottavuutta. Sellaisenaan sille on paikkansa.

Palkkatuki ei silti istu Töttermanin ja Mattila-Wiron ajatusmalliin, jonka lähtökohtana on se, että onnistuneella tehtävän räätälöinnillä, osaamisen kehittämisellä ja uudella teknologialla voidaan rakentaa työ niin, ettei tuottavuuden alenemaa synny.

- Palkkatuki on vain yksi palanen suuressa kokonaisuudessa, uskoo Tötterman.

Viranomaisten asenteet kaipaavat muutosta

OTE-hankkeessa on työskennelty myös viranomaisten asennemuutoksen eteen. Siilomaisesta työskentelystä siirrytään verkostomaiseen työotteeseen.

- Kyse on isosta ajattelun muutoksesta. Asiakasta ei lähetetä tiskiltä toiselle, vaan jokainen ammattilainen tietää, mikä on hänen osuutensa ja vastuunsa kokonaisuudessa.

Voidaan myös räätälöiden rakentaa asiakkaalle palvelut, joiden avulla hän pysyy töissä tai työllistyy, Päivi Mattila-Wiro kuvaa.

Asenteiden muutos näkyy jo työnantajille tehdyissä kyselyissä. Vuonna 2017 vastaukset osoittivat, että osaamista, motivaatiota ja asennetta katsotaan enemmän kuin osatyökykyisyyttä, kertoo Patrik Tötterman TEM:n kyselystä, johon osallistui 999 työnantajaa. Aiemmin asenteita oli kysytty vuonna 2006.
Ajatus kaksista työmarkkinoista tai osatyökykyisten kiintiöistä työpaikoilla eivät ole Mattila-Wiron ja Töttermanin mielestä tätä päivää.

Miten hanke juurrutetaan

- Nykyisen hallituksen aikana on ollut mahdollista tehdä paljon konkreettisia toimia osatyökykyisten aseman parantamiseksi, toteavat Päivi Mattila-Wiro ja Patrik Tötterman.

Lainsäädäntöhankkeet jäävät pysyviksi - ainakin joksikin aikaa – uskotaan ministeriöissä.

Miten varmistetaan, että muutos juurtuu käytännön toimintaan edessä olevien maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen oloissa? Sosiaali- ja terveyspalveluiden ohellahan myös kasvupalvelut tulevat maakuntien tehtäväksi ja niiden tuottajiksi tulevat yksityiset yritykset, järjestöt ja säätiöt.

- Alusta saakka on hankkeisiin otettu mukaan ihmisiä, jotka tekevät myös maakunta- ja sote-uudistusta. He ovat siis päässeet rakentamaan omassa maakunnassaan toimivia rakenteita, selventää Mattila-Wiro.

- Maakunnallisissa kokeiluissa tuotetut toimintamallit ovat siis jo olemassa, eivätkä häviä vaan uivat uusiin maakuntarakenteisiin. Samat toimijat jatkavat edelleen, vaikka työnantaja vaihtuisikin, Mattila-Wiro selventää.

- Maakuntien hankintaosaaminen nousee tärkeäksi. Pitää osata hankkia, ammattilaisten ja asiakkaiden pitää osata vaatia, Patrik Tötterman jatkaa.

- Olisi erikoista, jos tulevissa maakunnissa valittaisiin joku toinen tapa toimia kuin se, mikä on todettu hyväksi ja toimivaksi, Tötterman toteaa.

- Järjestöjen rooli lobbareina korostuu. Ne ovat tärkeä sopimuskumppani ja mukana päätöksenteossa, asiantuntijoina, edunvalvojina ja palveluntuottajina.

Tärkeä osa OTE-hanketta on ollut työkykykoordinaattorien koulutus. Hankkeen aikana koulutetaan noin 700 työkykykoordinaattoria, jotka työskentelevät mm. yrityksissä, kunnissa, työterveyshuollossa, TE-keskuksissa, oppilaitoksissa, Kelassa ja monissa järjestöissä.

Positiivisen kautta

Päivi Mattila-Wiro ja Patrik Tötterman haluavat puhua osatyökykyisten työllistymisestä positiivisten esikuvien ja onnistumisten kautta.

- Jos halutaan muutosta, pitää epäkohtia tuoda esille. Jos halutaan viedä asioita eteenpäin, on parempi kertoa hyvistä ratkaisuista, uskovat Tötterman ja Mattila-Wiro. Hyviä ratkaisuja on paljon, ne on vain otettava käyttöön.

Artikkeli on julkaistu joulukuussa 2018 Kyvyt käyttöön Kehittyvä työelämä -extralehdessä (pdf aukeaa uuteen välilehteen)