Vammaiset henkilöt jäävät yhä usein syrjään työelämästä

pe 20. joulukuuta 2019 11.59.00

Teksti: Kati Savela ja Annemaria Ojanperä

Artiklassa 27 sanotaan mm. että
– Vammaisilla henkilöillä on oikeus tehdä töitä yhdenvertaisesti muiden kanssa.
– Työympäristön on oltava avoin, osallistava ja saavutettavissa.
– Kaikenlainen syrjintä vammaisuuden perusteella on kielletty.

Esteettömyys-kuvaYK:n vammaissopimus tuli Suomen osalta voimaan 10.6.2016. Ensimmäinen toimintaohjelma tehtiin vuosille 2018-19. Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE laati Suomelle kansallisen toimintaohjelman vuosille 2018-19. VANE kuuli toimenpiteiden määrittelyssä järjestöjä ja vammaisia henkilöitä lähipiireineen. Toimintaohjelma julkaistiin, kun sen sisällöstä oli neuvoteltu ministeriöiden kanssa. VANE on YK:n yleissopimuksen (ns. vammaissopimus) valtiollinen koordinaatioelin.

Elokuussa 2019 ulkoministeriö julkaisi Suomen ensimmäisen maaraportin vammaissopimuksen toteu-tumisesta.

VANEN vt. pääsihteeri Tea Hoffrén kertoi lokakuussa Vatesin ja Autismiliiton järjestämässä Disability Employment Forumissa Suomen toimintaohjelmasta eli siitä, miten kansallinen lainsäädäntö ja käytännöt tukevat sopimuksen toimeenpanoa Suomessa. Osa ohjelman tavoitteista oli pitkän aikavälin, osa 2-vuotisen toimintakauden tavoitteita.

– Oikeus työhön oli raportin mukaan toteutunut kaikista sopimuksen sisältöalueista huonoiten, Hoffrén avasi tuloksia.

Työllisyyteen liittyviä toimia toteutunut

Työllisyyteen liittyvistä pitkän aikavälin tavoitteista yksi toteutui raportin mukaan kokonaan, kaksi osittain ja yksi ei lainkaan. Lyhyen aikavälin tavoitteista vastaavat luvut olivat 1, 2 ja 0.

Toteutuneita olivat mm. Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke ja työkykykoordinaattoripilotoinnit, joissa mallinnettiin työnantajayhteistyötä.

– Uuden toimintaohjelman pohjana on aiemman ohjelman pitkän aikavälin tavoitteet. Järjestämme jälleen kuulemiset ja neuvottelut. Järjestöjen osallisuus koko prosessissa on hyvin tärkeä, Hoffrén painotti tilaisuudessa.

Uusi VANE on asetettu 1.9.2019 alkaen ja uutta toimintaohjelmaa aletaan valmistella. Toimintaohjelma on nelivuotinen, 2020—2023.

Suomen maaraportti ulkoministeriön sivuilla.


Vates kysyi taustayhteisöiltä sopimuksen vaikutuksista

Vates teki alkusyksystä 2019 taustayhteisölleen kyselyn, jolla se kartoitti niiden näkemyksiä vammaissopimuksen vaikutuksista käytäntöön. Vastauksia verrattiin Vatesin vuonna 2017 samasta aiheesta tekemään kyselyyn. Tämänvuotiseen kyselyyn vastauksia saatiin 15.

Taustayhteisöt kokivat, että sopimuksen teemat ovat yhteiskunnassa aiempaa paremmin esillä puheen tasolla, mutta konkreettisia toimia niiden soveltamiseksi käytäntöön tarvitaan lisää.

Seuraavassa tiivistetysti kyselyn havaintoja liittyen Vatesin toiminnan kannalta keskeisimpiin artikloihin:

27 artikla: Työ ja työllistyminen – Vastaajat kokivat vuoteen 2017 verrattuna vammaisten henkilöiden työllisyystilanteen parantuneen jonkin verran. Edelleen suurin osa oli silti sitä mieltä, ettei vammaissopimus ole käytännössä muuttanut tilannetta parempaan suuntaan. Aiheesta puhutaan aiempaa myönteisempään sävyyn. Nykyisen hallituksen ohjelmaan kohdistetaan odotuksia, ja siltä odotetaan konkreettisia toimia. Paikka auki -ohjelma mainittiin esimerkkinä onnistuneesta työllistämistoiminnasta kolmannella sektorilla.

24 artikla: Koulutus –Taustayhteisöiltä kysyttiin, miten he näkevät ammatillisen koulutuksen reformin suhteessa yleissopimuksen vaatimuksiin. Suurin osa vastaajista koki, että reformi ei ole parantanut vammaisten henkilöiden koulutustilannetta, tai että tilanne on heikentynyt entisestään. Uuteen hallitusohjelmaan kohdistuu toiveita myös tämän artiklan toteutumisen osalta.

Vates kysyi myös muun muassa 9 artiklasta, esteettömyys ja saavutettavuus. Niiden huomioinnissa oli vastaajien mukaan tapahtunut huomattavaa parannusta.

Jatkossa Vates seuraa pääasiassa artiklojen 27 ja 24 toteutumista

.


 

Vammaisfoorumi valmistelee rinnakkaisraporttia

30 valtakunnallisen vammaisjärjestön Vammaisfoorumi valmistelee rinnakkaisraporttia sopimuksen toteutumisesta. Raporttia varten foorumi teki kyselyn vammaisille ihmisille. Kysely ja sen vastaukset on jaettu aiheiden mukaisesti osiin, ja työryhmät ovat tehneet niistä koosteen.

Työelämä ja köyhyys -teematyöryhmän raportissa todetaan, että vammaisten henkilöiden syrjintä työelämässä jää usein piiloon. Kun kyselystä poistettiin kohta ”ei koske minua” (joillakin voi olla käsitys siitä, että he eivät ole työelämäkelpoisia), syrjintää työelämässä kertoi kokeneensa 47 % vastaajista. Työelämään pääsyssä tai työnhaussa syrjintää kokeneiden osuus oli vielä suurempi, 56 %.

Kehittämisehdotuksena mainitaan muun muassa, että vammaista henkilöä tukeva palvelupaletti tulee rakentaa aidosti työelämään kannustavaksi. Vammaiset työnhakijat tulisi nähdä alusta alkaen monialaisen palvelukeskuksen asiakkaina, vaikka he olisivat työkyvyttömyyseläkkeellä. Monialaisista palvelukeskuksista löytyvät kunnan sosiaali- ja terveystoimi, Kela ja työllisyyspalvelut, ja yhteydet vammaispalveluihin voisivat olla rakennettavissa.

Eriarvoistumisen lisäksi syrjään jääminen työmarkkinoilta aiheuttaa myös köyhyyttä.

Tutustu Vammaisfoorumin Työelämä ja köyhyys -työryhmän raporttiin:

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2019