Siirry pääsisältöön

Vammaissopimuksen toimintaohjelmassa vahva huomio työllisyyteen ja koulutukseen

ti 8. kesäkuuta 2021 15.39.00

Teksti: Kaija Ray ja Kati Savela-Vilmari
Kuva: iStock

""

YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksen pohjalta on laadittu Suomen toimintaohjelma vuosille 2020–2023. Vates nostaa esiin huomioita kolmesta säätiön toiminnan kannalta keskeisimmästä artiklasta ja niihin liittyvistä tavoitteista.

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANEn toisessa toimintaohjelmassa on 110 toimenpidettä, joista osa on yhden ministeriön vastuualueella ja osa kaikilla ministeriöillä.

Toimintaohjelmassa on huomioitu meneillään olevat valtakunnalliset uudistukset. Ohjelma muodostuu rakenne-, prosessi- ja lopputulosindikaattoreista. Ne määrittävät tavoitteita ja niissä etenemistä lainsäädännöstä poliittisiin toimiin ja näkemykseen siitä, miten oikeudet toteutuvat käytännössä.

Vates seuraa kolmea artiklaa

Vatesin kannalta oleellisimpia ovat artiklat 24 (koulutus), 26 (kuntoutus) ja 27 (työllisyys).

Koulutuskentällä on meneillään isoja uudistuksia. Koulutusta kehitetään vahvasti työllisyyden näkökulmasta: koulutuspoliittinen selonteko, jatkuvan oppimisen ohjelma sekä korkeakoulujen saavutettavuussuunnitelma vaikuttavat myös vammaisten opiskelijoiden asemaan ja työllistymismahdollisuuksiin. Kuntoutuskomitean suositukset etenivät viime vuoden lopulla kuntoutuksen uudistuksen toimintasuunnitelmaksi. Kentällä on keskusteltu paljon kuntoutumisen suhteesta työhön ja työssä pysymisen edistämiseen.

Työllisyyteen liittyvien uudistusten kohdalla on syytä huomioida se, että ohjelmat ja uudistusten lopputulokset koskisivat myös vammaisia henkilöitä. Moni vammainen ei ole TE-palvelujen piirissä, vaikka se usein olisi mahdollista.

– Asiakkaat ohjautuvat moniin palveluihin TE-palvelujen asiakasohjauksesta, ja vammaisilla on riski jäädä palveluiden ulkopuolelle. Tämä näkyy esimerkiksi 1.3.2021 alkaneissa työllisyyden kuntakokeiluissa, Vatesin kehittämispäällikkö Kaija Ray toteaa.

Artikla 24: koulutus

Yleissopimuksen mukaan vammaisilla henkilöillä on oikeus koulutukseen yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisia varten tulee tehdä yksilöllisten tarpeiden mukaiset kohtuulliset mukautukset.

Oppivelvollisuuden laajentaminen (astunut osittain voimaan 1.1.2021) ja uusi, tutkintoon valmentava koulutus (TUVA, astunee voimaan syksyllä 2022) koskevat myös vammaisia opiskelijoita. Oikeus osata -kehittämisohjelma keskittyy ammatillisen koulutuksen laadun kehittämiseen. Yhteistä näille kaikille vammaisten opiskelijoiden kannalta on se, että he todella tulisivat saamaan tuen, johon ovat oikeutettuja.

– Lainsäädäntövalmistelussa vammaisia opiskelijoita huomioitiin melko ohuesti, mihin vammaisjärjestöt ottivat kantaa. Toimintaohjelma toivottavasti tukee vammaisten nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia, Ray sanoo.

Järjestöt korostivat myös mm. yksilöllisten tarpeiden huomioimista kaikilla koulutusasteilla.

Artikla 26: kuntoutus

Viime aikoina on keskusteltu runsaasti kuntoutuksen ja työllisyyden välisestä suhteesta. Kuntoutuksen rooli työssä pysymisessä on noussut yhä tärkeämmäksi työmarkkinoiden muuttumisen ja mielenterveyden häiriöiden määrän kasvun takia. Mielenterveyden edistämiseksi onkin laadittu mm. mielenterveysstrategia. Vammaissopimuksen toimintaohjelma ja kuntoutuksen uudistuksen toimintasuunnitelma toivottavasti täydentävät toisiaan.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen sekä sosiaaliturva- uudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa palveluprosesseja ja yksinkertaistaa etuus- ja palvelujärjestelmää. Tavoitteena on vahvistaa ohjautumista oikea-aikaisesti oikeanlaisiin palveluihin.

Artikla 27: työllisyys

Vammaisilla henkilöillä on oikeus tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Työympäristön on oltava avoin, osallistava ja vammaisten henkilöiden saavutettavissa.

Yleissopimuksen mukaisesti vammaisten työllisyyden edistämisessä tulee pyrkiä ensisijaisesti avoimilla työmarkkinoilla hankittavaan työkokemukseen ja työuralla etenemiseen. Työ, jossa vammasta ei koidu olennaista haittaa, on ensisijainen lähtökohta. Työllistymistä voidaan tukea apuvälineillä ja muilla mukautustoimilla. Näistä on mainintoja useissa laeissa.

– Koronapandemian takia vammaisten ihmisten työllisyystilanne heikentyi jälleen, kun se oli vuosia parantunut. Aiemminkin taloudellisissa kriisitilanteissa vammaiset ja pitkäaikaissairaat ovat ensimmäisten joukossa menettäneet työnsä ja päässeet takaisin työelämään vasta, kun nousua on kestänyt riittävän pitkään, Kaija Ray sanoo.

Lineaarisen mallin käyttöönotto vaikuttaisi palkkatyön ja etuuksien yhteensovittamiseen. Lineaarisessa mallissa osatyökyvyttömyyseläke pienenee vähitellen ansioiden kasvaessa. Suojaosuus olisi 50 % vakiintuneista ansioista, kuitenkin vähintään takuueläkkeen määrä. Jokainen suojaosuuden ylittävä euro pienentäisi eläkettä 50 sentillä.

Toimintaohjelman vaikutuksia seurataan VANE seuraa toteutumista yhteistyössä muiden vastuutahojen ja THL:n kanssa. Erikseen tehtävässä seurantaraportissa huomioidaan myös vammaisten henkilöiden sekä vammaisjärjestöjen esille nostamien asioiden eteneminen.

Vates on tehnyt vuodesta 2017 alkaen vammaissopimuksen ja sen toimintaohjelman toteutumiseen liittyviä kyselyitä taustayhteisöilleen. Kyselyitä jatketaan uuden toimintaohjelman aikana ja tuloksista kerrotaan Vatesin kanavilla.

Tutustu kansalliseen toimintaohjelmaan (linkki aukeaa uuteen välilehteen)
Koulutusta koskevat toimenpiteet on listattu ohjelman sivuilla 84-85, kuntoutusta koskevat toimenpiteet sivuilla 88-89 ja työllisyyttä koskevat toimenpiteet sivuilla 96-97.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2021 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: