Siirry pääsisältöön

Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistilastoja metsästämässä

ti 16. kesäkuuta 2020 16.09.00

Aloitin huhtikuun alussa järjestöharjoittelijana Vates-säätiössä ja sain ensimmäiseksi tehtäväkseni selvittää mahdollista tutkimusprojektia varten selvittää saatavilla olevista tilastoista tietoa siitä, miten vammaiset ja osatyökykyiset työllistyvät. Varsin visainen homma varsinkin asiaan perehtymättömälle, mutta sitä se on luultavasti monelle muullekin, jotka painivat vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen tilastojen parissa.

Ongelma on, että mitään kaikenkattavaa ja päivittyvää tilastolähdettä ei ole saatavilla, vaan vammaisista ja osatyökykyisistä kerätty työllistymistieto on varsin pirstaleista ja osittaista. Mikään yksittäinen tilastolähde ei kerro, miten vammaiset tai osatyökykyiset työllistyvät tai miten heidän työssäkäyntinsä kehittyy. Lähes ainut vammaryhmä, jonka työssäkäynnistä on olemassa päivittyvää ja kattavaa rekisteritietoa Suomessa ovat näkövammaiset.

Mistä vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen tilastotietoa voi saada?

Graafi jossa prosentteina osuudet, minkä sairauden takia osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva ja työssä käyvä on saanut eläkepäätöksen.

Jonkinlaista tilastotietoa vammaisten ja osatyökyisten työllistymisestä voi kuitenkin yrittää internetistä metsästää. Päivittyvää tilastotietoa aiheesta voi löytää pääasiassa tutkimalla työkyvyttömyyseläkkeitä. Eläketurvakeskus kerää kattavia tietoja kaikista työkyvyttömyyseläkkeiden saajista, mukaan luettuna kansaneläkkeet. ETK:n tilastot ja julkaisut antavat tietoja esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrästä, vamma- ja sairausryhmistä, mutta myös työkyvyttömyyseläkeläisten työssäkäynnistä. Ongelma on kuitenkin, että kaikki osatyökykyiset eivät ole työkyvyttömyys-eläkkeellä. Esimerkiksi Tilastokeskukseen kyselytutkimuksessa vuonna 2011 huomattavasti suurempi joukko ilmoitti sairauden tai vamman vaikuttavan työssäkäyntiin kuin työkyvyttömyystilastoista käy ilmi.

ETK:n lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee kuukausittaisia työnvälitystilastoja, joissa on rekisteröity pitkäaikaissairaat ja vammaiset työnhakijat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos puolestaan kerää tietoja esimerkiksi vammaisten työtoiminnasta, mutta näistäkään tilastoista ei voi tehdä suoranaisia päätelmiä vammaisten ja osatyökykyisten työssäkäynnistä ja työllisyysasteista. Erilaiset vammaisalan järjestöt, tutkimuskeskukset ja viranomaistahot ovat toki tehneet tutkimuksia vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisestä ja työssäkäynnistä, mutta monet kyselytutkimukset saattavat olla jo 10 vuoden takaa tai koskea vain tiettyä kapeaa vammaryhmää.

Laajojen kyselytutkimusten tekeminen ja analysointi suurilla otannoilla on myös henkilöstöresursseja vaativaa ja aikaa vievää työtä. Ei siis ole ihme, että tilastotietoja ei kerätä paljon esimerkiksi järjestötasolla, jossa henkilöstö- ja tutkimusresurssit eivät ole isot. Kattavien ja päivittyvien vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistilastojen tekemiseen tarvitaankin monesti isommat viranomaishartiat.

Toisaalta tarvittaisiin myös tukea esimerkiksi vammaisjärjestöille pienempien ja kohdennettujen työllistymiseen liittyvien tutkimushankkeiden tekemiseen. Nämä eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja, koska vammaisten työllistymisestä tarvitaan sekä laajaa päivittyvää väestötason tietoa että tarkempaa vamma- ja sairausryhmätasoista tietoa. Eri vammaryhmät työllistyvät eri tavoin ja ovat eri asemassa työmarkkinoilla. Tärkeää olisi myös, että tiedot julkaistaan, niistä tiedotetaan ja ne olisivat kaikkien tietoja tarvitsevien saatavilla helposti.


Tulevaisuus on vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistilastojen suhteen hieman valoisampi

Tilastotiedon saaminen vammaisten henkilöiden työllisyydestä on nostettu esiin myös YK:n vammaisten oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa, jonka Suomi on ratifioinut vuonna 2016. Sopimuksessa tunnustetaan tilastojen ja tiedonkeruun merkitys oikeuksien edistämisessä. Yleissopimuksen artikla 31 edellyttää mm. sellaisen tilasto- ja tutkimustiedon kokoamista, joka auttaa poistamaan esteitä vammaisten oikeuksien toteutumisen tieltä.
Vammaisten ja osatyökyisten työllistymisen tiedonsaannin ongelmaan saattaa olla tulossa jonkinlaista helpotusta jo lähitulevaisuudessa. Tilastokeskus alkaa kerätä joitakin terveys- ja työkykytietoja vuonna 2021 ja julkaista ne vuonna 2022 Työvoimatutkimuksen yhteydessä.

Työvoimatutkimuksessa tuotetaan kuukausittaisia, neljännesvuosittaisia ja vuosittaisia tietoja väestön työllistymisestä kattavilla 12 000 hengen otannoilla. Tiedot ovat saatavissa sukupuolen, koulutuksen, iän ja alueen mukaan, mutta tulevaisuudessa muuttujiin lisätään siis myös terveys- ja työkykytietomuuttujia. Näiden tietojen pohjalta voi mahdollisesti tehdä valtakunnallisella tasolla päivittyviä päätelmiä siitä, miten osatyökykyisten työllistyminen kehittyy tai mikä heidän työtilanteensa on. Tietysti esimerkiksi eri vamma- ja sairausryhmien työssäkäynnistä tarkempia tietoja ei näin saada, mutta väestötasolla päivittyvää kattavampaa tietoa osatyökyisten työssäkäynnistä voidaan ehkä paremmin saada käyttöön, mikä on jo askel parempaan suuntaan.

Joni Ulmanen katsoo kameraan ja hymyilee.Joni Ulmanen
Järjestöharjoittelija

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: