Siirry pääsisältöön

Yhdenvertaisuusvaltuutettu: vammaisuuteen ja terveydentilaan liittyvät syrjintäyhteydenotot yli tuplaantuneet

ke lokak. 10 14:12:00 2018

Yhdenvertaisuusvaltuutettu antoi eduskunnalle ensimmäisen kertomuksen, joka kuvaa yhdenvertaisuuden tilaa Suomessa. Kertomuksesta käy ilmi, että yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleet syrjintäyhteydenotot ovat lisääntyneet vuodesta 2015 vuoteen 2017 kaikkien syrjintäepäilyperusteiden osalta. Esimerkiksi vammaisuuteen liittyviä yhteydenottoja oli kolme vuotta sitten 90, mutta viime vuonna jo 222. Terveydentilaan liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet 33:sta 80:aan. Kaikkiaan syrjintäyhteydenotot ovat lähes nelinkertaistuneet aikavälillä 2014 - 2017.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään. Valtuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle annetussa kertomuksessa tehdään selkoa siitä, mitkä asiat Suomessa ovat kunnossa, mitkä eivät, sekä mitä kehittämisen tarpeita nykyisissä toimintatavoissa ja lainsäädännössä on.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun työ on esimerkiksi neuvontaa, yksittäisten tapausten selvittämistä, sovinnon edistämistä, lainsäädäntöön ja viranomaisten käytäntöihin vaikuttamista sekä oikeudellista avustamista.


Työelämän syrjintään puuttumiselle on hidasteita


Työelämään liittyviä syrjintäyhteydenottoja oli 172 vuonna 2017. Yhteydenoton perusteena voi olla esimerkiksi henkilön vammaisuus, etninen alkuperä tai ikä. Syrjintään puuttumista työelämässä vaikeuttavat esimerkiksi ne seikat, että yksilön oikeussuojassa on aukkoja ja että syrjinnällä on vähäinen näkyvyys erityisesti rekrytoinnissa. Tämä johtuu siitä, että työsuojelun rooli on rajoitettu ja sopimukset ovat salaisia.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä totesi puheessaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle, että muista Euroopan valtioista poiketen Suomessa yhdenvertaisuusvaltuutetulle ei ole annettu toimivaltaa ottaa kantaa siihen, onko työelämän yksittäistapauksessa noudatettu yhdenvertaisuuslain syrjinnän kieltoa. Tasa-arvovaltuutetulla tämä mahdollisuus on, ja aluehallintovirastot voivat puuttua työsyrjintään. 16 prosenttia vuoden 2017 yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleista yhteydenotoista koski työelämää. Yhdenvertaisuusvaltuutetun oikeus puuttua syrjintään työelämässä täydentäisi yksilöiden oikeussuojaa.


Yhdenvertaisuuslakiin osittaisuudistus?


Yhdenvertaisuusvaltuutettu esittää myös yhdenvertaisuuslain osittaista uudistusta. Esimerkiksi työnhakijalla olisi aina mahdollisuus saada selvitys perusteista, joilla työnantaja on tehnyt valintapäätöksen rekrytoinnissa.

Yhdenvertaisuus ymmärretään valtuutetun mukaan melko laajasti, mutta käytännössä sitä silti edelleen kyseenalaistetaan. Syrjintäperusteita on lukemattomia; kuka tahansa voi tulla syrjityksi niin ikään, vakaumukseen, perhesuhteisiin kuin mielipiteisiinkin liittyvistä syistä.

- Vammaiset henkilöt tarvitsevat kohdennettuja toimenpiteitä yhdenvertaisuutensa ja osallisuutensa parantamiseksi tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa sekä työelämässä. Kohdennettujen palveluiden ja mukautusten lisäksi tarvitaan kaikille sopivaa suunnittelua, esteettömyyttä ja saavutettavuutta, yhdenvertaisuusvaltuutettu totesi puheessaan.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta antaa kertomuksesta mietinnön, ja hallintovaliokunta, lakivaliokunta ja sosiaali- terveysvaliokunta antavat asiasta lausuntonsa.


Lisätietoa kertomuksesta eduskunnan sivuilta (linkki aukeaa uuteen välilehteen)