Siirry pääsisältöön

Oppilaitosyhteistyö voi olla ratkaisu yrityksen työvoimapulaan

pe syysk. 21 10:06:00 2018

Teksti ja kuvat: Kati Savela

Työvoimapulasta kärsivien ammattien määrä on TEM:in Ammattibarometrin mukaan kolminkertaistunut kahdessa vuodessa. Vajetta on muun muassa rakennusalalla. Sairaanhoitaja- ja lääkäripula jatkuu, ja uusina ammatteina listalle ovat nousseet hitsaajat ja kaasuleikkaajat. (Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 20.9.).

Kuva diaesityksestä Ammatillinen koulutus uudistuu -tilaisuudesta.Tähän suuntaukseen on reagoinut myös Helsingin seudun kauppakamari ja ammatilliset oppilaitokset, jotka esittelivät tällä viikolla Ammatillinen koulutus uudistuu -tilaisuudessa yhden ratkaisun työvoimapulaan. Ne ovat laatineet yrityksille 10 askelta onnistumiseen -polun, jonka avulla yritykset voivat luoda toimivaa yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten kanssa.

Yritysten toivotaan kiinnostuvan yhteistyöstä, jotta oppilaitosten koulutustarjonta vastaisi entistä paremmin työelämän tarpeisiin, joko täyttäen tällä hetkellä tiedossa olevaa vajetta eri ammattiryhmissä tai ennakoiden tulevaa kysyntää. Kun ammatillisen koulutuksen reformi tuli voimaan tämän vuoden alussa, opintoja on ollut mahdollista suunnitella ja suorittaa yhä joustavammin opiskelijan valmiuksien ja tarpeiden sekä työvoiman kysynnän mukaan.

Tokmannin henkilöstöjohtaja Sirpa Huuskonen kertoi, että työvoimapula on heillä nykypäivää. Vielä pari vuotta sitten Tokmannin Mäntsälän-konttorille oli helppo saada osaavia tekijöitä, mutta ei enää.

- Meillä on lähdetty heti miettimään, miten koulutuksen uudistus palvelisi meitä parhaiten, hän sanoi.


Selvitä tarpeet, kartoita kumppanit, hyödynnä tulokset

Kuva diaesityksestä Ammatillinen koulutus uudistuu -tilaisuudesta.

Kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen totesi, että vajaa vuosi ei vielä riitä osoittamaan reformin vaikutuksia suuntaan tai toiseen, on odotettava pari vuotta. Hän rohkaisi yrityksiä ja oppilaitoksia etsimään toimivia malleja yhteistyöstä laajasti, ei vain olemassa olevista yritys-oppilaitos-kumppanuuksista.

Yrityksen ensimmäinen askel 10 kohdan polulla on Lahtisen mukaan oman osaamis- ja työvoimatarpeen tunnistaminen. Seuraavaksi yritys kartoittaa oppilaitokset, jotka ovat mahdollisia kumppaneita. Tähän liittyy kolmaskin vaihe eli kriteerit yhteistyölle. Kriteerinä voi olla niin koulutusohjelmatarjonta kuin oppilaitoksen sijaintikin tai esimerkiksi painotus verkko-oppimiseen.

- Seuraavaksi neuvoisin yritystä valmistautumaan, varautumaan ja sitoutumaan yhteistyöhön. Kun työpaikalle otetaan koulutus- tai oppisopimuksella opiskelija, hänestä pitää olla kiinnostunut, hänen ohjaamiseensa varata aikaa ja huolehtia siitä, että ilmapiiri on kannustava, Lahtinen luetteli ohjenuoria yritykselle.

Yrityksiä kannustetaan myös hyödyntämään tulokset. Omat kokemuksensa kannattaa jakaa muille yrityksille ja osallistua myös koulutuksen kehittämiseen, jotta mahdollisimman moni koulutusohjelma olisi ajan vaatimusten mukainen.


Räätälöidyistä koulutusohjelmista tuoretta osaamista


Hyvät esimerkit avaavat aina aihetta parhaiten, ja tilaisuudessa ääneen pääsivät henkilöstöjohtaja Jenni Ailio Transval Groupilta ja asiakkuuspäällikkö Tapio Karvonen Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudasta. Näiden organisaatioiden yhteistyön juuret olivat Transvalin tarpeessa saada tietyn alan osaajia vastaamaan toiminnan nopeaa kasvua.

- Aluksi pelkäsimme, että valittava oppilaitoskumppani sanelisi liikaa, millaisia ammattilaisia he voivat tarjota. Näin ei Keudan kanssa tapahtunut. Koin, että meitä todella halutaan kuunnella, Jenni Ailio kuvasi prosessin alkuvaihetta.

Transvalille oli tärkeää, että Keudassa heillä oli yksi yhteyshenkilö, jonka kanssa asia eteni. Siellä on myös sitoutuneet, Keudan kouluttamat työpaikkaohjaajat opiskelijoita varten.

- Voisimme vielä parantaa oppimisympäristöä antamalla tarvittaessa mahdollisuuden rauhalliseen ympäristöön ja työtahtiin opiskelijoille, Ailio pohdiskeli kysyttäessä opiskelijoiden erilaisista tarpeista ja oppimistavoista.

Toisen esimerkin toivat Mustin ja Mirrin ketjujohtaja Juhana Lamberg ja MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen rehtori Tiina Immonen. Mercuriassa oli otettu mietintään, miten merkonomitutkinnon antamasta osaamisen viestitään konkreettisemmin opiskeluvaihtoehtoja pohtiville. Yhdeksi uudeksi kokonaisuudeksi muotoutuikin pieneläinmyymälän asiakaspalvelijan koulutus, joka suunniteltiin Mustin ja Mirrin kanssa.

- Olemme nähneet monta esimerkkiä siitä, miten arasta ja heikon itseluottamuksen omaavasta nuoresta on koulutuksen ja työssä pärjäämisen ansiosta tullut itsevarmempi. Osa on edennyt työssään esimiestasolle, Lamberg ja Immonen kertovat tyytyväisenä.

Tiina Immonen kertoi myös oppilaitoksen e-Kampuksesta, jossa opiskelija voi täydentää osaamistaan, ellei koulutussopimuspaikalla voi harjoitella riittävän monipuolisesti oman alan eri osa-alueita. ’


Amisreformin mahdollisuuksista viestittävä paremmin


Business College Helsingin (ent. Suomen Liikemiesten Kauppaopisto) rehtori ja toimitusjohtaja Antti Loukola avasi kommenttipuheenvuoronsa tuomalla esiin sen, että työelämä muuttuu alituisesti eivätkä ammatillisten oppilaitosten koulutussisällöt voi olla pysyviä. Loukolan mukaan ammattiopistoilla on yhteiskunnan näkökulmasta kolme tehtävää: estää ihmisten, etenkin nuorten syrjäytyminen, opettaa työelämässä tarvittavia asioita ja antaa opiskelijoille jatko-opintokelpoisuus. Viimeksi mainittu ei hänen mukaansa aina toteudu.

- Ammatillisen koulutuksen reformin viestintä ei ole aivan onnistunut, koska ainakin meidän silmiimme tulleet artikkelit medioissa tuovat asiaa esiin lähinnä negatiivisesti. Esimerkiksi juuri oppilaitosyhteistyön hyviä mahdollisuuksia ei ole tuotu esiin, Antti Loukola kertoi vaikutelmistaan.

Pääkaupunkiseudun ammatillisten oppilaitosten keskinäistä viestintää toivottiin parannettavan, jotta saataisiin kerrottua julkisestikin onnistumisia ja hienoja käytäntöjä, jotka yhteistyötä tekevillä on tiedossa.

Ammatillinen koulutus uudistuu -tilaisuus kiertää syksyn aikana useilla paikkakunnilla, ja kiertue päättyy lähtöpaikkaan Helsinkiin 30.11.

Vates-säätiön yksi kolmesta eduskunta- ja maakuntavaaliteeseistä on, että koulutuspolku toiselta asteelta työelämään on varmistettava. Vuosittain yhä suurempi joukko nuoria, joilla on jokin erityisen tuen tarve, siirtyy ammatillisesta koulutuksesta työelämään. Siksi Vates kertoo keinoista, jotka voivat auttaa tämän polun turvaamisessa.