Siirry pääsisältöön

Paikka, joka ei syrji ketään

ti elok. 02 08:52:00 2022

Teksti: Kristiina Parkkila
Kuvat: Lotta Jaatinen

Henkilö rakennuksen oven edessä pyörätuolissa, maski päässä, katsoo kameraan. Taustalla keltaista rakennusta. Ylivieskalainen Tiia Jakola nauttii kevään ensimmäisistä lämpimistä päivistä opiskelijaravintola Taimin edustalla Raudaskylän opiston lukiossa. Ensimmäisen vuosikurssin lukiolainen on tyytyväinen valitsemaansa opinahjoon.

Mikä sai hänet hakeutumaan Raudaskylän lukioon?

– Aluksi ajattelin, ettei lukio ole mun juttu ollenkaan. Mutta kun kävin tutustumassa täällä, päätös oli helppo. Opet olivat kivoja ja ympäristö on kaunis ja toimiva, Tiia Jakola kertoo.

Raudaskylän opiston tilojen esteettömyys on Jakolan mielestä yllättävän hyvä. Sähköovet ja luiskat auttavat pyörätuolin kanssa liikkuessa, porrashissillä pääsee yläkerran luokkatiloihin ja isot wc-tilat löytyvät kummastakin luokkahuonerakennuksesta. Vain sorapiha tuottaa joskus pientä vääntöä, mutta siitäkin on Jakolan avustajan
Iitan kanssa selvitty. Iita toteaakin, että kun Tiia on päättänyt jostain mennä, niin siitä mennään!

Omaa vastuuta ja hyviä ihmisiä

Helsingistä Raudaskylään tulleen Juuso Karjalaisen kevään ylioppilaskirjoitukset menivät oman tuntuman mukaan kivasti, ja syksyllä hän suorittaa vielä lisää. Karjalainen asuu viikot opiston asuntolassa ja viikonloppuisin hän käy sukulaisten
luona Nivalassa.

– Olen tykännyt olla täällä, tämä on rento ja minulle sopiva paikka, Karjalainen toteaa.

Iltaisin hän viettää aikaa opiskelun lisäksi vapaa-ajantilassa ja ulkoillen. Omaa vastuuta, siivoamista ja sen sellaista on saanut opetella asuntolassa, ja sitä Juuso Karjalainen pitää tärkeänä ennen kokonaan omilleen muuttamista.

Karjalaisen kuulovamma ja kuuloimplantti eivät ole estäneet tavoitteellisia opintoja. Opettajat osaavat huomioida hänet hienosti, istumajärjestelyt luokassa on suunniteltu esteettömiksi ja nuorella miehellä on käytössään mikrofoni. Englannin
ylioppilaskokeessa yo-lautakunta huomioi kuulovamman siten, että kuunteluosa jäi kokeesta Karjalaisen osalta pois. 

Lukion jälkeen hän on harkinnut ammattikorkeakouluopintoja, mutta ala ei ole vielä selvillä.

Molemmat opiskelijat kiittävät Raudaskylän lukion ja koko opiston ilmapiiriä kannustavaksi ja aidosti tasavertaiseksi. Opiskeluarjen lomassa on pieniä mukavia asioita, kuten oppilaskunnan tai vapaa-ajanohjaajien järjestämää ohjelmaa. Opiskelukaverien kanssa on päässyt hyvin juttuun ja saanut olla oma itsensä.

– Raudaskylä on paikka, joka ei syrji ketään, Juuso Karjalainen toteaa.

***

Teksti: Kati Savela-Vilmari

Useat koulutusuudistukset tukevat työelämään pääsyä

Vates seuraa koulutukseen liittyviä uudistuksia ja sitä, miten sen kohderyhmät huomioidaan niissä. 

Raudaskylän opisto (ks. juttu yllä) on yksi viidestä koulutuksen järjestäjästä, joille myönnettiin uutena tutkintokoulutukseen valmistavan koulutuksen (TUVA) järjestämislupa. Nämä luvat täydentävät TUVA-koulutuksen valtakunnallista verkostoa. TUVA:ssa yhdistyvät aiemmat perusopetuksen lisäopetus, lukioon valmistava koulutus (LUVA) ja tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (VALMA). TUVA:n laaja-alainen osaaminen tukee opiskeluvalmiuksien kehittymistä, jotta opiskelija voi siirtyä lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.

– LUVA oli aiemmin vain maahanmuuttajille, mutta nyt muillakin on mahdollisuus lukioon valmentavaan opetukseen. Se voi osaltaan parantaa kohderyhmiemme, vammaisten ja osatyökykyisten opiskelijoiden, kouluttautumismahdollisuuksia, Vatesin kehittämispäällikkö Kaija Ray sanoo.

Oppivelvollisuuden laajentaminen tuli voimaan v. 2021. Oppivelvollisuuden laajenemisessa korostuu opiskelijan oikeus saada yksilöllistä pedagogista tukea ja erityisopetusta myös toisella asteella tutkinnon suorittamiseen saakka.

Myös jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän uudistus (OKM, TEM) etenee. Yhtenä tavoitteena on saada ns. aliedustetut ryhmät mukaan oman osaamisen kehittämiseen. Niihin kuuluvat mm. henkilöt, joilla on matala koulutustaso.

Opintojen joustavuus on yksi keino hyödyntää ihmisten osaamista ilman, että tehtävissä edellytetään kokonaisia tutkintoja. Nyt on alettu keskustella ns. pienistä osaamiskokonaisuuksista, jotka ovat vielä suppeampia kuin tutkinnonosat. Euroopan komission tiedonanto Euroopan osaamisohjelmasta kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi julkaistiin v. 2020, ja osana tiedonantoa oli aloite pienistä osaamiskokonaisuuksista. Niille ei ole vielä yhteistä määritelmää eikä standardeja. Suomi pitää asiaa tärkeänä keinona mm. työelämän muuttuviin tarpeisiin vastaamisessa, ja kannattaa pienten osaamiskokonaisuuksien määritelmän yhtenäistämistä Euroopassa.

 Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2022 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: