Siirry pääsisältöön

Porvoon työllisyysohjelma vaikuttaa - strategia muuttuu toiminnaksi

pe lokak. 20 12:46:00 2017

Työllisyyspalveluiden esimies Mikko Viitanen. Teksti: Tiina Jäppinen | Kuvat: Jenny Salo

Porvoon kaupunkistrategiassa 2013–2017 on kirjattu neljä keskeistä tavoitetta, joihin kaikkiin vaikuttaa myös työllisyydenhoito. Työllisyyttä on edistetty kaupungissa kolmivuotisen työllisyysohjelman toimenpidesuosituksen pohjalta. Itä-Uudellamaalla sijaitsevan Porvoossa on noin 50 200 asukasta.

- Suurin osa näistä suosituksista on toteutunut ainakin osin. Työllisyysohjelman strateginen painotushan oli se, että omaa matalan kynnyksen pajatoimintaa ja kuntouttavaa työtoimintaa ei määrällisesti pyrittäisi enää lisäämään vaan pääpaino kehittämisessä olisi ulkopuolisten tahojen työllistämistoiminnan tukemisessa ja palkkatyösuhteiden synnyttämisessä, kertoo Porvoon kaupungin työllisyyspalveluiden esimies Mikko Viitanen.

Viitasen mielestä kaupunki on onnistunut strategian toimeenpanossa kohtuullisesti.

- Kaupungin palkkatukiperusteinen työllistämisen määrä kaksinkertaistettiin viime vuonna aiempiin vuosiin verrattuna. Yhteistyö yksityisen työpankkiyrityksenä toimineen SunUra Oy:n kanssa on myös tuonut uusia mahdollisuuksia ja näkemystä kaupungin työllisyyspalveluiden omaankin toimintaan, kertoo Viitanen.

- Toiminnan monipuolistuminen luonnollisesti tarkoittaa sitä, että pystymme tarjoamaan palveluja entistä useammalle työttömälle. Tehty työ ja toimintavolyymien kasvu on myös näkynyt työttömyystilastoissa ja kunnan työmarkkinatukiosuuden kehityksessä. Vaikka työttömyyden kasvu on taittunut muuallakin Suomessa, kehitys Porvoossa oli erityisesti viime vuoden lopulla selvästi muuta maata ja etenkin muuta Uuttamaata positiivisempaa, sanoo Viitanen.

Kaupunkistrategia on tukenut työllisyydenhoitoa, mutta Viitanen kuitenkin huomauttaa, että aina strategisilla tavoitteilla ei ole riittävän suurta painoarvoa esimerkiksi keskusteltaessa yksittäisen toimenpidesuosituksen toteuttamisesta ja sen resursoinnista.

- Budjettiraamiajattelu ja kassatilanne ajavat helposti kaupunkistrategiaankin perustuvien resurssitarpeiden ohi. Työllistämistoimintaan liittyy Porvoossa ja monessa muussakin kunnassa strateginen ristiriita. Suhteellisen uutena ja vielä vakiintumattomana toimintona työllistämistoimintaan pitäisi resursoida lisää niin budjetin kuin myös henkilöstön osalta. Vaikka kuinka osoitamme laskelmilla, että satsaukset toimintaan olisivat kannattavia, näitä ei kuitenkaan aina voida toteuttaa, koska useassa kunnassa strategisena tavoitteena on myös kulujen kasvun leikkaaminen ja henkilöstön vähentäminen, pohtii Viitanen työllistämistoiminnan kehittämisen haasteita.

Miten tulokset näkyvät Porvoossa?

Porvoon vanhaa kaupunkiaTyöllisyysohjelman mukainen toiminta ja siihen budjetointi on kannattanut Porvoossa.

- Esimerkiksi kun vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Porvoon kaupungissa oli työllistetty palkkatuella 16 henkilöä, niin vuonna 2017 heitä on jo 41 henkeä. Myös nuorten työpajoille osallistuvien asiakkaiden määrä kasvoi samana aikana 34:stä 58 asiakkaaseen lisääntyneiden ostopalvelu- ja kokeiluryhmien myötä, kertoo Viitanen.

Lisääntyneet työllistämispalvelut heijastuivat omalta osaltaan myös Porvoon yleiseen työttömyyskehitykseen etenkin loppuvuodesta 2016. Tällöin työttömyys kääntyi Porvoossa selvästi muuta maata voimakkaampaan laskuun. Vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä työttömien määrä laski Porvoossa 7,5 prosentilla, kun lasku muualla maassa oli 4 prosenttia.

Porvoon kaupungin työllisyysohjelma (pdf)

Kuntouttavan työtoiminnan palveluiden tilaaminen Sotekilta on yksi osa työllisyyspalveluita. Lue lisää.