Siirry pääsisältöön

Ihmisoikeutta

18.11.2015

Ihmisoikeus on jakamaton. Tämä oli ydin puheissa, jotka kansanedustajat Li Andersson ja Eva Biaudet pitivät SAMS-järjestön seminaarissa ”Antaako itsemääräämisoikeus itsenäisyyttä?” Tampereella lokakuussa.

Li Andersson painotti omassa puheessaan talouspolitiikan seurauksia: ”Budjetti vaikuttaa meihin kaikkiin, mutta joihinkin enemmän kuin muihin”, kun taas Eva Biaudet valitsi henkilökohtaisemman lähestymistavan: ”Ihmisoikeudet löytyvät arjesta”. Tämä perusta selittää, miksi niin monet kansainväliset sopimukset, joihin Suomi on liittynyt, lähtevät ihmisoikeuksista – ja on myös syy siihen, ettei ole lainkaan samantekevää, noudatetaanko sopimuksia vai ei. Ihmisoikeudet eivät voi koskea vain osaa ihmisistä, silloin niiden luonne muuttuu täysin.

Yhteenvetona voi sanoa, että se miten vaikeassa asemassa olevia ihmisiä kohdellaan, mittaa, voiko yhteiskunta hyvin vai huonosti. Ihmisoikeus ei ole tätä vaikeampi käsite. Sen sijaan muistiini jäi pitkäksi aikaa huoli, jota kumpikin kansanedustaja kantoi siitä, kuinka sitoviksi kansainväliset sopimukset ymmärretään.

Huoli näyttää olleen aiheellinen. Heidän virkatoverinsa Laura Huhtasaari on sitä mieltä, että turvapaikanhakijoiden kasvavan määrän takia Suomen ei tarvitse noudattaa kansainvälisiä sopimuksia (YLE 11.11.2015). Toki kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen puuttui nopeasti lausuntoon, jota hän kuvasi oikeudellisesti täysin vastuuttomaksi ja ilmoitti olevan huolestuttavaa, jos kansanedustajalla on tällainen käsitys oikeusjärjestelmän ja oikeusvaltion merkityksestä. Mutta ny on korkealla taholla asetettu kysymys, ovatko Suomen valtaapitävät lakien yläpuolella.

Ajatus lentää Vänrikki Stoolin tarinoiden Maaherraan, jonka luokse saapuu venäläinen kenraali vaatien vallan antamalla oikeudella uusia asetuksia maaherra Wibeliukselta, joka nousee seisaalleen, asettaa kätensä lakikirjan päälle ja vastaa:

Te voiton saitte. Teill’ on valta nyt,
siis minun tehkää, miten miellyttää!
Mut laki, ennen mua syntynyt,
myös jälkeheni jää.

Walter Fortelius
Aktivera resurser -projekti

på svenska

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!