Uutiset

Kyvyt käyttöön -seminaarissa varauduttiin tuleviin työelämän muutoksiin

22.09.2016

Vatesin jokavuotisen Kyvyt käyttöön -seminaarin ensimmäisenä päivänä Seinäjoella pohdittiin sitä, miten työelämän väistämättömät muutokset kannattaisi ottaa vastaan. Futuristi Kirsi Kostian (Great Minds Oy) ohje oli, että ajatusleikki kannattaa aloittaa haastamalla omat perusolettamukset ja yrittämällä ymmärtää toisen oletuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi ”työelämä on vain tietynlaisia (terveitä) varten”, ”(työhönvalmennuksen) asiakkaani ei varmaan koskaan tule työllistymään”, ”vammainen henkilö ei onnistu yrittäjänä”.

Yrittäjyyden ja yrittäjämäisen toiminnan kasvu on kuitenkin jo kauan sitten havaittu tuleva työelämän trendi.

-Liikaa ei voi korostaa sitä, että rohkeita kokeiluja kannattaa tehdä ja virheitä oppia sietämään. Se ei meille suomalaisille ole niin helppoa, Kirsi Kostia painotti.

Hän totesi myös, että vaikka robottien pelätään vievän työpaikkoja ihmisiltä, ne myös antavat työntekijöille mahdollisuuden keskittyä tehtäviin, joissa ihmisen läsnäoloa tarvitaan.

Miten työ- ja työhönvalmennus brändättäisiin?

Työhönvalmennuksen monenlaisia sisältöjä ja tavoitteita mietti neljän hengen ryhmä yhdessä yleisön kanssa. Lapuan Yrittäjien puheenjohtaja, toimitusjohtaja Juha Lemponen (LemCons), sanoi, että työnantaja saattaa vierastaa ajatusta, että hänen pitäisi palkata osatyökykyinen henkilö yritykseensä. Niin työnantajat kuin työnhakijatkaan eivät yleisesti juuri tunne työhönvalmennusta.

-Tosin joskus jäädään liikaakin vamman taakse, eivätkä kaikki työnantajat suhtaudu työhönvalmentajan mukanaoloon työnhaku- tai haastattelutilanteessa varauksetta. Tiedän, että vammainen henkilö on itse tullut kysymään töitä, päässyt oitis työharjoitteluun ja työllistynyt, projektipäällikkö Arto Mähönen Woodfox Oy:sta ja Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisesta yhdistyksestä kertoi.

Urahallinta-asiamies Anu Kaasalainen, Insinööriliitto Ilry ry, kannusti jokaista työ- tai työhönvalmennustyötä tekevää tuomaan aktiivisesti työtään ja osaamistaan esiin, jotta työnantajiakin hyödyttävän tuen tunnettuus kasvaisi. Se ei olekaan aivan helppoa, sillä jo käsitteiden merkitysten erot ja yhtäläisyydet sekoittavat viranomaisia, saati sitten työnantajia.

-Työvalmennus, työhönvalmennus ja työhön valmennus - miten näitä tulisi brändätä ja tuotteistaa, kun ne tarkoittavat vähän eri asiaa eri yhteyksissä, oli yksi yleisön kommentti.

Pohdittiinpa sitäkin, kuka tai kenen kuuluisi maksaa työhönvalmentajan palkka, jos tämä onnistuu löytämään yritykselle hyviä työntekijöitä vaikkapa piilotyöpaikkoja hakemalla.

-Yrityshän siitä hyötyy ja sen on aiheellista siitä maksaa, Juha Lemponen sanoi.

Anu Kaasalaisen mielestä yhteiskunta on myös suuri hyötyjä, joten senkin velvollisuus olisi osallistua kuluihin. Tutkimusten mukaan työttömyys uhkaa pitkittyä, ellei työtä löydy ensimmäisen kolmen tai viimeistään kuuden kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta.

Kaikki me tarvitsemme ohjausta ja tukea

Vaikka paljon framilla oleva digitalisaatio helpottaa esimerkiksi palveluiden saatavuutta verkossa, keskustelijat korostivat henkilökohtaisen kohtaamisen tärkeyttä. Luottamusta ja todellista kontaktia (työhönvalmennuksen) asiakkaaseen ei voi syntyä ilman kasvokkain tapaamista. Ilman sitä peli on menetetty, todettiin yleisöstäkin.

- Loppujen lopuksi ohjaus ja valmennus työelämään ja työelämässä kuuluvat kaikille ja niitä tarvitsee joskus jokainen, eivät vain osatyökykyiset tai vammaiset henkilöt, tiivistyi keskustelun teema yksimielisen hyväksynnän saaneeseen toteamukseen.

Ensimmäisen päivän ohjelman päättivät neljä työryhmää, joiden aiheita olivat mm. Osku - tie työelämään -verkkopalvelua, Job Shadow Day -tapahtumaa ja työhönvalmennusta yhdistettynä päihdekuntoutukseen.

Kyvyt käyttöön -seminaaripaikkana oli Seinäjoen FRAMI. Seminaariin osallistui noin sata henkilöä.