Uutiset

Ohjaamo-toiminta tarkoitus vakinaistaa

29.03.2017

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan OKM on ryhtynyt etsimään keinoja, joilla vähennettäisiin ns. NEET-nuorten määrää ja ehkäistäisiin nuorten syrjäytymistä Suomessa. NEET tarkoittaa henkilöitä, jotka eivät ole töissä, opiskelemassa tai harjoittelussa. Kaikki eivät suinkaan ole syrjäytyneitä tai vaarassa jäädä ulkopuolelle, vaan joukossa on mm. perheen perustaneita.

OECD:n tietojen mukaan NEET-nuorten osuus Suomessa (20-24-vuotiaat) on OECD-maiden korkeimpia, yli 18 prosenttia ikäluokasta. Etenkin poikien määrä on lisääntynyt suuresti 10 vuodessa.

Merkille pantavaa Suomen tilanteessa on myös se, että 18 prosenttia kuuluu NEET-ryhmään jonkin vamman tai sairauden takia. EU-maissa luku on keskimäärin noin 7 prosenttia. Toisaalta pitkäaikaistyöttömiä on NEET-nuorista alle viisi prosenttia, kun EU:n keskiarvo on 22 prosenttia. 

Suomessa palveluita ja tukia on saatavilla runsaasti, mutta niiden löytäminen ja hakeminen ei välttämättä ole helppoa. Tähän etsitään ratkaisua suunnittelemalla henkilökohtaista polutusta. Ammatillisen koulutuksen reformi on ministeriön mukaan yksi keino ehkäistä syrjäytymistä. Esimerkiksi laaja-alaisemmat tutkinnot ja uusi koulutussopimus on suunniteltu vahvistamaan työelämäyhteyksiä ja työllistymistä.

Ministeri Grahn-Laasonen totesi, että hyvin käynnistynyt ja onnistuneita kokemuksia tarjonnut Ohjaamo-toiminta on tarkoitus vakinaistaa. Ohjaamo on alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen palvelupaikka, josta saa monialaisesti henkilökohtaista ohjausta, tietoa ja tukea. Ohjaamo tukee erityisesti erilaisissa nivelvaiheissa olevia nuoria ja edistää koulutukseen ja työelämään kiinnittymistä. Vastuu Ohjaamoiden toiminnasta olisi yhteisesti ministeriöillä, sote-sektorilla ja koulutuksen järjestäjillä.

Hallitus on käynnistänyt useita selvityksiä, jotka osaltaan tukevat nuorten polkua opintoihin ja niistä työelämään. Esimerkiksi poikien paremmasta pärjäämisestä käynnistetään TEAS-rahoituksella selvitys syistä, jotka johtavat poikien heikompaan osaamiseen ja alhaisempaan koulutustasoon. Myös Kelan ammatillisen koulutuksen kriteerien laajentaminen on yksi TEAS-hankkeen aihe. Tässä selvitetään mm. mahdollisuutta rakentaa maakunnan järjestämästä sosiaalisesta kuntoutuksesta väylä ammatilliseen kuntoutukseen.

Kuva: Jenny Salo