Uutiset

Jäljellä oleva työkyky voi jäädä hyödyntämättä työkyvyttömyyseläkkeen hylkäämisen jälkeen

25.10.2018

Teksti: Marianne Pentikäinen

Vuosittain 7 000 henkilöä saa hylkäävän päätöksen hakiessaan täyttä työkyvyttömyyseläkettä. Mitä tapahtuu näille ihmisille päätöksen jälkeen? Aihetta pohdittiin Eläketurvakeskuksen järjestämässä tutkimusseminaarissa 4.10.2018, jossa käsiteltiin pääasiassa tuoretta tutkimusta Mitä hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen? (viite jutun lopussa).

Hylätyillä on monesti taustalla työttömyyttä ja (paljon) sairauksia, kuten mielenterveyshäiriöitä tai TULE-eli tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Hylätyn päätöksen saajat ovat usein keski-ikäisiä. Heillä on haasteena toimeentulon varmistaminen ja mahdollinen eläkehakemusprosessin jatkuminen muutoksenhaun tai uuden eläkehakemuksen muodossa.

Vaikka perustoimeentulo saattaa tulla ratkaistuksi, työkykyisyys jää usein ratkaisematta ja toimeentulon jatkuminen on epävarmaa. Toisaalta jäljellä oleva työkyky jää hyödyntämättä, jos henkilö elää sosiaalietuuksilla ja jää työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Puhujina tilaisuudessa olivat tutkija Riku Perhoniemi Kelasta ja erikoistutkija Mikko Laaksonen Eläketurvakeskuksesta. Heidän lisäkseen kolmas tutkimuksen tekijä oli Jenni Blomgren, Kela. Seminaarissa käytiin läpi sitä, ovatko työkyvyttömyyseläkepäätösten hylkäykset kasvaneet ja miten toimeentulo järjestyy hylkäyspäätöksen jälkeen.

Tutkimuksessa seurattiin vuonna 2010 täyttä työkyvyttömyyseläkettä hakeneita, jotka saivat
hylkäävän eläkepäätöksen. Työttömyys-, sairauspäiväraha- ja kuntoutusrahaetuuksia ja uusia työkyvyttömyyseläkepäätöksiä tarkasteltiin neljänä seuraavana vuonna hylkäyksestä. Tutkittaviksi valikoitui noin 4 500 henkilöä.

Tuetun työllistymisen palvelumalli hyödyttää hylätyn päätöksen saaneita

Tutkimus vahvisti käsitystä, jonka mukaan ansiotyön ulkopuolella olevat saavat hylkääviä eläkepäätöksiä ja päätyvät epätyydyttävälle etuuspolulle ensimmäisen hylkäävän päätöksen jälkeen. Ongelmien kasautumista pitäisi ehkäistä, kun eläkehakemus on hylätty ensimmäisen kerran.

Hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneet hyötyvät tutkimuksen mukaan osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille rakennetuista palvelukokonaisuuksista, kuten tuetun työllistymisen palvelumallista ja työvoiman palvelukeskusten palveluista. Eniten asiakkaan kokonaistilannetta kartoittavasta palvelusta hyötyisivät 30 - 50-vuotiaat, ansiotyön ulkopuolella olevat ja työntekijäasemassa olevat suomalaiset, joilla oli yleisimmin pitkiä etuusjaksoja.

Suuri riski jäädä etuuksien varaan

Tulokseksi saatiin, että hylkäävän eläkepäätöksen jälkeiset etuuskaudet ovat hyvin yleisiä. Yli kolme viidestä tutkittavasta sai työttömyysetuutta eläkehylkäystä seuraavan vuoden aikana ja yli kolmannes vielä neljäntenäkin seurantavuotena. Myös sairauspäivärahan saaminen on yleistä eläkehylkäystä seuraavina vuosina. Kuntoutusrahaa sai neljän seurantavuoden aikana joka kolmas tutkittava. Seuraavina vuosina lähes puolet tutkituista sai lopulta työkyvyttömyyseläkkeen.

Tutkimus toi esiin myös etuuksien vuorottelun. Yli puolet tutkituista sai seurantavuosien aikana vähintään kahta tutkituista etuuksista. Tulos, että tuki- ja liikuntaelinten sairauksista kärsivillä on korkeampi riski päätyä etuuskierteeseen verrattuna mielenterveydenhäiriöistä kärsiviin, oli yllättävä.

Työssä olevat saavat todennäköisemmin myöntävän päätöksen

Tutkimus osoitti, että jos hakija ei ollut ansiotyössä, hänellä oli pienempi todennäköisyys saada kielteinen työkyvyttömyyseläkepäätös sekä ensimmäisellä että seuraavilla hakukerroilla. Sen sijaan ansiotyön puuttuminen nosti pitkien sosiaalietuusjaksojen todennäköisyyttä.

Työeläkehakemusten hylkäysprosentti on noussut aiemmin tapahtuneen laskun jälkeen, koska erilaisia eläkekriteerejä on poistunut. Hylkäävän päätöksen jälkeen 16 prosenttia on töissä. Työsuhteet ovat kuitenkin lyhyitä ja repaleisia. Arvokasta olisikin saada tietää, kuinka moni palaa tosiasiallisesti ansiotyöhön kuntoutuksen kautta. Työkykyä tulisi tukea jo ennen kuin päädytään tekemään työkyvyttömyyseläkehakemusta.

Lähteet:

Riku Perhoniemi, Jenni Blomgren, Mikko Laaksonen: Mitä hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen? Työttömyys-, sairauspäiväraha- ja kuntoutusrahaetuudet sekä uudet eläkepäätökset neljän vuoden seurannassa.” Yhteiskuntapolitiikka 2018;83(2);117-131.

Linkki tutkimusartikkeliin: 

Lisäksi viitattiin vielä julkaisemattomaan tutkimukseen Mikko Laaksonen & Heidi Nyman: Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuuden kasvu 2007-2016. Yhteiskuntapolitiikka 2018;83 (5-6). ETK:n ja Kelan tutkimus julkaistaan 30.11.2018.