Siirry pääsisältöön

Selvityshenkilöt ehdottavat työkykyohjelmaa - järjestöjen merkitys myönnetään

22.11.2018

Ministerit Jari Lindström ja Pirkko Mattila ottavat vastaan selvityshenkilöiden Raija Kerättären ja Tuija Oivon selvityksen.Teksti ja kuvat: Tiina Jäppinen

Ministerit Jari Lindström ja Pirkko Mattila ottavat vastaan selvityshenkilöiden Raija Kerättären ja Tuija Oivon selvityksen.

Selvityshenkilöt Tuija Oivo ja Raija Kerätär avasivat karun kuvan pitkäaikaistyöttömien tilanteesta: - Työttömät ovat syrjässä työvoimapalveluista, osin etuuksista ja sitä kautta osallisuudesta. Tilanne ei parane yhtä mutteria vääntämällä, vaan tarvitaan laaja työkykyohjelma.

Tämä kävi ilmi, kun selvityshenkilöt luovuttivat ”Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet” -selvityksen sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja työministeri Jari Lindströmille tiedotustilaisuudessa 15.11.2018.

Selvityksen luovutustilaisuudessa nousivat esiin mm. poikkihallinnollisen yhteistyön merkitys ja myös järjestöjen ja siirtymätyömarkkinoiden rooli osatyökykyisten henkilöiden työllistymisessä. Selvitys voi vaikuttaa myös palkkatuen myöntämisen kriteereihin.

Sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa osatyökykyisten henkilöiden tilannetta työmarkkinoilla, siirtymiä työkyvyttömyysetuuksille ja sieltä pois, palveluita joilla edistetään työllisyyttä sekä työkyvyttömien työttömien toimeentulon varmistamiseen liittyviä asioita.

Ilmiölähtöinen selvitys työkalu päättäjille

- Valitsimme ilmiölähtöisen lähestymistavan, koska teemasta on tehty valtavan paljon selvityksiä. Yritimme kuulla ja kuunnella, mitä asiakasrajapinnassa työskentelevät ihmiset sanovat ja mitä he ovat kokeneet. Sieltä löytyivät selvästi ne teemat, joita selvityksessä käsittelimme ja joihin sitten haimme tutkimuksellista evidenssiä, sanoo Tuija Oivo.

Selvityksessä moni asia kuulosti tutulta. Tuetun työllistymisen parissa toimivat ovat todennäköisesti havainneet esiin nousseita asioita aiemminkin mm. tutkimuksista, hanketyössä, seminaareissa ja käytännön asiakastyössä.

Selvitys on tehty ajassa, missä ovat auki niin sosiaaliturvauudistus kuin sote- ja kasvupalvelu -uudistukset. Uudistukset määrittelevät selvityshenkilöiden mukaan paljon asioita, joita selvityksessä avataan ja toisaalta sitä, mitä ajatuksia selvityshenkilöt ovat antaneet kokonaisuudesta.

Molemmat ministerit pitivät tärkeänä, että poikkihallinnollinen yhteistyö jatkuu myös hallituskauden ylitse. Ministeri Jukka Lindström totesi, että selvitys antaa työkalun viedä asioita parempaan suuntaan.

- Selvitys antaa selkeitä vastauksia. Tarvitaan palvelujen uudelleenmuotoilua, uudenlaista ajattelua osatyökykyisten mahdollisuudesta osallistua työelämään, yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja välityömarkkinoita, tiivistää Lindström.

- Meidän täytyy ratkaista, miten sosiaaliturva rakentuu tulevaisuudessa. Selvitys tarjoaa mahdollisuuden tarttua tähän asiaan. Olemme ministeri Mattilan kanssa tavanneet työmarkkinajärjestöjen sekä sote- ja vammaisjärjestöjen edustajia, jotka ovat valmiita etsimään ratkaisuja osatyökykyisten työllistämiseen ja työssä jaksamiseen, hän jatkaa.

Ministeri Lindström lupaa, että TEM:issä katsotaan välittömästi ne toimet, joihin pitää ryhtyä. Hän aikoo kutsua koolle eduskuntaryhmien edustajat keskustelemaan tarvittavista toimista ja haastamaan heitä sitoutumaan ratkaisujen etsintään yhdessä.

- Nämä asiat pitäisi saada hallitusohjelman tasolle. Silloin siihen sitoudutaan. Tämä ei ole mikään hallitus-oppositio -asia, vaan tämä asia tulee pystyä ratkaisemaan yhdessä, painottaa Lindström.

Ministeri Mattila nosti esiin osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen edistämisessä jo pitkään tehtyä hyvää työtä. Hän nostaa esiin edellisen hallituksen aikana alkaneen STM:n OSKU-hankkeen, joka on jatkunut yhteistyössä TEM:in kanssa OTE-hankkeena.

- Esimerkiksi työkykykoordinaattorikoulutuksesta on saatu konkreettinen työkalu aikaan, mutta lisää työtä tarvitaan hallituskausien yli. Poikkihallinnollinen yhteistyö on tarpeen mukaan lukien kunnat, sanoo ministeri Mattila.

Hän myös kuvasi OTE-hankkeen yhtymäkohtia moniin muihin hankkeisiin ja selvityksiin, kuten työn ja eläkkeen yhteensovittamiseen sekä perustulokokeiluun.

Realismia työllistämiseen

Lindström, Kerätär, Oivo ja Mattila toimittajien tenttavana osatyökykyisten työllistämisen selvityksen julkistamistilaisuudessa.- Selvityksessä ei etsitä sitä, kuinka monen ihmisen on mahdollista päästä eläkkeelle, vaan kuinka moni on kuntoutettavissa työelämään niillä voimilla ja kyvyillä, joita heillä on olemassa. Tämä vaatii monialaista yhteistyötä. Samalla on tunnistettava ja tunnustettava se, että on ihmisiä, jotka eivät ikinä tule työllistymään avoimille työmarkkinoille. Joillekin ratkaisu voi olla työeläkepäätös, tiivistää ministeri Lindström.

Ministeri Mattila korosti mm. sitä, että työttömän kohdalla pitää pystyä aiempaa paremmin selvittämään henkilön kuntoutus- sekä lisäkoulutustarve. Siihen puolestaan tarvitaan entistä parempaa palvelujen koordinaatiota.

Sekä selvityshenkilöt että ministerit olivat yhtä mieltä siitä, ettei järjestöjä saa sivuuttaa. Ne ovat tärkeä osa jatkossakin osatyökykyisten henkilöiden työelämäosallisuuden edistämisessä. Ministeri Mattila viittasi mm. STEAn Paikka auki -ohjelmaan. Oivo maalasi suurempaa kuvaa siitä, millaista roolia järjestöille halutaan ylipäänsä rakentaa työllistämisessä. Myös järjestöt elävät murroksen aikaa.

- Järjestöjen osaamista ja voimavaroja ei saa hukata. Säätiöt ja yhdistykset voivat toimia monessa roolissa, kuten palvelujen tuottajina ja työllistäjinä, korostaa Tuija Oivo.

Selvitys vaikuttanee järjestöjen palkkatukiin

- Kun hallitus teki päätöksen, että 100-prosenttiseen eli valtion kokonaan maksamaan palkkatukeen tulee 3000 euron katto, sillä oli merkitystä nimenomaan järjestöihin. Nyt on linjattu uudestaan niin, että katto on 4000, sanoo Lindström.

Hän kertoo, että parhaillaan valmistellaan lainsäädäntöä, joka painottaa palkkatuen vaikuttavuutta ja palkkatuen saannin kriteeristö menee uusiksi. Lindströmin mielestä nyt tehdyn selvityksen täytyy vaikuttaa siihen, miten palkkatuen kriteerit jatkossa rakentuvat.

- Palkkatuelle ei olisi enää kattoa, vaan sitä jaettaisiin kriteerien kautta. Kyseessä on valtava kokonaisuus, missä pitää ottaa erilaisia asioita huomioon, kuten vaikuttavuus sekä asioiden inhimillinen merkitys. Tällä selvityksellä pitää olla vaikutusta siihen, miten nämä kriteerit kirjoitetaan. Aiemmin tätä tietoa ei ollut, myöntää ministeri Lindström.

Lindström kertoi, että välityömarkkinoiden kehitystä pyritään vauhdittamaan julkisten hankintojen kautta työllistämisehtoa käyttäen.

Heikentynyttä työkykyä ei tunnisteta

- Päähavaintomme on, että työttömien heikentynyttä työkykyä ei meidän palvelujärjestelmässä tunnisteta. Kritiikki kohdistuu terveydenhuoltoon, joka on vetäytynyt työttömien työkykypalveluista. Monialaisessa yhteistyössä kaivataan terveydenhuoltoa paljon enemmän mukaan. Laki edellyttää, että kunnat selvittävät eri väestöryhmiensä terveyttä. Työttömien osalta se toteutuu tosi huonosti, toteaa selvityshenkilö Raija Kerätär.

- Työttömät ovat sairaampia kuin työssä käyvät. He käyttävät terveyspalveluita silti vähemmän kuin työssäkäyvät, vaikka pitäisi olla toisin päin. Työttömien sairauksia ei tutkita, hoideta eikä heitä ohjata kuntoutukseen samoin kuin työssä kävijöitä, listaa  Kerätär.

Selvityksen mukaan lääkäreiden osaaminen ei ole riittävällä tasolla työkyvyn arvioinnin tekemiseksi.

Eriarvoisuus jopa räikeää

- Jos olet ollut 200 päivää työttömänä, ja lähdet hakemaan eläkettä, työkyvyttömyyseläkkeiden hylky on lähes 90 prosenttia, kun työssäkäyvillä luku on 30, kertoo Kerätär.

Eriarvoisuuden syytä ei tiedetä tarkasti. Selvityksessä havaittiin kuitenkin vahvoja viitteitä siitä, ettei pelkästään työkyvyttömyyspäätökseen liittyvät asiat vaan koko prosessi vie kohti huonoa lopputulemaa.

- Kun työtön lähtee hakemaan etuuksia sairauksien tai työkyvyttömyyteen liittyvistä asioita, toteamaan sairauksia ja kuntoutumaan, prosessi ei toteudu. Lopputulos voi näyttäytyä niin, että työeläkeyhtiössä tehdään harkitsemattomia päätöksiä, sanoo Kerätär.

43 000 työtöntä etuus- ja palveluloukussa

Graafi, jossa kerrotaan, että pitkäaikaistyöttömiä vuonna 2018 noin 81 000.Selvityksen mukaan joka viidennen eli 16 000 henkilön työkykyä voitaisiin kohentaa kuntoutuksella tai hoidolla. Lähes joka kolmas pitkäaikaistyötön (27 000) on työkyvytön. 

Surullista on myös se, ettei työkyvyn arviointivaihe, joka voi olla pitkä ja monimutkainen prosessi, kerrytä työttömyysturvan aktiivisuusehtoa. Henkilöistä tulee palveluissa ja etuuksissa väliinputoajia.

- Monialaisia palveluita ei johda eikä koordinoi kukaan. Työttömyydestä näyttää tulleen monelle henkilölle välitila työkykyisyyden ja työkyvyttömyyden välille, toteaa selvityshenkilö Kerätär.

Kun passiiviseen työttömyysturvaan käytetään 5,5 miljardia euroa, niin aktiiviseen työvoimapolitiikkaan 600 miljoonaa euroa. Selvityksessä ihmetellään aktiivisen työttömyysturvan vaatimatonta käyttöä. 

Siirtymätyömarkkinoita tarvitaan

- Vaikka palvelu- ja etuusjärjestelmä saataisiin täysin kuntoon, mutta työmarkkinat eivät tue osallisuuden mahdollisuutta, haluttuihin tuloksiin ei päästä, huomauttaa selvityshenkilö Tuija Oivo.

Syynä on muun muassa se, että työelämäosallisuutta tukevat rakenteet ovat puutteellisia.

- Yksi asia – jolle ollaan jo jotain tekemässä – on se, millä tavalla sovitetaan yhteen esimerkiksi työkyvyttömyyseläke tai muut etuudet ja palkka. Myös osa-aikatyö tulisi olla mahdollista, korostaa Oivo.

Toisaalta keskustelu välityömarkkinoista on ollut myös vaihtelevaa. On esitetty myös paljon kritiikkiä välityömarkkinoiden vaikuttavuudesta. Selvityshenkilöt luopuisivat mieluiten koko käsitteestä ja puhuvat mieluimmin yhteisötaloudesta tai kansainvälisen termistön mukaan yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä.

Työkykyohjelman tavoitteet

Selvityshenkilöiden ehdotuksena on valtakunnallinen työkykyohjelma. Sen ensimmäisenä tavoitteena on luoda niin avoimille kuin siirtymätyömarkkinoille rakenteet, jotka tukevat ja kannustavat vajaakuntoisten henkilöiden työhön osallistumista.

Kolmannessa kohdassa ehdotetaan, että monialaisen palvelut toteutuvat saumattomasti ja pitkäjänteisesti. Neljäntenä vaaditaan, että työkykypalveluissa ja osallisuudessa työhön toteutuu oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus.

Lisätietoa: 

Lue myös uutinen 25.10. Jäljellä oleva työkyky voi jäädä hyödyntämättä työkyvyttömyyseläkkeen hylkäämisen jälkeen (linkki aukeaa uuteen välilehteen)