Työyhteisön arvostuksen menettämisen pelko mielenterveysongelmien takia edelleen suurta

12.12.2019

Työkykyä tukevista keinoista on Mielenterveysbarometrin mukaan eniten hyödynnetty työajan joustomahdollisuuksia

Mielenterveyden keskusliitto on julkaissut mielenterveysbarometrin 2019. Se perustuu mielenterveyskuntoutujille, heidän läheisilleen, alan ammattilaisten sekä väestölle yleisesti tehtyihin kyselyihin ja haastatteluihin.

Yhtenä osiona barometrissä on mielenterveysongelmat ja työelämä. 60 prosenttia Suomen väestöä edustavista vastaajista (n = 1000) uskoo mielenterveysongelmien vaikuttavan niistä kärsivän henkilön asemaan työelämässä. Mielenterveyskuntoutujista 70 % on sitä mieltä, että jos työntekijällä tai esimiehellä tiedetään olevan mielenterveyden ongelmia, hän voi menettää työpaikkansa, asemansa tai arvostuksensa yrityksessä.

Väestöstä lähes 90 prosentin mielestä töitä tulisi kuitenkin tarvittaessa voida sopeuttaa mielenterveysongelmista kärsivän työntekijän terveydentilaan. Kuntoutujista, heidän omaisistaan ja ammattilaisista lähes 100 prosenttia oli tätä mieltä.

Väittämään ”työyhteisöä pitäisi valmentaa ottamaan vastaan työtoveri, joka palaa töihin oltuaan sairauslomalla psyykkisen sairauden takia” vastasi olevansa täysin tai osittain samaa mieltä 89 prosenttia kuntoutujista, väestöstä yleisesti 82 %.

Vertailtaessa aiempiin barometreihin muutosta on tapahtunut mm. siinä, miten suuri osa kertoisi mielenterveyden ongelmista esimiehelleen. Vuonna 2011 42 % väestöstä arveli, että kertoisi asiasta tai että työntekijän olisi syytä kertoa asiasta esimiehelleen. Vuoden 2019 barometrissä 49 % oli tätä mieltä. Ammattilaisten parissa luku oli kasvanut 53 prosentista 64:een.

Muokkauksia ei tunneta tai haluta tehdä

Ammattilaisten eniten käyttämiä työntekijöiden työkykyä tukevia keinoja ovat vastausten mukaan työajan joustomahdollisuudet (liukumat, tauotukset, etätyö, lyhennetty työaika) sekä työn organisointi, kuten laajojen tehtävien jakaminen pienempiin osiin ja mahdollisuus keskeytyksettömään työskentelyyn. Muita käytettyjä keinoja olivat työtilaan liittyvät järjestelyt, työn tauottaminen, jaksamisen tuki ja työtä helpottavien välineiden käyttö. Työkykyä tukevien keinojen käyttö on kautta linjan lisääntynyt vuodesta 2017, jolloin asiasta kysyttiin ensimmäisen kerran.

Ammattilaiset arvioivat syitä sille, miksi työolojen muokkauksia ei kaikissa työpaikoissa tehdä. Kaksi suurinta syytä ovat arvioiden mukaan se, että muokkausten hyötyä ei ymmärretä, niiden kustannuksia pelätään tai muokkauksia ei työpaikoilla osata tehdä. Ammattilaisten mukaan kuntoutus on tehokkain tuki työelämässä jaksamiselle. Toisena tulee esimiehen tuki ja kolmantena työn muokkaukset.

Mielenterveysbarometrin toteuttaa Kantar TNS Oy Mielenterveyden keskusliiton toimeksiannosta. Barometri tehdään joka toinen vuosi.

Mielenterveysbarometristä Mielenterveyden keskusliiton sivulla (aukeaa uuteen välilehteen)

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!