Vates-päivillä pohdittiin työkyvyn arvioinnin kysymyksiä

23.05.2019

Vates-päivät on valtakunnallinen sosiaalisen työllistämisen kaksipäiväinen seminaari, joka järjestettiin 14. kerran 15.-16.5. Vantaan Heurekassa. Vates-päivillä oli jälleen esillä tuhti annos ajankohtaisia keskustelunaiheita työllistämisestä; tänä vuonna päivien teemana oli työkyky ja sen arviointi.

Seminaarin ensimmäisenä päivänä keskityttiin työkyvyn arvioinnin kysymyksiin tilanteissa, joissa tavoitteena on työhön pääsy; toisena päivä käsiteltiin työssä pysymistä. Tapahtuman avasi Vatesin toimitusjohtaja Jaana Pakarinen (kuvassa).

15.5.2019 – Päivän teema: Työhönpääsyn erityiskysymykset

Mistä me olemme yhtä mieltä työkyvyn arvioinnissa?

Vastaava ylilääkäri Virpi Heikkinen TAYSin Kuntoutustutkimuspoliklinikalta totesi puheenvuorossaan yksimielisyyden vallitsevan siitä, että arviointi tehdään usein liian myöhään, eikä kuntoutusta tai muuta tukea tarvitseva saa apua tarpeeksi ajoissa. Työkyky on käsitteenä moniulotteinen ja myös kontekstisidoinnainen: eri tahot ymmärtävät sen eri tavoin, ja arvioon vaikuttaa kunkin arvioijan oma käsitys termistä.

Moniammatillinen yhteistyö on arvioinnissa avainasemassa. Ongelmia aiheuttaa kuitenkin tiedon sirpaleisuus ja hajanaisuus sekä epäselvyydet eri toimijoiden vastuista.

Työkyvyn arviointi on tärkeää sekä yksilön toimeentulon että pitkäaikaistyöttömyyden ja työkyvyttömyyden ehkäisyn näkökulmasta. Arviointi tulee tehdä tarkoituksenmukaisesti ja riittävän laaja-alaisesti, ja tulee käyttää tilanteeseen sopivia ja luotettavia arviointimenetelmiä. On keskeistä huomioida asiakkaan näkökulma arviointiprosessin jokaisessa vaiheessa, ja ammattilaisella tulee olla riittävä osaaminen ja tarvittaessa monialainen tuki arvioinnin tekemiseen ja tulosten tulkintaan. Arviointitulosten pohjalta asetetaan tavoitteet, suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet ja seurataan niiden vaikutuksia.

Mikä merkitys työkyvyn arvioinnilla on?

Erikoistutkija Heidi Anttila Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kiteytti, että työkyvyn arvioinnilla saadaan tietoa, millaista tukea ihminen tarvitsee työllistymistä tai työhön palaamista varten. Jos ihmisellä on terveyteen liittyviä ongelmia, perustaksi tarvitaan monipuolinen ja yksilöllinen toimintakyvyn arviointi; pelkkä lääketieteellinen näkökulma ei riitä kartoitettaessa ihmisen toimintakykyä.

ICF – Kokonaisvaltainen biopsykososiaalinen malli toimintakyvyn ja -rajoitteiden ymmärtämiseen perustuu WHO:n luokitukseen. Malli ottaa huomioon myös erilaiset yksilö- ja ympäristötekijät.

- Toimintarajoitteet eivät aina ole sairauden seurausta, vaan syyt ovat moninaisia, ja asiakkaan näkökulma tulee aina ottaa huomioon. Toimintakyvyn ongelmiin voi koettaa vaikuttaa myös ympäristön muutoksilla, esimerkiksi esteettömyyden huomioimisella; katseen voi siis välillä nostaa pois ”vian” etsimisestä ihmisestä itsestään, Anttila sanoi.

Työkyvyn arvioinnin pohjalle tarvitaan sekä kuvailevaa että mitattua tietoa. Toimijoiden tulisi määrittää yhdessä, mitä mittareita käytetään, jotta saadaan yhtenäistä, vertailukelpoista tietoa arvioiden pohjaksi, mahdollisesti yhteiseen tietokantaan kerättynä.

Välityömarkkinoiden ja järjestöjen asema osana arvioinnin kehittämistä

Vatesin kehittämispäällikkö Jukka Lindberg totesi, että tarvelähtöisillä eli ns. välityömarkkinoilla voi olla tärkeä rooli palvelun tarjoajana työkyvyn arvioinnissa, kehittämisessä ja työhön valmennuksessa. Palvelujen tuottajia voivat olla esimerkiksi järjestöt ja TE-palvelut, ja työkykykoordinaattorit tarjoavat pitkäkestoista tukea.

Projektipäällikkö Sanna Fagerlund ja työhönvalmentaja Kirsi Helin Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Oy:stä jakoivat kokemuksiaan kentältä. ESR:n rahoittamassa Ilona - Sosiaalinen yrittäjyys väylänä mielekkääseen työhön -hankkeessa testataan uudenlaisia menetelmiä kohti osatyökykyisten työllistymistä sosiaalisiin yrityksiin, sekä parempien toimintaedellytysten luominen yhteiskunnallisille yrityksille. Ilona-hanke alkoi vuonna 2018 ja päättyy 2021, ja Pääkaupungin kierrätyskeskus ja myös Vates-säätiö ovat kumppaneita hankkeessa.

Yritysyhteistyöpalautteen mukaan työtahti yrityksissä on tällä hetkellä kova, ja myös suomen kielen työelämäsanaston oppimiseen tarvitaan panostusta. Vastuu työkyvystä on sekä työntekijöillä että yrityksillä. Arvioinnissa käytetään Työterveyslaitoksen Kykyviisaria. Hankkeen puitteissa järjestetään myös työkykykoordinaattorikoulutusta.

Miten tukea tarvitsevien nuorten työkykyä tulisi arvioida?

Vamlasin toiminnanjohtaja Pauliina Lampinen totesi esityksessään, että vammainen nuori voi olla täysin työkykyinen vammastaan huolimatta, jos saa tarvitsemansa tuen tai apuvälineet työn tekemiseen. Kysymys kuuluukin, miten nuoren tuemme työelämään kasvua ja itsenäistymistä.

- On tärkeää muistaa, että työkyky ei ole staattinen tila, ja siihen vaikuttaa moni asia, ei yksin terveydentila. Erityisesti nuorten kohdalla huomioitava motivaatio, vuorovaikutustaidot, työelämän pelisääntöjen hallinta jne, totesi Lampinen puheenvuorossaan.

Nuoret saavat eväät työelämään koulusta ja opiskeluista. Oppilaitosten asenne sekä saavutettavuus ovatkin ratkaisevan tärkeitä erityistä tukea tarvitsevien nuorten syrjinnän estämisessä. Tällä hetkellä vain 50 prosenttia erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista kokee olevansa yhdenvertaisia muiden kanssa.

Haluttaessa tukea vammaisten nuorten työkykyä tulee ratkaista työympäristöön, etuuksiin, asenteisiin, sekä esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvät haasteet. Työyhteisön toimintakulttuuri on merkittävämpi tekijä työllistymisen onnistumisessa kuin työntekijän kyvyt.

Vastaava asiantuntijalääkäri Jan Löfstedt Kelasta keskittyi puheenvuorossaan Kelan nuoren ammatilliseen kuntoutukseen. Kelan NEET-hankkessa tarjotaan nuorille Kelan ammatillista kuntoutusta, jonne pääsee ilman diagnoosia ja lääkärinlausuntoa. Kohderyhmänä ovat 16-29 -vuotiaat nuoret, joilla on erityisiä vaikeuksia työllistyä esimerkiksi vamman tai sairauden takia.

Nuoret ovat löytäneet tiensä kuntoutukseen mm. etsivän nuorisotyön ja ohjaamoiden kautta. 20 prosenttia nuorista on ottanut itse yhteyttä. Hakemus tehdään suullisesti ilman lomakkeita, minkä jälkeen Kelan virkailija haastattelee hakijoita puhelimitse. Myönteisen päätöksen jälkeen virkailija ohjaa nuoren kuntoutuspalvelun tarjoajalle.

Laki nuoren ammatillinen kuntoutuksesta tuli voimaan 1.1.2019.

Tulisielu-tunnustuksen sai Nuorten Ystävien Lea Nikula

Päivän ohjelmassa oli myös Tulisielu-kunniakirjan luovutus. Vates-säätiön vuosittain myöntämän tunnustuksen sai sosiaalisen työllistymisen kehittämispäällikkö Lea Nikula Nuorten Ystävistä (linkki uutiseen). Tunnustuksen myöntämisperusteena on muun muassa se, että Nikula on toiminnallaan saanut käyntiin monta vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämisen edistämiseen tähtäävää toimintamallia ja hanketta Pohjois-Suomessa ja Suomessa laajemminkin. Näistä esimerkkinä ovat mielenterveyskuntoutujille ja muille elämäntilanteeseensa tukea tarvitseville tarkoitetut klubitalot, valmennuspajat ja kehittämishankkeet.

16.5.2019 – Päivän teema: Työssä pysymisen erityiskysymykset

Työkykyohjelma - suuntaviivoja työkyvyn arviointiin

Erityisasiantuntija Patrik Tötterman työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoi, että myös osatyökykyiset ovat päässeet osallisiksi myönteisestä työllisyyskehityksestä. Kuitenkin tässä ryhmässä on henkilöitä, joiden työllistyminen on työkykyongelmien vuoksi erityisen haastavaa tai jopa mahdotonta ilman tukitoimia. Työttömät, epätyypillisissä työsuhteissa olevat ja yrittäjinä toimivat saavat työkyvyn tuen palveluja muita heikommin.

Osatyökykyisten työllisyysasteen nostaminen on keskeinen yhteiskunnan kannalta riittävän korkean työllisyysasteen saavuttamiseksi. Työllä on yksilölle merkitystä paitsi toimeentulon lähteenä, myös merkityksellisyyden kokemuksen ja yhteisön tuen antajana. Siksi työkyvyn tukea tarvitsevien ja samalla myös muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuuksia työllistyä on parannettava ja ehkäistävä työttömyyden pitkittymistä.

OTE-kärkihankkeen jälkeen ministeriöissä on siirrytty valmistelemaan uutta työkykyohjelmaa; tavoitteena on etsiä ratkaisuja moninäkökulmaisesti. Ohjelman kolme osaa ovat työkykypalvelujen prosessi ja palvelujärjestelmä (toimet, joilla työnvälitys- ja rekrytointipalvelut, sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut sekä kuntoutuksen palvelut muodostavat kokonaisuuden), Suomen malli työelämäosallisuuden lisäämiseksi (luodaan mahdollisuuksia sille, että yhä useamman henkilön työelämäosallisuus toteutuu ansiotyössä) sekä osatyökykyisten toimeentulo ja etuudet (luodaan yhtenäinen etuusjärjestelmä sekä sovitetaan palvelut ja etuudet yhteen).

Työn räätälöinnin keinot ja välineet HR-näkökulmasta

Henkilöstöpäällikkö Rita Heinrichs jakoi kokemuksia Aalto-yliopiston työn räätälöinnin käytännöistä sekä työterveyshuollon ja yliopiston välisestä yhteistyöstä työkykyhaasteissa.

Työkykyjohtamisen onnistumisen edellytys on, että kaikki toimijat ymmärtävät vastuunsa ja roolinsa. On keskeistä, että HR, työsuojelu ja työterveyshuolto toimivat yhteistyössä. Työkykyjohtaminen on osa strategista johtamista, jolla edistetään toiminnan tuloksellisuutta ja henkilöstön hyvinvointia. Aallossa pyritään panostamaan varhaiseen välittämiseen ja tukeen, jotta työkykyriskejä voidaan ennaltaehkäistä.

- Meillä esimies on velvollinen toimimaan, kun huomaa jonkun tarvitsevan tukea. Myös työkyvyn moniulotteisuus ja vaihtelevuus elämäntilanteen mukaan tulee ottaa huomioon.

Käytännössä Aallossa on onnistuttu saamaan osatyökykyisiä takaisin työelämään ohjaamalla heidät uusiin tehtäviin työkokeilun sekä uudelleenkoulutuksen keinoin; tämä on onnistunut eri toimijoiden yhteistyön avulla.

Työeläkelaitosten keinot ja käytännöt työkyvyn tukemisessa - Miten sairauden aiheuttamat haasteet ovat ratkaistavissa?

Ylilääkäri Jan Schugk Työeläkevakuutusyhtiö Varmasta kertoi, että työkyvyttömyyseläkkeelle on viime vuosina siirrytty aiempaa vähemmän. Kuitenkin vuonna 2018 koettiin voimakas kasvu hakemuksissa ja myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä; tärkein syy olivat mielenterveysongelmat. Kasvun syistä ei ole varmuutta.

Osittaisen työnteon tuki on lisääntynyt: osasairauspäivärahan ja osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuudet ovat kasvaneet suhteessa täyssairauspäivärahaan ja täystyökyvyttömyyteen. Myös työeläkekuntoutuksen määrä kasvaa: työeläkekuntoutus on todettu hyödylliseksi keinoksi tuettaessa paluuta työelämään sairaudesta huolimatta, ja sitä toteutetaan yhdessä työpaikkojen ja työterveyshuollon kanssa. On tutkittu, että 76 prosenttia palaa työelämään työeläkekuntoutuksen jälkeen. Kuntoutuksesta ei koidu suoria kustannuksia työnantajalle, ja työeläkelaitos turvaa kuntoutujan toimeentulon.

Kokemuksia työterveyshuollosta

Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Rahtu-Vainionpää Lääkärikeskus Aavasta esitteli pitkäaikaissairaiden työkyvyn tukemista työterveyshuollon näkökulmasta.

Pelkkä lääketieteellinen viitekehys työkyvyn arvioinnissa ei vastaa tämän päivän työelämän tarpeita, vaan on otettava huomioon myös muut, mm. työyhteisöön liittyvät tekijät. Lisäksi tulee huomioida henkilön oppimiskyky, jonka säilyminen on keskeistä työkyvylle. Lääkäreiden tiedot nykypäivän työn ja työelämän erityisvaatimuksista vanhenevat nopeasti, joten myös heidän pitää uskaltaa oppia uutta.

Painopiste tulee asettaa henkilön jäljellä olevien vahvuuksien hyödyntämiseen. Jäljellä olevan työkyvyn vahvistamista on sairauden hoidon ja kuntoutuksen tehostamisen lisäksi työn asettaminen vaatimusten muokkaaminen.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen saajien eläkesiirtymät

Työelämäasiantuntija Laura Pekkarinen Kevasta esitteli tuoreen tutkimuksen (Keva ja TTL), jossa eläkesiirtymien ohella tutkittiin osatyökyvyttömyyseläkkeelle olevien työmarkkinasiirtymiä sekä työoloja ja terveyttä.

Tutkimuksen mukaan osatyökyvyttömyyseläke saattaa auttaa jaksamaan töissä vanhuuseläkeikään saakka; toisaalta yhtä usein siltä siirrytään kokoaikaiseen työkyvyttömyyteen. Vaikka osa-aikainen työnteko osatyökyvyttömyyseläkkeellä näyttää olevan melko yleistä, vain pieni osa (2%) palaa takaisin kokoaikaiseen työhön. Palaajat ovat usein nuoria ja ylemmässä ammattiasemassa.

Näyttää siltä, että työssäkäynti osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja kokoaikaiseen työhön paluu on todennäköisempää, jos ei ole mielenterveysoireilua ja jos työssä kokee vähemmän stressitekijöitä. Toisaalta, työhön paluun jälkeen muutos stressitekijöissä voi olla jopa kielteinen.

Varhainen tuki työpaikoilla on ratkaisevan tärkeää työkyvyn kannalta.

Job Shadow Day 16.5.

Vates-päivillä huomioitiin myös kansainvälinen Job Shadow Day eli työnseurannan päivä, jota vietettiin 16.5. Päivän tarkoitus on tuoda esiin erityistarpeita omaavien henkilöiden osaaminen ja motivaatio työntekoon. Työnantajien ja työnseuraajien välille pyritään järjestämään onnistuneita kohtaamisia.

Tänä vuonna tapahtuma keräsi Suomessa noin 260 työnseuraajaa, ympäri Eurooppaa tuhansia. Vates-säätiö toi tapahtuman Suomeen vuonna 2014 ja on siitä lähtien koordinoinut sitä.

Tänä vuonna päivän suojelijana oli arkkipiispa Tapio Luoma, jonka tervehdys kuultiin Vates-päivillä. Arkkipiispan erityisavustaja Petri Merenlahti (kuvassa) kertoi myös kirkon valmistelemasta toimintaohjelmasta liittyen YK:n vammaissopimukseen. Vammaisten henkilöiden työllisyys on yksi keskeinen osa toimintaohjelmaa. Se julkaistaan loppuvuodesta 2019.